Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Juhani Harrin retrospektiivi Sara Hildénin taidemuseossa

Julkaistu 12.9.2019 13.09

Juhani Harrin (1939–2003) laajaan takautuvaan näyttelyyn Sara Hildénin taidemuseossa on koottu taiteilijan teoksia vuosilta 1960–2002.

Juhani Harri, Genesis, 1967. Sara Hildénin säätiö. Kuva: Jussi Koivunen
 

Juhani Harri oli suomalaisen esinetaiteen uranuurtaja. Hänen keskeinen pyrkimyksensä oli ajan ja sen katoavan luonteen ikuistaminen. Teoksille on luonteenomaista salaperäinen ja tunnevoimainen kerronta.

Juhani Harrin taide kehittyi 1960-luvun alussa väri- ja materiaalikokeilujen kautta kohti esinekoosteita. Reliefimäiset teokset saivat vaikutteita informalismista, joka korosti maalauksen materiaalista luonnetta. Hienovireiset asetelmansa hän sijoitti seinälle ripustettaviin laatikoihin, "bokseihin", joista ensimmäinen on Papin päiväkirja (1963). Teoksissa näkyy henkinen sukulaisuus erityisesti amerikkalaisen Joseph Cornellin ja ranskalaissyntyisen Armanin taiteen kanssa. Innoittajia olivat myös Pohjanmaalla yleiset pulloihin tai laatikoihin tehdyt miniatyyrilaivat. Niiden kautta Harri ymmärsi, että esine voi itsessään olla merkityksellinen, eikä vain siitä tehty kuva. Esineet sommitelmiin löytyivät sattumanvaraisesti. Juhani Harri ei etsinyt, hän löysi.

Esinekoosteiden koko kasvoi 1970-luvulle tultaessa. Ilmaisu selkiytyi ja keskiössä oli yhä useammin suurempi yksittäinen elementti monen sijasta. Ajan uusrealistinen henki toi teoksiin ankaruutta. Harri ystävystyi amerikkalaisen Edward Kienholzin kanssa, jonka teosten kantaaottavuus saattoi osaltaan vaikuttaa muutokseen.

Esinekoosteiden ohella Harrin tuotantoon kuuluu myös installaatioita, joista näyttelyssä nähdään kaksi: Marraskuisen pitkän harmaan kuumeisen yön uni (1992) ja Äitiys (1996).

Sara Hildén oli Harrin kannalta tärkeä keräilijä ja mesenaatti. Teokset Kuinka linnut kuolevat, Joen varrelta ja Perhosten aika hän osti jo vuonna 1966. "Sara Hildén oli ensimmäinen ja pitkään myös ainoa, joka ymmärsi minua. Sain häneltä tukea: hän osti töitäni ja rahoitti muutenkin ja ennen kaikkea kannusti. Olen hänelle hyvin kiitollinen." (Juhani Harri, 1991). Harrin retrospektiivinen näyttely on osa Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa.

Näyttelykokonaisuus sisältää kaikkiaan yli sata teosta vuosilta 1960–2002. Kiitämme lainaajia: Aboa Vetus & Ars Nova; EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma; HAM Helsingin taidemuseo; Hämeenlinnan taidemuseo; Hämeenlinnan taidemuseo, Vexi Salmen kokoelma; Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo; Katriina Salmela-Hasanin ja David Hasanin taidekokoelma / HAM Helsingin taidemuseo; Kuntsin säätiö / Kuntsin modernin taiteen museo; Lahden taidemuseo; Lars Göran Johnssonin kokoelma, Turun taidemuseo; Niemistö-kokoelma, Hämeenlinnan taidemuseo; Oulun taidemuseo; Rafaela ja Kaj Forsblom kokoelma; Rafaela ja Kaj Forsblom säätiö; Saastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMA – Espoon modernin taiteen museo; Sampo Oyj; Tampereen taidemuseo, Nykytaiteen museon kokoelma; Turun taidemuseo; Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, Kansallisgalleria; Vexi Salmen kokoelma; Wihurin rahaston kokoelma, Rovaniemen taidemuseo ja yksityiskokoelmat.

Juhani Harri 14.9.2019–12.1.2020 Sara Hildénin taidemuseossa


Lisätietoja

Museonjohtaja
Päivi Loimaala
puhelin 040 580 6552
sähköposti [email protected]

Näyttelyamanuenssi
Saara Heikinheimo
puhelin 040 829 9750
sähköposti [email protected]

Viestintäsuunnittelija
Anne Kauramäki
puhelin 040 837 0357
sähköposti [email protected]

Sara Hildénin taidemuseo


Kuvat Juhani Harri, Genesis, 1967. Sara Hildénin säätiö. Kuva: Jussi Koivunen