Siirry sisältöön
Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

Reaaliaineet

Fysiikka

Kokeen rakenne

Fysiikan kokeessa on 11 tehtävää, joista kokelas vastaa enintään seitsemään tehtävään. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Koe jakautuu kolmeen osaan. Rakenne on samankaltainen fysiikan, kemian ja biologian kokeissa.

Osa I

  • automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä-, monivalinta- tai yhdistelytehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä
  • yksi tehtävä johon vastataan (tehtävä voi sisältää monia alakohtia esim. useita monivalintakysymyksiä)
  • yhteensä 20 pistettä

Osa II

  • tehtävät ovat esimerkiksi vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä
  • ​tehtävät voidaan luokitella pääosin ymmärtämisen, soveltamisen ja analysoimisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy
  • tehtävät mittaavat valtakunnallisten fysiikan lukiokurssien keskeisien sisältöjen hallintaa
  • ​seitsemän tehtävää, joista neljään vastataan
  • yhteensä 60 pistettä

Osa III

  • tehtävät ovat esimerkiksi analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä
  • tehtävät voidaan luokitella pääosin analysoimisen, arvioimisen ja luomisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy t
  • tehtävässä annettu aineisto voi olla merkittävässä roolissa
  • tehtävissä yhdistetään useiden eri lukiokurssien sisältöjä ja tehtävät voivat olla myös oppiainerajat ylittäviä
  • kolme tehtävää, joista kahteen vastataan
  • yhteensä 40 pistettä

Kokeessa voidaan tekstin ja kuvien lisäksi antaa tarkasteltavaksi materiaaliksi esimerkiksi videoita, ääntä ja simulaatioita. Mittausaineistoa voidaan antaa osana tehtävänantoa tai erillisinä tiedostoina, jotka tarjotaan useissa eri formaateissa.

Tehtäviin vastaaminen

Ensimmäisten digitaalisten kokeiden tehtävänlaadinnassa otetaan huomioon kokelaiden ja opettajien totutteleminen uuteen koeympäristöön ja teknisiin ratkaisuihin. Kokelas saa käyttää tehtävän ratkaisemiseen ja vastaamiseen koejärjestelmän ohjelmia. Ylioppilastutkinnon kokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien).

  • Vastaukset tuotetaan vastauseditorilla vastauskenttään. Editorilla voi tuottaa myös matemaattisia merkintöjä.
  • Muilla ohjelmilla tuotettuja vastauksen osia voi liittää kuvakaappauksena editorilla tuotetun vastauksen joukkoon.
  • Myös pelkkä kuvakaappaus kelpaa vastaukseksi, jos vastaus muuten täyttää sille asetetut vaatimukset perustelujen esittämisen, luettavuuden, vastauksen seurattavuuden ja ymmärrettävyyden osalta.
  • Laskennallliset tehtävät: Vastauksesta tulee ilmetä selkeästi, miten lopputulokseen on päädytty, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. Vastauksessa tulee ilmetä fysikaaliset periaatteet ja lait, joihin ratkaisu perustuu, tehtävän ratkaisu, ratkaistu suureyhtälö ja ratkaisun numeerinen vastaus yksiköineen. Suureyhtälö on ratkaistava kysytyn suureen suhteen ja esitettävä fysiikalle ominaisella esitystavalla. Suureiden arvojen sijoituksia yhtälöön ei digitaalisessa kokeessa tarvitse kirjoittaa näkyviin, jos vastauksessa on selkeästi esitetty, mitä lukuarvoa ja yksikköä kullekin suuresymbolille käytetään. Suuresymbolit ja yksiköt erottuvat toisistaan, kun kirjoitetaan suuresymbolit kursiivilla ja yksiköitä ei kursivoida. Lopputulokset annetaan lähtöarvojen mukaisella tarkkuudella yksiköineen ja johtopä ätökset perustellaan. Selkeyden vuoksi erillisen lopputuloksen esittämistä suositellaan.
  • Essee- ja selittävät vastaukset: kirjoitettua tekstiä yleensä täydennetään kaavoilla tai kuvioilla. Vastauksesta ilmenee tehtävään liittyvän aineiston hyödyntäminen, soveltaminen, analysoiminen ja arvioiminen tehtävänannon mukaisesti.
  • Kuvaajan tuottaminen: Kokelaalta edellytetään tehtävänannon mukaisen kuvaajan tuottamista annetusta datasta kuten annetuista mittaustuloksista. Kuvaaja tuotetaan kokelaan valitsemalla koejärjestelmän ohjelmalla, ja se liitetään kuvakaappauksena osaksi vastausta. Tehtävässä voi joutua muokkaamaan annettua mittausdataa ennen kuvaajan piirtämistä tai laskemaan annetun datan avulla muita suureita, joista kuvaaja tuotetaan. Kuvaajan akseleilla on esitettävä suure, yksikkö ja asteikko. Kuvaajan akselit rajataan tarpeen mukaisesti, origoa ei välttämättä tarvitse esittää kuvaajassa. Tehtävän luonteen mukaisesti kuvaajan pisteisiin sovitetaan niihin sopiva suora tai käyrä. Tehtävässä voidaan vaatia sovitteen parametrien tai sovitefunktion antamista vastauksessa. Jos ratkaisun kannalta sovitteen tyypillä ei ole merkitystä, riittää, että käyrä noudattaa kuvaajan pisteitä tarkoituksenmukaisesti ja fysikaalisesti mielekkäällä tavalla. Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, kuten kuvaajalta luetut pisteet tai hetkellistä nopeutta laskettaessa kyseinen tangentti. Apuna voi käyttää kuvankäsittelyyn tarkoitettua ohjelmaa tai täydentää vastausta sanallisesti.

