Pirkanmaan yhteiskoulu
Toisen maailmansodan lopulla ja jälkeen syntyneet niin sanotut suuret
ikäluokat saavuttivat oppikouluiän 1950-luvulla. Kaupungin keskustan
perinteiset oppikoulut eivät vastanneet kasvavaan tarpeeseen, ja niin
Tampereelle perustettiin 1950-luvulla useita yksityisiä lähiö-oppikouluja, 1952
Kalevan yhteiskoulu, 1956 Harjun yhteiskoulu (sittemmin Kaarilan koulu), 1957
Pirkanmaan yhteiskoulu ja 1960 Messukylän yhteiskoulu. Yhteiskoulu-sanalla tarkoitettiin tuolloin sitä, että koulussa opiskeli sekä tyttöjä että poikia.
Tampereen eteläisissä kaupunginosissa, Härmälässä, Rantaperkiössä.
Nekalassa ja Viinikassa asui tuolloin n. 20000 ihmistä eikä alueella ollut
oppikoulua. Painetta lisäsivät Lempäälän Sääksjärven ja Kuljun asukkaat. Pirkkalaan oma oppikoulu perustettiin vasta vuonna 1970.
Pirkanmaan yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin
Rantaperkiön koulussa helmikuussa 1957. Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet,
Rantaperkiön kansakoulun johtajaopettaja Teuvo
Saarentauksen johdolla, ottivat henkilökohtaiselle vastuulleen koulun
perustamiseen vaaditun kolmen miljoonan tuolloisen markan alkupääoman lainan
takuun. Koulun perustaminen eteni hyvin nopeasti. Jo toukokuussa 1957
Pirkanmaan yhteiskoulu sai opetusministeriön myöntämän toimiluvan.
Tuon ajan oppikouluille tyypillisesti Pirkanmaan yhteiskoulu
suunniteltiin kahdeksanluokkaiseksi, ja sinne tultiin pääsykokeiden kautta
neljän kansakoululuokan jälkeen. Verrattaessa nykyiseen järjestelmään koulussa
opiskeli alkuaikoina siis viidesluokkalaisista lukion kolmasluokkalaisiin.
Ensimmäiset kolme luokkahuonetta vuokrattiin jo toimivista kansakouluista,
kaksi luokkaa Rantaperkiön kansakoulusta, nykyisestä Hatanpään lukion
kiinteistöstä, sekä yksi luokka Nekalan kansakoulusta. Ensimmäisenä rehtorina
aloitti koulun historian ja uskonnon opettaja Martti Tyrkkö.
Jo vuonna 1958 kaupunki vuokrasi Pirkanmaan yhteiskoululle nimellisellä
vuokralla tontin Rantaperkiön kansakoulun vierestä. Pirkanmaan yhteiskoulun
uusi rakennus, joka on nykyään Hatanpään peruskoulun käytössä, nousi tontille
vaiheittain vuosina 1959-1962. Täysi-ikäisyytensä Pirkanmaan yhteiskoulun voi
sanoa saavuttaneen keväällä 1965, jolloin kahdeksan vuoden kuluttua koulun
perustamisesta ensimmäiset koulun kasvatit osallistuivat ylioppilastutkintoon.
Koulun toisena rehtorina toiminut Lauri
Viljanmaa aloitti toimessaan vuonna 1966.
Hatanpään lukio
Oppikoulujen ja kansakoulujen sekä kansakoulujen jatkeeksi kehitettyjen
kansalaiskoulujen rinnakkainen koulujärjestelmä purettiin 1960-luvun lopussa ja
1970-luvulla. Tampereella siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1976. Yksityiset
oppikoulut oli pääosin kunnallistettu jo pari vuotta aiemmin. Pirkanmaan
yhteiskoulun alemmista luokista muodostettiin Hatanpään yläaste (luokat 7-9) ja
vanhimmista lukioikäisistä opiskelijoista Hatanpään lukio.
