Tampereen kaupunki
Ranta-Tampella

Yhteenveto keskeisimmistä kannanotoista (30.11.)

Koosteessa on erikseen ne kommentit, jotka on saatu ennen alustavien vaihtoehtojen muodostamista ja esittelyä sekä ne kommentit jotka on saatu vaihtoehtojen julkistamisen jälkeen.
  1. Aspinniemi
  2. Rakennukset ja rakentamisen tehokkuus
  3. Kekkosentien ratkaisut / melu (ja muu liikenne)
  4. Taloudelliset vaikutukset / kustannuskysymykset
  5. Alueelle sijoittuvat toiminnot


1. ASPINNIEMI

1.1 Aspinniemen virkistyskäyttö


Aspinniemen virkistyskäyttöä on puolustettu paljon, mutta myös vastustettu. Lisäksi keskustelua on herättänyt, miten alue tulisi virkistyskäyttöön suunnitella.

Kommentteja ennen vaihtoehtojen muodostamista …

Aspinniemestä virkistysalue
  • Aspinniemeen ei saa rakentaa korkeita kerrostaloja, vaan joitain matalia rakennuksia, joista saa virkistyspalveluita
  • Rantaan bulevardi ja uimaranta
  • Näsijärven näkymiä ei ole syytä peittää
  • Lähialueiden ikäihmiset eivät jaksa kävellä Kauppiin
  • Aspinniemi kaikkien Tamperelaisten käyttöön
Aspinniemestä ei virkistysaluetta
  • Pohjoiseen viettävä ranta ei tarjoa erityistä lisää Tamperelaisille.
Sekä / että
  • Näsijärven ranta kaupunkilaisten käyttöön eli riittävä puistoalue + kävelytie rantaan. Kuitenkin jonkinlaista asuntorakentamista, jotta niemeen saadaan elämää, laadukasta arkkitehtuuria.
… ja vaihtoehtojen muodostamisen jälkeen, liittyen lähinnä 0-vaihtoehtoon

  • Hyvä vaihtoehto, puisto kaikille kaupunkilaisille
  • Maisema säilyy Kekkosentien käyttäjille
  • Hyvä vaihtoehto lähialueiden liikuntaesteisille
  • Ranta-alue jää eristyksiin. Uskaltaako siellä liikkua iltaisin?
  • Melu ja puisto ovat huono yhdistelmä, muuten puisto on tarpeellinen
  • Tien reunaan jäävä rantakaistale ei sovellu virkistyskäyttöön. Rantapuistolla ei ole puiston statusta (ainakaan lasten leikkipuistona) niin kauan kuin Kekkosentien liikenne on välittömässä läheisyydessä.
  • Puisto maksaa liikaa käyttäjämäärään nähden (huono sijainti tien reunassa, pohjoinen ilmansuunta)
  • Kallis, tyhjä maa-alue jää käyttämättä
  • Mahdollistaa Kekkosentien leventämisen myöhemmin
  • ”Myllysaari”-osan puusto säilytettävä
  • Kekkosentie ja rautatie katettava
  • Rantaviiva ei pitäisi olla virtaviivainen, vaan luonnonmukainen
  • 0-ve hyvä, mutta siihen voisi poimia asioita myös muista ehdotuksista
  • Vaihtoehto hyvä, mutta puistokin vaatii toimintoja.
  • Takaa kaupunkilaisilla järvinäköalat.
  • Mahdollistaa vesistöön liittyvät harrastusmahdollisuudet (veneily, kalastus jne.)
  • Tamperetta pitäisi kehittää järvimatkailukaupunkina, jolloin pitää huomioida rantojen luonnonmukainen kauneus.
  • Vaihtoehto B: ranta kaupungistuu liikaa
  • Vaihtoehto C: rannalla ei ole virkistysarvoa


1.2 Näsijärven täyttö Aspinniemen kohdalla

Myös Aspinniemen täyttöä on sekä puollettu että vastustettu. Kommentit vaihtelevat vaihtoehdoittain.

