Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Perustuskirjan teksti

Perustuskirjan alkuperäinen teksti on ruotsinkielinen; vuonna 1780 siitä julkaistiin virallinen suomennos.

Alkuperäinen teksti

Wi Gustaf
med Guds Nåde,

Sveriges, Göthes och Wendes Konung etc. Arfvinge till Norrige, Hertig till Schlessvig-Holstein, Stormarn och Dittmarsen, Grefve till Oldenburg och Delmenhorst etc. etc.

Göre veterligt,
att som ifrånt Wårt tillträde till regeringen, varit en ibland Wåre förnämsta omsorger, att befrämja Wåre trogne Undersätares välmågo, genom Svenska åkerbrukets och näringarnes uphielpande till den högd, som hvarje Landsorts särskilte läge och öfrige naturlige förmåner kunna medgifva; Men oss dervid icke undfallit, hurusom ett så hälsosamt ändamål svärligen kan ärnas, hvaräst Städerne äro för få och vidt kringspridde, så att den deremellan belägne Landsbygden icke, utan ett tryckande besvär af lång väga Kiörslor och fohror, kan af dem niuta det biträde i kiöp och salu, samt dess producters afsättning och förädling, hvarpå Landshus hållningens, ej mindre än Stadsmanna rörelsernes gemensamma upkomst och förkofran beror; Altså hafve Wi i Nåder varit sorgfällige, ej allenast att utse tienlige ställen till flere nya Staders inrättande uti åtskillige af Rikets Provincer, utan och, att för dem fastställa de fri och rättigheter, hvaraf deras skyndesamma tiltagande uti folckmängd och styrka med säkerhet kan vara att förvänta.

Och aldenstund Wi uti ett sådant afseende, jemväl i Nåder för godt funnit, att låta anlägga en Stad vid Tammerfors Ström uti Björneborgs Län, Öfre Satagunda Öfredels Härad och Messuby Sockn, uppå den delen af Säterie Rusthållet Tammerfors ägor, som Wi till den ändan, låtit, jämte Pyneke augments Hemman, ifrån Presidenten och Commendeuren af Wår Svärds Ordens Stora Korss, Friherre Hans Henric Boije, emot lämnat vederlag i andra Hemman och lägenheter, till Oss och Kronan utbyta; Förden skuld vele Wi härmed och i Kraftt af detta Wårt Öppna Fundations Bref Nådeligen hafva förundt och tilllagt alla dem, som äro hugade, att till bemälte Nya Stad Tammerfors inflytta och sig derstädes nedsätta, Stadsmanna rätt och frihet, med efterföljande vilkor och förmåner, Nämligen:

1. Staden kommer till bygnader samt gator och torg, med mera, att inrättas efter den af Oss under detta dato särskildt in Nåder faststäldte Plan och Grundritning.

2. Som inbyggarnas rörelse i den nya Staden ej bör syfta eller grunda sig på Åkerbruk, utan allena på handel, Fabriquer och Handtvärkerier; Så kommer den Staden Nåder förlänte, jord, att endast användas till betes marck, plantager och nödigt vedfång, utom det, som, jämte nödig strand för Sjöbodar och vatnvärck, erfordras till tomter för husbyggnader, Gator och Torg, Kryddgårdar samt Kyrckogårdar; hvilka sednare må utom Staden anläggas.

3. Deremot skall hvar och en af Stadens Invånare vara fridt och öppet lämnadt, att det bästa han kan och gitter, drifva hvad slags handel, Fabrique och Handwärck han lärdt, utan att vara förbunden till efterlefnad af de i allmänhet subsisterande Handels Reglementen och Skrå Ordningar

4. Alla dem, som nu i början sig uti den nya Staden nedsätta, förunne Wi i Nåder Tjugu frihetsår, med fullkomlig befrielse från alla så reelle som personelle utskyllder till Oss och Kronan, att räkna ifrån den dag detta Wårt nådiga Fundations Bref blifver Kundgiordt och publiceradt.

5. Staden med dess innevånare Komma för öfrigt, att sortera under Landshöfdingen och Krono Betjäningen, uti Oeconomie och Politie Ärender, samt under den i orten varande Härads Rätten, i det, som rörer Justitieé mål; men i Kyrckowäsen det under den församling, der Staden är belägen; Och må ingen af Stadens invånare, under hvad namn det vara må, söka någon ändring i desse Privilegier, så kiärt det dem är, att blifva vid de samma bibehållne. Det alle som vederbör, hafve att ställa sig till underdånig efterrättelse. Till yttermera visso hafve Wi detta egenhändigt underskrifvit och med Wårt Kongl. Sigil bekräfta låtit.

Gripsholms Slott den 1sta October 1779

Gustaf

Fundations Bref för Tammerfors Stad

J.Liljencrants

Virallinen suomennos

Kuning:sen Maj:tin
Armollinen
Perustus=Kirja
Tammerkosken kaupungille
Biörnborin Läänisä


Annettu Gripsholmin Linnasa s. 1. p. Loka-kuuta 1779

____________________________________
Cum Gratia&Privilegio S:ae R:ae M:tis.
_____________________________________

STOKHOLMISA,
Präntätty Kuningallisesa Suomalaisesa
Präntisä, Vuonna 1780.

