Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Kaupungin vieraanvaraisuus

Vieraanvaraisuudella tarkoitetaan harkinnanvaraista, pormestarin päätökseen perustuvaa huomioimista, jonka kustannuksista vastaa kaupunki. Vieraanvaraisuuksia myönnetään erilaisten tapahtumien yhteyteen sekä merkkivuosia täyttäville yhteisöille. Vieraanvaraisuutta anotaan hakemuksella, joka on toimitettava kaupungin konsernihallintoon vähintään kolme kuukautta ennen tilaisuutta.

Yleisin vieraanvaraisuuden muoto on kaupungin vastaanotto Raatihuoneella. Harkinnan mukaan vieraanvaraisuus voidaan tarjota muissa kohteissa. Pääsääntöisesti vastaanotot pyritään järjestämään aina kaupungin omissa tiloissa. Vastaanotot pyritään pääsäätöisesti toteuttamaan arkipäivisin alkaen viimeistään klo 19.00 ja lauantaisin klo 16.00.

Tapahtumalle osoitettavaa vieraanvaraisuutta harkittaessa arvioidaan, miten tapahtuma edistää kaupungin strategisia tavoitteita, onko vieraanvaraisuuden osoittamisesta kaupungille sen tunnettuutta edistävää tai muuta imagollista hyötyä ja liittyykö tapahtuma olennaisesti kaupungin toimintaan. Kaupunki osoittaa vieraanvaraisuutta jo siinä vaiheessa, kun kansainvälistä tapahtumaa haetaan kaupunkiin.

Harkinnanvaraisen vieraanvaraisuuden myöntämisperusteet

  1. Tapahtumalla on huomattava kansainvälinen merkitys Tampereen kaupungin kannalta.
  2. Merkittävä yleishyödyllinen valtakunnallinen liitto, yhdistys tai yhteisö järjestää vaikutukseltaan mittavan, pääsääntöisesti kertaluontoisen tapahtumansa tai kokouksensa Tampereella.
  3. Muut Tampereen kaupungin imagon tai kansainvälisen näkyvyyden kannalta merkittävät tapahtumat harkinnan mukaisesti.
  4. Merkittävä tamperelainen tai valtakunnallinen yhteisö viettää merkkivuottaan. Pääsääntöisesti ensimmäinen vieraanvaraisuus voidaan myöntää 50 vuotta täyttävälle yhteisölle. Tämän jälkeen kaupunki voi osoittaa vieraanvaraisuutta samalle yhteisölle 20 - 25 vuoden välein. Muille pyöreitä vuosia täyttäville yhdistyksille tai yhteisöille voidaan myöntää kaupungin tervehdys toimijan omassa tilaisuudessa vastaavin periaattein, tai lähettää kirjallinen tervehdys.

Lisätiedot

Suhdetoimintasihteeri
Erika McSherry
puhelin 040 758 1724
sähköposti [email protected]

Suhdetoimintapäällikkö
Erika Eischer
puhelin 040 545 0011
sähköposti [email protected]

Tampereen Raatihuone

Raatihuoneen julkisivu Keskustorin suunnasta nähtynä.

Raatihuoneen vihkiäisiä vietettiin 8.1.1890. Rakennustyyliltään Raatihuone edustaa uusrenessanssia, joka oli eräs arkkitehtuurin keskeisiä eurooppalaisia suuntauksia 1800–luvun loppupuolella. Tyylin tunnusmerkkejä olivat uhkea palatsimainen ulkonäkö, julkisivujen ja sisätilojen rikas koristeellisuus ja näyttävyys. Tampereen Raatihuoneen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck, jonka luomistyön jälki näkyy edelleen hyvin kaupunkikuvassa. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat mm. Tampellan juhlatalo, Tullikamari ja Pakkahuone sekä Johanneksen ja Tammelan kansakoulut. Näyttävistä koristemaalauksista vastasi Salomo Wuorio, josta tuli alan tunnetuin taitaja Suomessa.

Raatihuoneella sijaitsivat aluksi kaikki kaupungin virastot. Siellä toimivat maistraatti, raastuvanoikeus ja poliisilaitos. Raatihuoneen loistokas juhlasali on ollut vuosien mittaan mm. kaupunginvaltuuston kokoustilana sekä juhlien, näyttelyjen ja konserttien suosittu näyttämö sekä kaupunginorkesterin konserttisali.

Raatihuoneesta tuli myös värikkäiden historiallisten tapahtumien keskus. Vuoden 1905 suurlakon aikaan rakennuksen parvekkeelta luettiin ns. Punainen julistus, jonka seurauksena Suomeen saatiin mm. yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vuoden 1918 kansalaissodan ratkaisevat hetket koettiin Tampereella. Raatihuone oli punaisten viimeinen tukikohta. Raatihuone kärsi suurehkoja aineellisia vahinkoja mm. pääoven pääportaikossa on vielä näkyvissä kiväärien luodeista syntyneitä koloja. Luodit ovat nähtävissä vitriinissä yläaulassa.

Raatihuoneen vaiheissa alkoi uusi aikakausi 1960-luvun puolivälissä, kun kaupunki päätti kunnostaa rakennuksen edustustilaksi. Taideteoksia ja antiikkikalusteita hankittiin monella tavalla. Merkittävä osa taideteoksista on saatu lahjoituksina. Raatihuoneen taidekokoelma on suomalaisen huipputaiteen aarreaitta, josta löytyy mm. Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Hjalmar Munsterhjelmin, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin töitä.

Vuosina 2003 - 2004 Raatihuoneella tehtiin historian perusteellisin kunnostustyö. Rakennus palautettiin sekä sisältä että ulkoa mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.

Tänään Raatihuone toimii kaupungin tärkeimpänä edustustilana. Raatihuoneella järjestetään vuosittain 150 - 200 tilaisuutta: juhlavastaanottoja, lounaita, illallisia, pienimuotoisia konsertteja ja kokouksia. Raatihuoneelle voi ottaa enintään 480 vierasta samanaikaisesti.

Ihmisiä Raatihuoneen juhlasalissa järjestettävässä tilaisuudessa.