Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Särkänniemen alueen asemakaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville

Julkaistu 9.3.2021 21.40

Särkänniemen alueen asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 9.3.2021 asetettavaksi nähtäville äänin 7-6. Äänestys koski asian palauttamista uuteen valmisteluun. Näsijärven rannassa sijaitsevaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden aluetta halutaan tehdä monipuolisemmaksi ympäristöksi ja kytkeä paremmin osaksi keskustaa.

Särkänniemi, havainne ilmakuvassa kaakosta
 

Asemakaavamääräyksiä tarkistetaan ennen asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista maanalaisen pysäköintilaitoksen osalta siten, että voidaan varmistua pysäköintipaikkojen riittävyydestä myös asemakaavan vaiheittaisessa toteuttamisessa.

Asemakaavaehdotus on tulossa nähtäville 11.3. – 12.4.2021. Nähtäville tulee myös viitesuunnitelma ja laajasti muuta tausta-aineistoa kuten ympäristöön liittyviä selvityksiä.

Kaavaehdotus mahdollistaa alueen kehittäminen virkistyksen, matkailun, palvelujen ja asumisen sekoittuneena alueena, joka hyödyntää keskeistä sijaintia Näsijärven rannalla sekä mahdollistaa eri toimijoiden ja yritysten toiminnan laajentumisen ja kehittymisen, myös ympärivuotiseen käyttöön. Kaavalla osoitetaan alueelle laajasti huvi- ja viihdepalveluita sekä uusia asuntoja läntiselle keskusta-alueelle, hyvien kulkuyhteyksien kuten raitiotien sekä palveluiden äärelle.

Noin 42,7 hehtaarin kaava-alue rajautuu Näsijärveen, lännessä Sahanteränkatuun ja Onkiniemeen, etelässä rata-alueeseen sekä idässä Ranta-Tampellan asuinalueeseen. Suunnittelualueella on Särkänniemen huvipuisto, Sara Hildenin taidemuseo ja Onkiniemen entiset trikootehtaan kiinteistöt. Alueella on myös Mustalahden ja Kortelahden satama sekä Tammerkosken yläjuoksulla Pajasaaressa oleva Birger Federleyn suunnittelema purjehdusseuran paviljonki. Suunnittelualueen halki kulkee Paasikivenkatu.

Alueella olevat maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat teollisuushistoriaan, vapaa-ajantoimintoihin, kulttuuripalveluihin ja vesiliikenteen historiaan liittyvät kulttuuriympäristöt ja -rakennukset sekä alueella olevat maanpäälliset ja vedenalaiset muinaisjäännökset suojellaan. Kaavassa turvataan arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöarvot ja ohjataan uudisrakentamisen ja -käytön sovittamista arvokkaaseen ympäristöön.

Tehtaan uutta käyttöä ja asuntoja

Asemakaavalla mahdollistetaan Onkiniemen entisen tehdasalueen kehittäminen ja käyttötarkoituksen muutos keskustatoimintojen alueeksi. Entisen trikootehtaan tontille voi tulla kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa, ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa tai asuntoja.

Trikootehdas on suojeltu, mutta sitä voidaan kehittää kahdella lisäkerroksella, enintään kuuden kerroksen korkeuteen. Korotukset tulee tehdä laadukkaasti ja ympäristöön sovittaen.

Aluetta täydennysrakennetaan noin 34 000 kerrosneliömetriä, mikä tuo Onkiniemen alueelle noin 760 uutta asukasta. Uudet asuinrakennukset sijoittuvat entisen trikootehtaan läheisyyteen. Asuinkortteleihin voi rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Paasikivenkadun ja Onkiniemenkadun kulmassa suurin kerrosluku on kahdeksan, ja asunnot madaltuvat kohti luodetta viiteen kerrokseen. Paasikivenkadun puolelle tulee maantasokerrokseen muodostaa sisään vedetty arkadi.

Trikootehtaan ja asuintalojen piha-alueesta on tulossa yhteiskäyttöalue ja alueelle tulee laatia yhtenäinen pihasuunnitelma. Asuinrakennusten alle on tulossa pysäköintilaitos. Raitiotien tuleva pysäkki on lähietäisyydellä Sepänkadulla.

Uusia toimintoja ja kehittämistä

Kaavalla mahdollistetaan Särkänniemen huvipuistoalueen ja Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen, mikä lisää alueen käyttöä ja luo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Huvipuistoalue laajentuu pysäköintialueelle. Korttelirakennetta, katujärjestelyjä ja käyttötarkoitusmerkintöjä on uudistettu.

Kortelahden pohjukkaan on tulossa tilaa muun muassa Järvikeskukselle, hotellille ja monitoimiareenalle sekä kylpylälle, kaavamerkinnällä huvi-ja viihdepalvelujen ja liikerakennusten korttelialue uimahallia sekä hotelli-ja liiketoimintoja varten.

Rakennusoikeus on 14 500 kerrosneliömetriä hotellia varten sekä 4000 kylpylää ja järviluontokeskusta varten eli yhteensä 18 500. Hotellin suurin sallittu kerrosluku on 19 ja kylpylän kaksi. Enintään kolmikerroksisen monitoimiareenan rakennusoikeus on 6000 kerrosneliömetriä, ja sen alle voidaan rakentaa kahteen kerrokseen pysäköintitilaa.

Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 110 000 kerrosneliömetriä, josta uutta rakennusoikeutta on noin 72 000 kerrosneliömetriä.

Sara Hildenin taidemuseon tontin rakennusoikeutta on täsmennetty. Rakennuksen laajentaminen on mahdollista. Varsinainen museorakennus on suojeltu, samoin sen rantasauna. Kortteliin voi sijoittaa keskustatoimintoja.

Yhteyksiä kohti keskustaa

Särkänniemen alue kytketään jalan ja pyörällä paremmin saavutettavaksi osaksi laajenevaa keskustaa. Asemakaavassa on uuden kevyen liikenteen sillan eli Särkänsillan paikka Kortelahden yli. Alue liittyy nykyistä paremmin Näsijärven rantojen reitteihin ja virkistysverkostoon ja tarjoaa esteettömän yhteyden Särkänniemeen.

Kaavan tavoitteena on myös Mustalahden satama-alueen toiminnallinen kehittäminen ja liikennöinnin sekä monipuolisten ja ympärivuotisten satamapalvelujen mahdollistaminen. Silta parantaa mahdollisuuksia kehittää satama-altaan pohjoisrantaa laivaliikenteelle. Satama-alueen kehittämiseen tarvitaan jatkosuunnittelua.

Mustalahdentori toteutetaan laadukkaasti ja ympäristöön sovittaen. Makasiinirakennus on suojeltu, ja yksikerroksiselle 1 400 neliömetrin lisärakennukselle sekä polttoaineen jakeluasemalle on varattu tilaa. Vesiliikenneselvitystä on päivitetty ja tarkistettu satama-alueen määräyksiä.

Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä on kehitetty myös Paasikivenkadun muutoksen myötä. Katu muuttuu maantiemäisestä väylästä keskustamaiseksi kaduksi.

Alueelle rakennettavien pysäköintilaitosten lisäksi on tarkoitus käyttää nykyisiä ja tulevaisuudessa rakennettavia pysäköintilaitoksia keskustan alueella. Ranta-Tampellan länsireunan osalta asemakaavamerkinnät on ajanmukaistettu.

Sepänkadun raitiotiepysäkiltä on pyritty löytämään turvalliset ja sujuvat reitit huvipuistoalueelle. Kaava ei ota kantaa liityntäpysäköinnin järjestämiseen, mutta jatkossa voidaan tutkia liityntäpysäköinnin järjestämistä ja kuljetusta sieltä huvipuistoalueelle. Kaava-alueella on mahdollistettu linja-autojen jättö ja noutopysäkit.

Raideliikenteen laajenemiseen varaudutaan, mutta junarataan liittyvät tilavaraukset ja liikennöinti tutkitaan tarkemmin omana kaavanaan.

Kaavatyön vaiheita

Asemakaava pohjautuu Särkänniemen yleissuunnitelmaan, joka on hyväksytty vuonna 2016 kaupunginhallituksessa. Yleissuunnitelmaa tehtiin osallistavasti, ja myös asemakaavan valmistelu- ja luonnosvaihe oli vuorovaikutteinen.

Kaavan valmisteluun on liittynyt muun muassa viher- ja virkistysympäristön suunnittelua, liikennesuunnittelua sekä useita selvityksiä maisemaan, eläimiin, mm. liito-oraviin ja lepakoihin, liikennemeluun, kunnallistekniikkaan, hulevesiin, rakennushistoriaan sekä rakennettavuuteen liittyen.

Kaavan aloitusvaiheen ja valmisteluvaiheen palautteessa esiin nousi erityisesti luontoarvot, kulttuuriympäristöarvot, köysirata, satamatoiminnot, meluhäiriöt sekä rakentamisen määrä ja laatu, palautteeseen on vastattu kaavan palaute- ja vastineraportissa.

Saadun palautteen myötä on tehty lisäselvityksiä ja tarkennuksia selvityksiin ja suunnitelmiin ja tarkistuksia asemakaavaan ja sen materiaaleihin. Muun muassa liito-oravien elinalue ja lähivirkistysaluetta on lisätty ja suojaviheraluetta laajennettu.

Särkänniemen alueen omistaa Tampereen kaupunki. Asemakaava tehdään kaupungin kiinteistötoimen ja Tampereen Särkänniemi Oy:n aloitteesta. Kaava-aluetta laajennettiin Ranta-Tampellan länsireunaan, jotta alueen asemakaava saadaan ajantasaiseksi.

Asemakaavaehdotus tulee nähtävillä olon, palautteen ja sen käsittelyn jälkeen vielä yhdyskuntalautakunnan päätettäväksi sekä sopimusten teon jälkeen kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.


Lisätietoja

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Valmistelija
Kaavoitusarkkitehti
Hanna Ohtola
puhelin 041 7300 143

Keskustan kehittäminen / kehitysohjelmat
Hankekehityspäällikkö
Manu Lainio
puhelin 041 730 3346


Teksti Anna-Leea Hyry