Me Gustaf Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Wendein Kuningas etc. Norrjan Perillinen, Schlesswigin ja Hollsteinin Herttua etc.Teemme tiettäwäxi, että niinkuin se, meidän hallituxemme alusta, on ollut Meidän erinomaisin murhenpitomme, että edesautta Meidän uskollisten Alamaisten onnellisuutta, Maanviljellyxen ja Elatus-keinoin saattamisella niille määrille ,kuin itsekungin paikkakunnan erinomainen tilaisus ja muut luonolliset edut taitawat myödenanda; Mutta Me sen ohesa olemme ymmärtänet, kuinga yxi niin terwellinen päälletarkoitus työlästi taita käsitettä, kusa kaupungit owat harwaan ja toinen toisestans niin kauwas sioitetut, että se niiden wälillä olewainen Maakunda, pitkän Matkan ja sen rasittawaisen kuljetus waiwan tähden, ei taida ostosa ja myymisesä ei myöskän kaluinsa saattamisesa täydelliseen hywyteen, saada sitä apua, jonga päällä se riippu, että Huonehallitus Maalla ei vähemin kuin liikunnot Kaupungeisa yhteisesti menestywät ja lisäyndywät; Sen tähden olemme Me Armosa ei ainoastans andanet uloskatsoa sowelioita paikkoja usiambain uutten Kaupungein alottamisexi ja rakendamisexi erinäisisä Waldakunnan kulmakunnisa, mutta myös heille wahwistanet ne wapa- ja oikeudet, joista heidän pikainen karttumisens sekä Wäen lugusa että woimasa wakuudella taita olla odotettawa. Ja koska Me senkaltaisesa päällekatsanosa myös Armosa olemme hywäxi löytänet, anda rakenda yhden Kaupungin Tammerin Kosken oheen Biörneborin Läänisä, Yli-Satagunnan ylises Kihla kunnasa ja Messukylän Pitäjäsä, sen osan päälle Säteri-Rusthållin Tammerkosken maista, kuin Me sentähden olemme andanet, ynnä Pynekin Augumenti Talon kanssa, Presidentildä ja Komendorilda Meidän Miekka-Ordin Isosta Tähdestä, Wapaherralda Hans Hinrik Boije, muita palkkioxi annetuita taloja ja tiluxia wastan, Meille ja Kruunulle waihetta. Sentähden tahdomme Me tämän kautta ja tämän Meidän avoimen Perustus-Kirjamme woimasta, Armosa suoda ja omistaa niille kaikille, jotka tahtowat mainittuun uuteen Tammerkosken Kaupungiin siirtä ja heitäns siihen asetta, Porwari-oikeuden ja wapauden, seurawaisten ehtoin ja etuin kanssa

1:xi Kaupungi tule Rakennustens, Katuins ja Torins, j.n.e. suhten alotettawaxi sen Meildä tänäpänä erittäin Armosa wahwistetun Muodon ja Kahrtan jälken.

2:xi Niinkuin Asuwaisten liikundo täsä uudesa Kaupungisa ei pidä tarkoittaman, eli itsiäns perustaman Pellon-ruokon päälle, wan ainoasti Kaupantegon, Fabrikein ja Käsitöiden päälle, niin pitä se Kaupungille Armosa suotu Maa ja Randa, yxistäns käytettämän laitumexi, istutus- maaxi ja tarpellisten puiden saamisexi, Randa-puodeixi Weisi-rakenuxixi, niin myös Kirkkotarhoixi, jotka wiimeiset kuitengin pitä ulkona kaupungista oleman.

3:xi Tätä wastan pitä jokaitsella Kaupungin Asuwaisella oleman lupa ja wapaus, että, sen jälken kuin hän parahiten taita ja woi, harjoitta kaikellaista Kaupantekoa, Fabrikin liikundota ja Käsi töitä, kuin hän on oppinut, sen welwollisuden warinottamata, kuin yhteiset Kauppa-Reglementit ja Strå Ordningit muutoin etenkirjoittawat.

4:xi Kaikille niille kuin nyt alusa itsiäns tähän uuten Kaupungiin sioittavat, annamme Me Armosa Kaxikymmendä Wapaus wuotta, täydellisellä pääsemisellä kaikista sekä reelle että personelle ulosteoista Meille ja Kruunulle, joka luetan siitä päiwästä, kuin tämä meidän Armollinen Perustus- Kirjamme tule julistetuxi ja kuulutetuxi.

5:xi Kaupungi, Asuwaistens kanssa, tule päällisexi Maaherran ja Kruunu-Palweliain alle Ekonomi- ja Politi-Asioisa, niin myös sen paikkakunnasa olewaisen Kihlakunnan Oikeuden alle, mitä Oikeuden-käymisen asioihin koskepi; mutta Kirkko-menon suhten sen Seurakunnan alle, kusa Kaupungi maka. Ja ei mahda yritän Kaupungin Asuwaisista, mingän nimen alla, hakea muutosta näisä Priwilegiumeisa, niin totta kuin he tahtowat niisä warjelluxi ja edeswastatuxi tulla. Jonga jälken kaikkein asianomaisten tule heitäns kuuliaisesti käyttä. Suuremmaxi wahwudexi olemme Me tämän alle omalla Kädelläm kirjoittanet, ja Meidän Kuning:sella Sinetilläm wahwista andanet.

Gripsholmin Linnasa s. 1. p. Loka-Kuuta 1779.

Gustaf

(S.S.) J.Liljenkrants