Kemia

Kokeen rakenne

Kemian kokeessa on 11 tehtävää, joista kokelas vastaa enintään seitsemään tehtävään. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Koe jakautuu kolmeen osaan. Rakenne on samankaltainen fysiikan, kemian ja biologian kokeissa.

Osa I

  • automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä-, monivalinta- tai yhdistelytehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä
  • yksi tehtävä johon vastataan (tehtävä voi sisältää monia alakohtia esim. useita monivalintakysymyksiä)
  • yhteensä 20 pistettä

Osa II

  • tehtävät ovat esimerkiksi vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä
  • tehtävät voidaan luokitella pääosin ymmärtämisen, soveltamisen ja analysoimisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy
  • tehtävät mittaavat valtakunnallisten kemian lukiokurssien keskeisien sisältöjen hallintaa
  • seitsemän tehtävää, joista neljään vastataan
  • yhteensä 60 pistettä

Osa III

  • tehtävät ovat esimerkiksi analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä
  • tehtävät voidaan luokitella pääosin analysoimisen, arvioimisen ja luomisen tasoille, mutta myös muita ajattelun tasoja esiintyy
  • tehtävässä annettu aineisto voi olla merkittävässä roolissa
  • tehtävissä yhdistetään useiden eri lukiokurssien sisältöjä ja tehtävät voivat olla myös oppiainerajat ylittäviä
  • kolme tehtävää, joista kahteen vastataan
  • yhteensä 40 pistettä

Kokeessa voidaan tekstin ja kuvien lisäksi antaa tarkasteltavaksi materiaaliksi esimerkiksi videoita, ääntä ja simulaatioita. Mittausaineistoa voidaan antaa osana tehtävänantoa tai erillisinä tiedostoina, jotka tarjotaan useissa eri formaateissa.

Tehtäviin vastaaminen

Ensimmäisten digitaalisten kokeiden tehtävänlaadinnassa otetaan huomioon kokelaiden ja opettajien totutteleminen uuteen koeympäristöön ja teknisiin ratkaisuihin. Kokelas saa käyttää tehtävän ratkaisemiseen ja vastaamiseen koejärjestelmän ohjelmia. Ylioppilastutkinnon kokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka (syksy 2020 mukaan lukien).