Kommentteja ennen vaihtoehtojen muodostamista …
Näsijärveä saa täyttää
  • Aspinniemi on laajennettava
  • Näsijärveä saisi täyttää reilusti
  • Monacon Fontvieille on rakennettu täyttömaalle, eikä se ollut ruma kuin täyttövaiheessa. Nyt alue on mitä viehättävin ominen pursisatamineen.
  • Näsijärveä on jo täytetty, joten lisä ei haittaa mitään
  • Kivistä voi tehdä puistoaluetta
Näsijärveä ei saa täyttää
  • Antakaa niin herkän elementin kuin Näsijärven olla rauhassa
  • Rakennusten rakentaminen vesialueelle tai Kekkosentien pohjoispuolelle ei ole tarpeellista, eikä teknisesti hyväksyttävää, koska kokemuksia niin syvistä täytöistä ei ole
...ja vaihtoehtojen muodostamisen jälkeen mm.
A 0-vaihtoehto
  • Aspinniemi pitäisi olla ilman lisätäyttöä
  • Täyttöä voisi olla, mutta vähemmän
B Pinta-vaihtoehto
  • Järveä täytetty liikaa
  • Ranta kaupungistuu liikaa

Sivun alkuun

2. RAKENNUKSET JA RAKENTAMISEN TEHOKKUUS

2.1 Rakentamisen tehokkuus ja rakennusten korkeus;
Yleisilme ja arkkitehtuuri


Kommentteja ennen vaihtoehtojen muodostamista …
  • Tampellasta pitää tehdä kaupungin näköinen, tehokas kerrostaloalue. Ei pidä kammoksua radan kattamista, eikä pilvenpiirtäjien rakentamista. On virhe rakentaa jotain 3 – 4 kerroksista.
  • Rakentamalla lisää korkeammalle saataisiin väestöpohjaa keskustaan
  • Tilaisuus saada paljon uusia asuntoja ja liiketilaa keskusta läheisyyteen
  • Tiivis ja korkea rakentaminen on hyvä, sillä se mahdollistaa hyvät joukko- ja kevyenliikenteen yhteydet ja madaltaa asuntojen hintoja
  • Nykyiset kerrostalot ovat yleensä liian matalia, ne on ahdettava kiinni toisiinsa, jotta haluttu tehokkuus saavutetaan. Korkea, näyttävä rakentaminen parempi ratkaisu.
  • Oikein suunniteltuna korkea rakentaminen on esteettistä ja luo uuden imagon kaupungin keskustaan
  • Asukkaita ei pidä majoittaa metsiin, jotka ovat käymässä vähiin
  • Olisi myös hienoa saada keskusta erottumaan muista alueista (korkealla rakentamisella)
  • Korkeista taloista saadaan niin paljon tuloja, että alueesta on varaa tehdä vaikuttava Pelkään, että alue täytetään grynderin valitsemien arkkitehtien halvoilla luomuksilla
  • Koko Ranta-Tampella pitäisi rakentaa puistoksi
  • Alueelle pitäisi rakentaa korkeatasoisia terassitaloja, ei kuitenkaan liian tiheästi, jotta alueelle jäisi puistomainen vaikutelma
  • Ranta-Tampellasta pitää rakentaa kaunis. Nyt on erinomainen tilaisuus saada kansainvälistä näyttävyyttä ”keskelle kaupunkia, järven rantaan”.
  • Maisemat Soukanlahdenkadulta sulkeutuvat

... ja vaihtoehtojen muodostamisen jälkeen:
A 0-vaihtoehto
  • Ks. Aspinniemi

B Pinta-vaihtoehto
  • Alue hajanainen
  • Kaupunkimainen, tiivis
  • Kaupunki saa korkeatasoisen asunto- ja toimistoalueen
  • Liikaa rakennusmassaa
  • Rantamaisemasta tulee muurimainen
  • Ei ole kaunis
  • Ei näytä turvaisalta
  • Ranta kaupungistuu liikaa
  • Tästä voi tulla Tampereen Pasila
  • Sulkee järvinäkymää Tampellasta
  • Pitäisi rakentaa kalliita ja erittäin hienoja taloja

C Kansi-vaihtoehto
  • Kerrosluku voisi nousta pohjoisesta etelään
  • Kevyt liikenne voi vapaasti kulkea alueella
  • Ranta kohtuullisesti rakennettu
  • Kohtuullinen kompromissiratkaisu
  • Talot kauniisti sijoiteltu, avara tunnelma
  • Ei liikaa täyttöä
  • Keinotekoinen
  • Ei ole kaunis
  • Suljetun näköinen
  • Talot liian jäykissä pötköissä
  • Pysäköintitalot rumia, autohallit parempia
  • Pysäköintitalot oikeita ratkaisuja järjestää autopaikat kaupungissa
  • Rannalla ei virkistysarvoa

