Siirry sisältöön

Painotukset ja valinnat

Tampereen kaupungin Lasten ja nuorten lautakunnan linjauksen mukaisesti Juhannuskylän koulussa tarjotaan vuosiluokilla 7–9 keskitetysti latinan ja kuvataiteen painotuksia.

Seitsemännelle luokalle siirtyessä oppilas voi joko jatkaa alaluokalla valitussa opetussuunnitelmallisessa painotuksessa tai luopua siitä. Oppilas voi myös hakea uuteen opetussuunnitelmalliseen painotukseen.

Hakuaika painotuksiin on 9.12.2019–12.1.2020 ja haku painotuksiin tapahtuu Helmen kautta (tamperelaiset oppilaat) tai sähköisellä lomakkeella (muilta paikkakunnilta pyrkivät), joka avautuu ennen hakuajan alkua.

Lisätietoja koulun rehtoreilta tai koulusihteereiltä.

Latinantunnilla

Montessori, luokat 1–6

Teoriaa ja taustaa

Opetus montessoriluokassa perustuu Maria Montessorin (1870-1952) kehittämään pedagogiikkaan. Maria Montessori syntyi Anconan maakunnassa Italiassa. Hän valmistui 26-vuotiaana Italian ensimmäiseksi naislääkäriksi. Sen jälkeen hän kiinnostui kasvatustieteistä. Hän perusti ensimmäisen lastentalonsa "Casa dei Bambinin" Roomaan 1907. Vuonna 1929 hän perusti kansainvälisen montessoriyhdistyksen, AMI (Association Montessorian International), edistääkseen kasvatusmenetelmänsä leviämistä. Toisen maailmansodan aikana hän pakeni Intiaan, jossa jatkoi työtään kuolemaansa saakka.

Montessorin kasvatuksen lähtökohtana on omaa persoonallisuuttaan rakentava lapsi. Lapsi on luova ja oppimisintoinen yksilö. Lasta kunnioitetaan ja hänen kykyihinsä uskotaan. Toinen keskeinen piirre on lapsen vastaanottavainen mieli. Lapsi "imee" tietoa ympäristöstään käyttäen kaikkia aistejaan. Kolmas montessorikasvatuksen tärkeä kulmakivi on valmisteltu ympäristö. Lapsi oppii toiminnan kautta.

Lapsen kehitystä ohjaavat voimakkaasti herkkyyskaudet. Herkkyyskaudella tarkoitetaan erityislaatuista herkkyyttä, jonka aikana jonkin uuden asian oppiminen ja omaksuminen tapahtuu ilman ponnisteluja.

Kehityskaudet

Montessori jakoi lapsen kehityksen neljään eri kehityskauteen. Jokainen kausista on noin 6 vuotta pitkä. Varhaislapsuudessa (0-6 v) tärkeintä on oman persoonallisuuden muodostuminen. Tämä on hyvin voimakkaan kehityksen aikaa. Silloin lapsi luo sisäisen järjestyksen ja tutkii ympäristöstään konkreettisia asioita aistiensa avulla. Tämän kehityskauden herkkyyskausia ovat motorinen kehitys, aistikokemukset, kielen muotoutuminen (puhuttu ja kirjoitettu kieli) sekä järjestys.

Toinen kehityskausi, eli ikävuodet 6-12, ajoittuu kouluvuosiin. Tällöin lapsen moraali (käsitys oikeasta ja väärästä) kehittyy voimakkaasti, sosiaaliset suhteet ikätovereihin ovat tärkeitä ja hän alkaa kiinnostua "juuristaan" (kulttuuriperinnöstään). Hän kyseenalaistaa syy- ja seuraussuhteet, kyselee miksi joku asia tapahtuu niin tai näin. Hänellä on hyvin voimakas mielikuvitus, joka mahdollistaa ajassa ja paikassa "matkustamisen". Hän haluaa havainnoida ja valloittaa koko maailmankaikkeuden. Kouluikäisellä lapsella on älyllinen herkkyyskausi, johon sisältyvät kulttuurin omaksuminen sekä moraalinen ja sosiaalinen herkkyyskausi.

