Tampereen ensimmäiset Valoviikot järjestettiin syksyllä 1966. Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli tutustunut 1960-luvun alussa Valoviikkoihin Tampereen ystävyyskaupungissa Saksan Essenissä, jossa tapahtumaa oli järjestetty jo vuodesta 1950. Essenin matkan innoittamana 6. joulukuuta 1965 perustettiin Tampere Tunnetuksi ry, jonka tehtävänä oli Valoviikkojen järjestäminen Tampereella. Ensimmäiset valoviikot kestivät kolme viikkoa ja niihin tuotiin valokuvioita Essenistä.
Kaupungin johto tutkii Valoviikkojen kuvioita 4.9.1966. Kuva: Timo Palm.
Ensimmäisten Valoviikkojen avajaisia valmisteltiin huolellisesti. Valojen sytyttäminen oli jännittävä ja vaikuttava hetki. Keskustori täyttyi kaupunkilaisista ja h-hetkeä tultiin seuraamaan myös kauempaa. Avajaisissa kuunneltiin puheita, seurattiin marssia ja tietenkin ihailtiin upeita valokuvioita.
Kaikkien aikojen ensimmäiset Valoviikot sytytetään Raatihuoneen parvekkeelta 1966. Kuva: Reino Branthin
Iso osa menneinä vuosina Tampereen kaduilla loistaneista valokuvioista oli kotoisin Essenistä, lisäksi joitain kuvioita teetettiin Tampereen Sähkölaitoksella. Hämeensillan sirkushevoset hankittiin toisille valoviikoille vuonna 1967. Seuraavana vuonna Saksasta saapui metsäneläimiä ja pari vuotta myöhemmin lumikiteitä.
Ensimmäisten Valoviikkojen avajaiset Keskustorilla 1966.
Valoviikkojen matkan varrelta
Tampereen uutuutta mainostettiin mittavasti esimerkiksi Helsingissä, ja Valoviikoille matkaavat saivat VR:ltä alennusta junalippujen hinnoista. Valoviikot nousivat uutisiin kymmenissä lehdissä sekä televisiossa ja radiossa. Myönteinen vaikutus keskustan elävyyteen ja kauppaan näkyi välittömästi.
Ensimmäisten Valoviikkojen valojen asennusta vuonna 1966. Kuva: Reino Branthin.
Valoviikkojen historiaan kuuluu myös vuosittain Valoviikkojen kasvoiksi valittu Valon neito. Valon neidoksi valittiin sympaattinen ja lämminhenkinen nainen, joka toi talveen kaivattua valoa ja lämpöä ja loisti ympärilleen hyvää mieltä.
Miss Valoviikko vuosimallia 1971, Maija Latvalahti, perintöprinsessoineen. Kuva: Raimo Nieminen.