  • Vastaukset tuotetaan vastauseditorilla vastauskenttään. Editorilla voi tuottaa myös matemaattisia merkintöjä.
  • Muilla ohjelmilla tuotettuja vastauksen osia voi liittää kuvakaappauksena editorilla tuotetun vastauksen joukkoon.
  • Myös pelkkä kuvakaappaus kelpaa vastaukseksi, jos vastaus muuten täyttää sille asetetut vaatimukset perustelujen esittämisen, luettavuuden, vastauksen seurattavuuden ja ymmärrettävyyden osalta.
  • Kokelailta edellytetään jatkossakin kemiallisesti täsmällistä ilmaisua. Vastaukselta edellytetään kemian luonteen mukaista esitystapaa sekä käsitteiden ja kielenkäytön täsmällisyyttä, kuten nykyisissäkin kokeissa.
  • Reaktioyhtälöt esitetään ilman hapetuslukuja pienimmin mahdollisin kokonaislukukertoimin ja olomuodoilla varustettuna. Orgaanisissa reaktioyhtälöissä käytetään rakennekaavoja, mutta olomuotoja ei vaadita.
  • Rakennekaavojen eri esitystavat hyväksytään (rakennekaava, viivakaava, sekamuoto)
  • Epäorgaanisten yhdisteiden reaktioyhtälöitä voi laatia esimerkiksi koejärjestelmän matematiikkaeditorilla,TI-Nspirella tai LibreOfficella.
  • Orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja ja reaktioyhtälöitä voi laatia esimerkiksi MarvinSketch-ohjelmalla tai TI-Nspiren rakennekaavojen piirto Widgetillä.
  • Essee- ja selittävät vastaukset: kirjoitettua tekstiä yleensä täydennetään reaktioyhtälöillä, kaavoilla tai kuvioilla. Käsiteltäviä ilmiöitä kuvataan makroskooppisella, mikroskooppisella ja symbolisella tasolla. Vastauksesta ilmenee tehtävään liittyvän aineiston hyödyntäminen, soveltaminen, analysointi ja arvioiminen tehtävänannon mukaisesti. Hyvä vastaus on jäsennelty ja sisällöltään johdonmukainen.
  • Monivalintatehtävät: valitaan paras vastaus tarjolla olevista vaihtoehdoista. Vastauksen valitsemisessa voi hyödyntää kaikkia tarjolla olevia materiaaleja ja ohjelmia.
  • Laskennalliset tehtävät: suureyhtälöjä ja kaavoja käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. CAS-ohjelmia voi hyödyntää tehtävän eri vaiheissa. Käytössä on esimerkiksi Geogebra, wxMaxima, Casion ClassPad Manager ja TI-Nspire. Merkintätapojen kannalta keskeisiä vaiheita ovat periaatteiden ja lakien sekä lopputuloksen ja johtopäätösten esittäminen. Lopputulokset annetaan lähtöarvojen mukaisella tarkkuudella yksiköineen, ja johtopäätökset perustellaan.
  • Mittaustulosten ja niistä piirrettyjen kuvaajien hyödyntäminen: Mittauspisteisiin sovitetaan asianmukainen suora tai käyrä esimerkiksi jonkin sovitefunktion avulla. Jos mittauspisteet ovat lähellä toisiaan, varsinaista sovitefunktiota ei tarvitse lisätä. Mittauspisteiden välisiä arvoja voi interpoloida kuvaajaa silmämääräisesti lukemalla tai sopivalla ohjelmalla. Kuvaajaan merkitään akselien nimet, yksiköt ja asteikko. Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, kuten ekvivalenttikohta titrauskäyrässä tai hetkellistä nopeutta laskettaessa kyseinen tangentti. Käytössä on esimerkiksi LoggerPro, Geogebra, Casion ClassPad Manager ja TI-Nspire. Tavoitteena on myös LoggerPro-ohjelman saaminen Abitti-järjestelmään. Apuna voi käyttää kuvankäsittelyyn tarkoitettua ohjelmaa tai täydentää vastausta sanallisesti.