Kosminen kasvatus

Kosminen kasvatus tarkoittaa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Siinä lapselle annetaan edellytykset oppia tutkimaan ja ymmärtämään maailmankaikkeuteen liittyviä asioita.

Se on myös yhteydessä ihmiskunnan historiaan, kuinka ihmiselämä on kehittynyt maan päällä. Lapselle tulisi antaa visio siitä, mikä on hänen paikkansa elämän ja ympäristön varjelemisessa ja kehittämisessä. Elämän eri ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa ja jokaisella on oma tehtävänsä kokonaisuuden hyväksi.

Valmisteltu ympäristö

Montessoripedagogiikassa on keskeisenä tavoitteena kokonaiskuvan antaminen lapselle. Tähän kokonaiskuvaan lapsi sijoittaa yksityiskohdat pakoilleen. Ympäristön ja sen tarjoamien haasteiden tulee vastata lapsen kehityskautta. Aikuinen vastaa ympäristön järjestämisestä ja sen toimivuudesta. Tehtävien tulisi vedota lapsen luonnolliseen haluun oppia ja innostaa häntä tutkimaan ja oppimaan. Aikuinen esittelee tehtävät ja materiaalit lapselle.

Montessori-välineistö on osa valmistelua ympäristöä. Välineistö tukee itsenäistä ja luovaa oppimista. Sitä on kehitetty useissa maissa ja sen on systemaattisesti järjestetty, asteittain vaikeutuva kokoelma oppimismateriaaleja. Siihen sisältyy virhekontrolli, joka mahdollistaa lapsen itsenäisen työskentelyn. Maria Montessori itse kehitti yhdessä lasten kanssa välineistön rungon, jota kussakin maassa sovelletaan ja täydennetään maan oloihin sopivaksi. Välineiden kanssa työskentely ei saa muodostua itsetarkoitukseksi, vaan niiden tarkoitus on auttaa oman ajattelun käynnistämistä ja edesauttaa oppimista. Materiaaleissa keskitytään yhteen ongelmakohtaan kerrallaan ja pyritään auttamaan lasta ymmärtämään ongelman ratkaisu. Passiivinen muistaminen korvautuu ymmärtävällä oppimisella. Se etenee konkreettisesta, havaintoihin perustuvasta ja toiminnallisesta oppimisesta abstraktioihin.

Lapsille tulisi tarjota kokemuksia myös elävästä luonnosta. Tämä tapahtuu tekemällä tutkimusmatkoja ympäröivään luontoon tai tuomalla eläviä kasveja tai eläimiä luokkahuoneeseen. Lapset huolehtivat itse luokkakasvien hoidosta tai akvaarion toiminnasta.

Oppikirjat toimivat lähinnä lähdekirjoina. Oppilaat valmistavat työvihkoja tai keräävät tekemänsä työt kansioon.

Vapaavalintainen työtapa

Montessoriluokassa oppilaat työskentelevät yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Oppilas suunnittelee yhdessä aikuisen kanssa oman työskentelynsä ja valitsee siihen hänelle sopivia töitä. Jokainen oppilas etenee omaa tahtiaan ja tekee työt haluamassaan järjestyksessä. Työ tehdään aina loppuun saakka ja keskeneräisiä töitä jatketaan seuraavassa työskentelyhetkessä. Montessoriluokissa ei ole perinteistä oppituntijaottelua, vaan päivittäin on varattu 2-3 tuntia omaan työskentelyyn. Oppilas rytmittää itse oman työskentelynsä ja pitää taukoja tarvittaessa.

Montessoriluokassa ei noudateta myöskään tiukkaa oppiainejakoa kaikissa oppiaineissa, vaan opetus toteutuu integroinnin periaatteen mukaisesti muissa paitsi vieraissa kielissä, uskonnossa sekä taito- että taideaineissa.

Montessoriluokassa on harvoin hiiren hiljaista, vaan innokkaat työskentelyn äänet täyttävät luokkatilan. Työrauhan ylläpitäminen on yksi koko ryhmän keskeinen tavoite. Vaikka oppilailla on lupa liikkua, keskustella työpariensa kanssa sekä auttaa toisia tarpeen mukaan, jokaisen tulee saada rauhassa keskittyä omaan työhönsä eikä toisen työtä saa keskeyttää eikä tarpeettomasti häiritä.