D Tunneli-vaihtoehto
  • Keskustassa asuminen kuluttaa vähemmän luontoa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on tulevaisuutta
  • Rantapuisto ja –bulevardi hienoja
  • Kevyt liikenne voi vapaasti kulkea alueella
  • Suora yhteys – järvi tulee keskustaan
  • Elävä, mutta ehkä liian raskas
  • Selkeästi kaupunkimainen
  • Väljempi kuin muut vaihtoehdot
  • Ei ole kaunis
  • Liian massiivinen
  • Liian matalaa rakentamista, ilman täyttöä voidaan rakentaa tehokkaamminkin


2.2 Asuntotuotannon sekä liike- ja toimistotilojen suhde

Vaihtoehtojen esittelyn jälkeen on herännyt erityistä keskustelua asuntotuotannon suhteesta muuhun rakentamiseen.

  • Pelkkiä asuntoja rannassa tekee alueesta liian yksityisen (ei julkista käyttöä) vrt. Lapinniemi.
  • Asuntojen tulee hallita rannan rakennuksia

A 0-vaihtoehto
  • Liian toimistopainotteinen
  • Radan ja Kekkosentien väliin pitäisi sijoittaa asuin- ja liiketaloja

B Pinta-vaihtoehto
  • Rajallisesti uusia asuntoja
  • Työtiloja ”paikallisille” (plussaa)

C Kansi-vaihtoehto
  • Liikaa asuntoja; asumisviihtyvyys kärsii
  • Liian vähän asuntoja

D Tunneli-vaihtoehto
  • Vastaa asuntotarpeeseen
  • Asuntoja on liikaa

Sivun alkuun

3. KEKKOSENTIEN RATKAISUT / MELU (JA MUU LIIKENNE)

Kommentteja ennen vaihtoehtojen muodostamista …

  • Tien voisi laittaa katokseen tai tunneliin
  • Tien kattaminen ei ole välttämättä järkevää
  • Tie voidaan ympäröidä toimistorakennuksilla
  • Jos Kekkosentie upotetaan, alue voidaan rakentaa tehokkaasti porrasmaisesti ydinkeskustamaiseksi
... ja vaihtoehtojen muodostamisen jälkeen
  • Kekkosentielle pitäisi laatia kokonaissuunnitelma
  • Kansi- ja tunneli vaihtoehtojen toteutus siten, että joukkoliikenne voidaan hoitaa raideliikenteenä.
  • Liikuntarajoitteiset tulisi huomioida suunnittelussa
A 0-vaihtoehto
Vert. kohta 1. Aspinniemi mm.
  • Kekkosentie korostuu
  • Melu ja puisto ovat huono yhdistelmä, muuten puisto on tarpeellinen
  • Tien reunaan jäävä rantakaistale ei sovellu virkistyskäyttöön
  • Tie voisi olla tunnelissa
B Pinta-vaihtoehto
  • Kekkosentien radan välinen alue hyvä
  • Toimistorakennukset suojaavat asuntoaluetta melulta
  • Autoilijoiden maisemat plussaa
  • Kulkuyhteys ranta-alueelle miinusta
  • Yhteys keskustaan katkeaa
  • Melu, pöly ja muut saasteet ongelma
  • Kekkosentie voi ruuhkautua
C Kansi-vaihtoehto
  • Kansi suojaa aluetta Kekkosentien melulta
  • Meluhaitat vähenevät
  • Rautatien melu kuuluu; Meluongelma ei ratkea kuin kannen kohdalla
  • Kevyt liikenne voi vapaasti kulkea alueella
  • Hyvät yhteydet keskustaan
  • Raideliikenne jäänyt pois suunnitelmista
  • Alikulusta tulee kaasukammio
  • Kansi aiheuttaa lisätasojen tekemistä, vaikeuttaa ehkä liikkumista

