Tampereen kaupungin vuonna 2017 teettämän meluselvityksen mukaan noin 10 prosenttia asukkaista altistuu päiväajan ohjearvon 55 desibeliä ylittävälle tieliikennemelulle. Rautatieliikennemelun osalta yöaikainen melu on merkittävämpää, ja sen ohjearvon 50 desibeliä ylittävälle melulle altistuu noin 3 prosenttia asukkaista.

Altistuvien määrät on laskettu uudella, rakennuksen hiljaisemmat julkisivut huomioivalla laskentatavalla. Melulähteinä selvityksessä on huomioitu tie-, katu- ja raideliikennemelu sekä ratapiha ja suurimmat teollisuuslaitokset.

Melun arvioidaan olevan pienhiukkasten jälkeen toiseksi merkittävin terveyshaittaa aiheuttava ympäristötekijä Suomessa. Melun on havaittu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia jo ohjearvoja alemmilla tasoilla. Sen aiheuttama elimistön stressireaktio on osin tiedostamaton ja ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena.

Asetettuihin tavoitteisiin pyritään muun muassa vähentämällä liikennemelun syntymistä maankäytön ja liikenteen suunnittelun avulla, huolehtimalla meluntorjunnan toteutumisesta uusilla asuinalueilla ja rakentamalla melunsuojauksia etenkin voimakkaan melun alueilla.

Kävely ja pyöräily nostetaan kaupunki- ja liikennesuunnittelussa itsenäiseen asemaan ja niiden edellytyksiä parannetaan. Hiljaisten alueiden säilymisestä ja saavutettavuudesta huolehditaan. Melun syntymistä ehkäistään myös työ- ja toimintatavoilla sekä huomioimalla se kalustohankinnoissa.

Lähivuosina 10 suojauskohdetta

Tavoitteena on, että toimintakaudella toteutetaan vähintään 10 suojauskohdetta esitettyjen kohteiden joukosta. Suojauskohteisiin kuuluu rautatien erittäin voimakkaan yöaikaisen melun alueella sijaitsevia asuinalueita, joiden suojaamisesta aloitetaan yhteistyöneuvottelut Liikenneviraston kanssa, meluseinin tai -kaitein suojattavia katu- ja tiemelukohteita, sekä ylijäämämaista toteutettavia meluvallikohteita. Näiden lisäksi esitetään Liikenneviraston toteutettavaksi kahta kohdetta.

Pääpaino on rautatiemelun torjunnassa rautatien varren vanhoilla asuinalueilla esimerkiksi Järvensivulla, Vehmaisissa ja Pispalassa. Rautatiemelu häiritsee eniten yöaikaan. Suojattavaksi on esitetty myös voimakkaan katu- ja tieliikennemelun alueella sijaitsevia kohteita. Joidenkin kohteiden suojauksessa aiotaan hyödyntää rakentamisesta syntyviä ylijäämämaita.

Asutuksen ja herkkien kohteiden melusuojaukseen erikseen budjetoitava rahamäärä tulee toimintakaudella olemaan keskimäärin noin 750 000 euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy lähinnä olemassa olevan asutuksen melusuojauksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Rautatiemelukohteiden suojauksesta tarvitaan yhteistyösopimus Liikenneviraston kanssa, joten kaupungin osuus kustannuksista ei vielä ole tiedossa.

Koulu- ja päiväkotikohteiden melusuojausta tehdään jatkossa tarpeen mukaan muun muassa peruskorjausten yhteydessä. Uusien kaava-alueiden ja rakennuskohteiden melusuojauksen rahoitus tulee jatkossakin hankkeiden omasta rahoituksesta.

Asukaskysely kesällä 2017

Työn pohjaksi kerättiin asukkaiden näkemyksiä meluisista ja hiljaisista kohteista karttapohjaisella internet-kyselyllä kesällä 2017. Asukaskyselyyn vastanneista yli puolet koki melutilanteen huonontuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Ajoneuvoliikenne koettiin suurimmaksi häiriölähteeksi. Hiljaisina alueina esiin nousivat Kauppi, Pyynikki, Hatanpään arboretum, Näsinpuisto, Koskipuisto, Kalevankankaan hautausmaa ja Kiovanpuisto.

Toimintasuunnitelman luonnos oli myös nähtävillä ja kommentoitavana 23.3. - 23.4.2018, ja siitä pidetiin yleisötilaisuus 5.4. Palautteen perusteella tehtiin tarkennuksia suunnitelmaan ja lisättiin kaksi suojauskohdetta. Suunnitelmasta pyydettiin myös lausuntoja muilta toimijoilta.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu EU:n ympäristömeludirektiiviin ja ympäristönsuojelulakiin. Tavoitteena on torjua melua ja meluhaittoja sekä ehkäistä melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla.

Toimintasuunnitelma tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, ja se ulottui vuodelle 2018. Sen tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Hyvin toteutuneita toimenpiteitä ovat muun muassa meluasioiden yhteistyön kehittäminen, hiljaisten alueiden merkintä, melusuojauskohteiden toteuttaminen, nopeusrajoitusten sääntely ja kehittäminen, sekä meluaineistojen kehitys ja meluesteiden kunnon seuranta.