Yhdysluokka

Montessoriluokat ovat aina vähintään kahden eri luokkatason yhdysluokkia. Tämä ikäerojen ja eri kehitystasojen yhdistäminen on yksi kasvatuksen perusteista. Lapset saavat virikkeitä tosiltaan, opettavat mielellään toisiaan sekä välineiden käytössä että luokan työskentelytapojen omaksumisessa. Näin oppilaalle syntyy luonnollisia kokemuksia sekä autettavan että auttajan roolissa olemista.

Esikoulu

Montessori-opetus rakentuu niille tiedoille ja taidoille, joita lapset ovat saaneet montessorivarhaiskasvatuksessa ja –esiopetuksessa (3-6 vuotiaina). Siellä he ovat omaksuneet työtavat ja työskennelleet mm. äidinkielen, matematiikan sekä luonnontiedon eri osa-alueiden parissa. Tampereella montessoriesikoulut toimivat montessoripäiväkotien yhteydessä.

Montessori-luokka on luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle.

Aikuisen rooli

Opettaja toimii montessori-luokassa ohjaajana ja tarkkailijana. Hän huomioi oppilaat yksilöllisesti ja auttaa heitä löytämään oman kehitystasonsa. Hän vastaa turvallisesta ja haasteellisesta oppimisympäristöstä. Opettaja vastaa viime kädessä, että peruskoulun vahvistetut oppimäärät saavutetaan. Montessoriluokassa noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaan ja koulun omaa opetussuunnitelmaa, mutta oppisisältöjen järjestys ja opetusajankohta voivat vaihdella verrattuna rinnakkaisluokkiin.

Opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä toisten opettajien sekä vanhempien kanssa. Tämä yhteistyö on yksi kasvatuksen tärkeimmistä voimavaroista.


Kuvataide, luokat 7–9

Ketkä voivat pyrkiä?

Kuvataidepainotukseen voivat pyrkiä kaikki tamperelaiset ja ympäristökuntien 7. luokalle siirtyvät oppilaat. Tammelan kuvataidepainotuksessa opiskelevat oppilaat siirtyvät pyrkimättä Juhannuskylän koulun kuvataidepainotukseen.

Mitkä seikat vaikuttavat valinnassa?

Oppilaita valitaan painotukseen Lasten- ja nuorten lautakunnan määrittelemissä rajoissa. Määrä vaihtelee vuosittain. Valintaperusteina ovat soveltuvuuskoe ja kuvataiteen arvosana. Soveltuvuuskoe järjestetään 29.1.2020 klo 12.00 Juhannuskylän koulun tiloissa (Tammerkosken koulutalo, Rautatienkatu 3–5).

Soveltuvuuskokeessa on kaksi tehtävää, joiden aiheet vaihtelevat vuosittain. Tehtävissä arvioidaan omaperäisyyttä, luovuutta, piirtämisen ja värinkäytön taitoja sekä silmän ja käden yhteistyötä. Pieni osa kokeesta voi ola mallista piirtämistä. Välineitä ei kokeeseen tarvitse mukaan. Soveltuvuuskokeeseen ei tule erillistä kutsua.

Painotukseen haetaan Helmen kautta (tamperelaiset oppilaat) tai Ulkoinen linkkisähköisellä lomakkeella (naapurikunnista pyrkivät) ja hakuaika on 9.12.2019–12.1.2020.

Pitääkö olla hyvä piirtäjä?

Kuvataideopetus sisältää nykyään paljon muutakin kuin piirtämistä ja maalaamista, mutta perustaitojen hallinta luo pohjaa oppimiselle.

Mitä kuvataiteessa opetetaan?

Kuvataiteen opetuksesta on pyritty luomaan kokonaisuus, joka vuosiluokkien 7-9 opetussuunnitelman mukaisesti tarjoaa sekä riittävät perustaidot että mahdollisuudet erikoistua valitsemalla lisäkursseja. Niiden tarjonta tarkistetaan vuosittain.