Sekä Hatanpään lukio että Hatanpään koulu aloittivat vuonna 1976
toimintansa entisissä Pirkanmaan yhteiskoulun tiloissa Haapakuja 2:ssa, josta
lukio sai käyttöönsä seitsemän luokkahuonetta. Alkuvaiheessa pääosa lukion
oppilaista oli oman yläasteen kasvatteja, mutta myös Pirkkalasta ja Lempäälästä
hakeuduttiin Hatanpään lukioon. Perinteisesti lukioon hakevat oli sijoitettu
asuinpaikkaansa lähipään lukioon. Kun 1980-luvulla niin sanottu yhteishaku
alkoi, ja samaan aikaan julkinen liikenne entisestään parani, tilanne muuttui. Lähiöistäkin
alettiin hakeutua keskustan lukioihin.
Syksyllä 1982 Hatanpään lukiossa siirryttiin muiden tamperelaisten lukioiden
tapaan kurssimuotoiseen lukioon. Lukuvuosi jaettiin kuuteen jaksoon.
Kurssimuotoisuus antoi mahdollisuuden lukioiden erilaistumiselle, ja Hatanpään
lukiossa kehitettiin erityisesti luonnontieteiden, ympäristöasioiden ja
liikunnan kurssitarjontaa. Vuonna 1995 Tampereen kaupungin lukioissa
siirryttiin luokattomaan lukiojärjestelmään. Lukion kolmantena rehtorina toimi vuosina 1991-2002 Kaisa Kuoppala.
Musiikkilukio, Rantaperkiöstä keskustaan?
Hatanpään lukion musiikkilinjan toiminta alkoi syksyllä 2004 uuden
rehtori Raimo Meriluodon johdolla.
Tampereelta oli puuttunut musiikkia painottava lukio. Tuolloinen
lukiokoulutuksen johto tuki hanketta. Musiikkilinjan aloittaminen laajensi
lukion sisäänottoaluetta, linjalle alkoi hakeutua opiskelijoita ympäri
Pirkanmaata. Musiikkilinjaa täydennettiin Musiikkiteatterilinjalla, jonka
toiminta alkoi vuonna 2012. Linjoille otettiin vuosittain yhteensä yli
viisikymmentä uutta opiskelijaa erillisten pääsykokeiden kautta.
Vuosina 2008-2009 vanha Rantaperkiön kansakoulun kiinteistö Hatanpään koulun naapurissa
Haapakuja 5:ssä peruskorjattiin Hatanpään lukion omaksi lukiorakennukseksi.
Bertel Strömmerin suunnittelema kaunis pelkistetyn klassisen tyylin rakennus
oli rakennettu alun perin vuonna 1925. Vuonna 1937 rakennusta oli korotettu
kaksikerroksisesta nelikerroksiseksi. Uudistettuun lukiokiinteistöön tehtiin
suosittuja linjoja varten äänitysstudio ja bänditiloja. Pieniin esityksiin
soveltuvasta Mediateekistä muodostui talon sydän.
Hatanpään lukion painotetulle musiikin opetukselle (musiikki ja musiikkiteatteri)
haettiin ja saatiin valtakunnallinen erityisen koulutustehtävän asema vuodesta
2018 alkaen. Valtakunnallisen musiikkilukion lisäksi lukion toiminta jatkuu
laadukkaana yleislukiona. Vuodesta 2016 lukion rehtorina on toiminut Ville Vuorisalmi. Pirkanmaan ja
lukio-opiskelun suosion kasvaessa Tampereen kaupunki on alkanut suunnitella
arvokkaan musiikkilukionsa siirtämistä kaupungin keskustaan. Suunnitelmien
keskiössä on Pyynikillä sijaitseva arvokas Teknillisen oppilaitoksen
kiinteistö, johon lukion toiminta voisi siirtyä aikaisintaan syksyllä 2023.
Artikkelin lähteinä on käytetty Pirkanmaan yhteiskoulun (Hatanpään
koulu ja Hatanpään lukio) juhlajulkaisuja vuosilta 1997 "Koulumme 40 vuotta" ja
2007 "Ajassa".