Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampereen ilmastopäästöt kasvoivat vuonna 2018

Julkaistu 1.7.2020 9.59

Tampereen alueelliset kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuonna 2018 viisi prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mutta pysyivät viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla. 2010-luvun alkupuolella alkanut päästöjen merkittävä lasku on tasaantunut.

Tampereen päästöt olivat vuonna 2018 kokonaisuudessaan 958,5 kilotonnia hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna. Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2e) on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt.

Tampereen päästöt asukasta kohti olivat 4,1 tonnia CO2e. Tampereella on kokoluokkansa kunnista pienimmät asukaskohtaiset päästöt, 3,5 tonnia CO2e, jos teollisuuden päästöjä ei vertailukelpoisuuden vuoksi huomioida.

Saavutetut päästövähennykset ovat edelleen mittavia: kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 väestönkasvusta huolimatta yli 26 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt lähes 46 prosenttia. Päästöt laskivat merkittävästi 2010-luvun alkupuolella, mutta kehitys on tasaantunut vuoden 2015 jälkeen. Vuoden 2018 päästöt olivat kuitenkin hieman alle viiden viime vuoden keskiarvon.

Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (38 %) ja tieliikenteestä (26 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (14 %, luku sisältää palvelut ja rakentamisen), teollisuus ja työkoneet (11 %), jätehuolto (7 %), teollisuuden sähkönkulutus (3 %) sekä maatalous (1 %).

Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n tekemään CO2-raporttiin. Samalla mallilla lasketaan vuosittain alueelliset, vertailukelpoiset ilmastopäästöt yli 100 kunnalle ja kaupungille Suomessa.

Saavuttaako Tampereen kaupunki ilmastotavoitteitaan?

Tampereen tavoite on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Kaupungin pyrkimyksenä on vähentää yllä mainittuja suoria päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta (1300 kilotonnia CO2e) ja kompensoida jäljelle jäävät päästöt (260 kilotonnia CO2e).

- Vuoden 2018 päästötulokset saavat viimeaikaisen kehityksen näyttämään huolestuttavan tasaiselta. Kaukolämmöntuotantoon on kuitenkin tiedossa muutoksia. Esimerkiksi Naistenlahti 3:n voimalaitosinvestointi mahdollistaa merkittävän kasvun uusiutuvien polttoaineiden käytössä muutaman vuoden päästä, kertoo Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen ja jatkaa:

- Liikenteessä sen sijaan ei näy vielä muutosta. Raitiotien käynnistyminen ensi vuonna on tärkeä avaus, mutta kulkutapojen pitää muuttua paljon, jotta pääsemme tavoiteltuun päästövähennykseen kymmenessä vuodessa.

Valtuustokauden 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu 40 prosentin vähennys vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Ilmastopäästöjen tulisi vähentyä vielä lähes 180 kilotonnia CO2e, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Määrä vastaa noin puolta rakennusten lämmityksen päästöistä Tampereella.

- Tavoite on tiukka. Näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa Tampere ei saavuta asettamaansa päästötavoitetta. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että Naistenlahden voimalaitoksen remontti on siirtynyt aiemmin kaavailtua myöhemmäksi. Toisaalta liikennesektorilla päästöt eivät ole vieläkään kääntyneet laskuun. Siksi juuri liikenteen ilmastotoimenpiteet ja kuntalaisten siirtyminen kestäviin liikkumismuotoihin ovat jatkossa kriittisen tärkeitä, Seppänen arvioi.

Entä välilliset päästöt?

Yllä kuvatussa päästölaskennassa otetaan huomioon vain Tampereen alueella syntyneet ilmastopäästöt. Tampereella kulutetut tavarat, ruoka ja palvelut aiheuttavat päästöjä myös Tampereen ulkopuolella mm. tuotannon ja kuljetusten aikana. Asukkaan hiilijalanjälki voi yli kaksinkertaistua, kun lasketaan myös kulutuksen elinkaaripäästöt ja matkustaminen. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on Sitran mukaan noin 10 tonnia CO2e, kun Tampereen suorat päästöt olivat 4,1 tonnia per asukas vuonna 2018.

Tampereen kaupunki kantaa vastuuta myös välillisistä päästöistä. Huomiota kiinnitetään yhä enemmän myös hankintojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin sekä asukkaiden kestävien valintojen mahdollistamiseen. Tampere seuraa myös laajemmin ympäristötavoitteidensa toteutumista. Uusimmat tiedot ympäristöpolitiikan ja ilmastotyön seurantamittareista julkaistiin toukokuussa 2020.

- Lisäksi syksyllä valmistuva Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta sisältää tarkemmat toimenpiteet, joiden avulla pyrimme hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä, sanoo Seppänen.


Lisätietoja

Puhelimitse keskiviikkona 1.7. ja torstaina 2.7.
Energia- ja ilmastoasiantuntija
Elina Seppänen
puhelin 040 800 7253
sähköposti [email protected]


Teksti Miika Peltola