Kuvataideluokilla opiskellaan monipuolisesti eri kuvataiteen osa-alueita ja tekniikoita. Tunneilla piirretään, maalataan ja tehdään painokuvia eri välinein. Tunneilla tehdään savitöitä ja rakennellaan eri materiaaleja käyttäen. Digitaalinen ilmaisu valokuvauksineen, videoineen ja digimaalauksineen kuuluvat opetukseen. Koulumme sijainti kaupungin keskustassa antaa hyvät mahdollisuudet tehdä näyttelykäyntejä.

Oppilaan visuaalinen havaitseminen, ajattelun kehittäminen ja omien kuvien tuottaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden välillä. Monipuolinen kuvataiteen opiskelu innostaa luovuuteen ja rohkeaan itseilmaisuun.



Latina, luokat 7–9

Miksi sinun kannattaa opiskella latinaa?

Antiikin vaikutus näkyy kaikkialla kielessämme ja kulttuurissamme. Antiikin roomalaisten ja kreikkalaisten tavat, sanat ja kertomukset elävät yhä keskuudessamme. Opiskelemalla latinaa opit huomaamaan näitä yhteyksiä. Tutuksi tulevat niin antiikin historia ja myytit kuin kielioppi ja sanasto.

Latinan historia nivoutuu osaksi Europan historiaa. Antiikin Rooman suuruuden jälkeen latina vaikutti keskiajalla aina uuden ajan alkuun asti kirkon ja tieteen kielenä. Latinaksi ovat kirjoittaneet myös suomalaiset klassikot, kuten Snellman ja Porthan. Latina on ollut koko Euroopan yhteinen kieli. Nykyään törmäät latinaan mm. eri tieteenalojen sanastoissa, kuten lääketieteessä, lakitieteessä, luonnontieteissä ja teologiassa.

Latinaa kutsutaan kielten kuningattareksi, sillä latinasta ovat kehittyneet monet eurooppalaiset nykykielet kuten ranska, espanja ja italia. Englannin kielessä on myös runsaasti latinalaisperäisiä sanoja.

Latinaa opiskelemalla hankit itsellesi monipuolisen yleissivistyksen. Latinan taito auttaa ymmärtämään paitsi suomen niin myös muidenkin kielten rakenteita. Lisäksi latina avaa uusia näkökulmia muihin oppiaineisiin. Antiikin tarinat vaikuttavat yhä monissa taiteissa, kuten kirjoissa, maalauksissa, veistoksissa, sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa.

Uudet ajatukset ovat hyvin usein vanhoja viisauksia, jotka on sanoitettu uudelleen.

Carpe diem! Tartu hetkeen!


Ketkä voivat pyrkiä?

Latinapainotukseen voivat pyrkiä kaikki tamperelaiset ja ympäristökuntien vuosiluokalle 7 siirtyvät oppilaat.

Mitkä seikat vaikuttavat valinnassa?

Oppilaita valitaan painotukseen Lasten- ja nuorten lautakunnan määrittelemissä rajoissa. Määrä vaihtelee vuosittain. Valintaperusteena on soveltuvuuskoe. Soveltuvuuskoe järjestetään 29.1.2020 klo 12.00 Juhannuskylän koulun tiloissa (Tammerkosken koulutalo, Rautatienkatu 3–5).

Soveltuvuuskokeeseen ei tule erillistä kutsua. Latinapainotuksen soveltuvuuskokeessa mitataan kielitietoa, -taitoa ja - tajua suomen kielen kokeella.

Painotukseen haetaan Helmen kautta (tamperelaiset oppilaat) tai Ulkoinen linkkisähköisellä lomakkeella (naapurikuntien oppilaat) ja hakuaika on 9.12.2019–12.1.2020.

Opiskelu latinapainotuksessa

Latina on valinnainen vieras kieli, jonka opiskelu aloitetaan vuosiluokalla 7. Latinaa opiskellaan kaksi tuntia viikossa vuosiluokkien 7–9 ajan.