D Tunneli-vaihtoehto
  • Meluhaitat vähenevät
  • Melu järven päällä säilyy
  • Kevyt liikenne voi vapaasti kulkea alueella
  • Kätevä
  • Hyvät yhteydet keskustaan
  • Alikulusta tulee kaasukammio
  • Tunnelia, joka päättyisi/alkaisi Onkiniemen länsipuolella, ei tule johtaa Amurin paikkeille, koska Kekkosentien liikenne tässä pakotetaan kokonaan tunneliin. Sen sijaan tunnelin toinen pää on sijoitettava ns. Hippostalon kohdalle.
  • Tie tunnelissa on parannus, mutta rannan tavoitettavuus ja yleinen käyttö ei parane. Suunnitelma näyttää raskaalta.
  • Rantaviiva pitäisi saada paremmin kulkemis- ja oleskelukäyttöön.
  • Alueelta voisi olla yhteys keskustan/Tampellan pysäköintitiloihin.

Sivun alkuun

4. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET / KUSTANNUSKYSYMYKSET

Ennen vaihtoehtoja esillä oli erityisesti YIT:n rooli kustannuksissa, foorumin jälkeen keskustelu on painottunut myös eri vaihtoehtojen välille (lähes kaikki on todettu sekä kalliiksi että edulliseksi) ja erityisesti Kekkosentien ratkaisuihin. Mm. seuraavia näkökulmia on tuotu esiin:

A 0-vaihtoehto
  • Edullisin vaihtoehto
  • Puisto maksaa liikaa käyttäjämäärään nähden (huono sijainti tien reunassa, pohjoinen ilmansuunta)
  • Kallis, kun tyhjä maa-alue jää käyttämättä
D Tunneli-vaihtoehto
  • Mahdollinen toteuttaa, mutta maksaa
  • Tunneli ei voi olla niin kallis, tehdäänhän niitä Helsingissäkin. Halvalla ei saada hyvää.
  • Tunneli on kallis, mutta rahat menevät työllistämiseen.
  • Maksukykyiset asukkaat voivat maksaa kalliin toteutuksen asuntojen hinnassa. Näitä pitäisi kyllä löytyä.
  • Kallis, mutta kaupunki saa varakkaita veronmaksajia.

Sivun alkuun

5. ALUEELLE SIJOITTUVAT TOIMINNOT

Kommentteja ennen vaihtoehtojen muodostamista …
  • Ranta-alueesta pitäisi tehdä rantabulevardi. Terasseja, ravintoloita, puistoa jne. Muutama tyylikäs asuintalo
  • Huvipursisatama Kekkosentien pohjoispuolelle. Särkänniemen huvipuiston laajennus ko. alueelle ja lossiyhteys Särkänniemeen.
  • Messuhalli tai messukeskus radan ja kekkosentien väliin
  • Pysäköintikeskus radan ja Kekkosentien välissä ja siitä kävely/ilmaisbussiyhteys keskustaan
  • Autoille on varattava kylliksi tilaa (2ap/as.)
  • Näsijärven ja Hämeenkadun elävöittäminen suuntaamalla kevyt liikenne koko Tampellan alueelta keskikaupungille

…ja vaihtoehtojen muodostamisen jälkeen

  • Tamperetta pitäisi kehittää järvimatkailukaupunkina
  • Venepaikkojen tarve tulisi huomioida
  • Nollavaihtoehdon nimi pitäisi olla nimeltään puistovaihtoehto. Vaihtoehtoon voisi lisätä kahvilan ja matkailupalveluja. Väritysten pitäisi soveltua ympäristöön.
  • A ja c voitaisiin yhdistää ja rakentaa asuntoja vain radan ja Kekkosentien väliin. Tien ja rannan väliin virkistysaluetta + matalia kahviloita yms.
  • Puistovaihtoehtoa voisi viedä pidemmälle. Voisi kehittää oikean muumimaiseman, jossa lapset ja aikuiset voivat vapaasti temmeltää. Rannan elävyys tulee mahdollistaa.
  • Autopaikkoja riittävästi
  • Kansivaihtoehtoon kaupallinen keskus ja Tampere-areena
  • Raideliikenne + terminaali
  • Luistinrata
  • Jne.

Tampereen kaupunki

© Tampereen kaupungin viestintäyksikkö 1999
Luotu 3.12.1999 | Päivitetty 3.12.1999