Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Hervantajärven uuden asuinalueen asemakaava eteni

Julkaistu 15.12.2015 20.57

Tampereen eteläosaan tulevan uuden Hervantajärven asuinalueen asemakaava hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa tiistaina 15.12.2015 asetettavaksi nähtäville. Asemakaava mahdollistaa Hervannan eteläpuolelle 3 000 asukkaan monimuotoisen asuinalueen. Kaava menee nähtävillä olon jälkeen vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Havainnekuva: Hervantajärven asuinalueen asemakaavaehdotus
 

Pohjoispuolinen Hervanta on yksi Tampereen aluekeskuksista, jossa on monipuoliset palvelut, hyvät joukkoliikenneyhteydet, merkittävä määrä työpaikkoja sekä teknillinen yliopisto. Nykyään asukkaita on vajaa 25 000.

Uusi asuinalue sijoittuu Hervannan kaupunginosan ja sitä sivuavan Ruskonkehän eteläpuolelle 9 kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta. Nykyisen rakennetun ympäristön reunalla sijaitseva alue on kaupungin omistamaa rakentamatonta mäkistä metsämaastoa. Hervantajärven rantaan johtava Salmenkalliontie palvelee loma-asutusta ja uimarantaa.

Kaava-alueen pinta-ala on 44 hehtaaria, josta korttelialueeksi tulee 42 prosenttia, liikenne- ja katualueeksi 31 ja viheralueeksi 26 prosenttia. Asuinkorttelit sijoittuvat Ruskonkehän läheisyyteen reunustaen niiden keskelle sijoittuvaa kaupunkipuistoa. Asuinaluetta ympäröi laaja metsäinen alue itä-, etelä- ja länsipuolella. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet säilyvät laajoina kokonaisuuksina rakennettavan alueen ulkopuolella ja nykyiset ulkoilureitit säilyvät pääosin.

Kaupunkitilan rungon muodostavat maaston muotoja kaartuen myötäilevä puistokatutyyppinen pääkatu Makkarajärvenkatu sekä sen varrella kortteleiden keskellä alueen ytimessä oleva Joutsenpuisto. Asuinalue on suunniteltu tehokkaan joukkoliikenteen alueeksi. Kadun alkupään eteläpuolella on tilavaraus raitiotielle ja sen päätepysäkille.

1600 uutta asuntoa

Asuntoalueelle rakentuu arviolta 1600 asuntoa. Näistä 1200 on kerrostaloissa, 300 pienkerrostaloissa sekä rivitaloissa ja omakotitaloja on 120. Kokonaisrakennusoikeus on noin 166 000 kerrosneliömetriä. Asuinkortteleiden osuus on noin 150 300 kerrosneliömetriä, mikä vastaa noin 3000 asukasta. Alueelle tulee myös pysäköintilaitoksia ja lähipalvelujen rakennus.

Asuntoalueelle tulee kolme mittakaavaltaan erityyppistä osa-aluetta, ja talotyypistö on monipuolinen. Asuinalueen identiteetti muodostuu rauhallisesti kaartuvista kaduista, joita rakennukset reunustavat vaihtelevin värisävyin.

Ruskonkehän varrelle tulee pääosin viisikerroksisia kerrostaloja, jotka reunustavat ja suojaavat melulta korttelipihaa. Makkarajärvenkadun varrella on avoimempaa kaupunkitilaa muodostavia kuusikerroksisia pistetaloja ja kauppa-aukion laidalla on kahdeksankerroksinen pistetalo maamerkkinä.

Keskiosaan Makkarajärvenkadun ja puiston eteläpuolelle sijoittuu keskitehokasta rakentamista pienkerrostaloihin ja rivitaloihin. Rakennukset ovat pääosin kaksikerroksisia, mutta kaupunkikuvaa on monipuolistettu Kaakamonkaaren varren kortteleiden kulmiin sijoittuvilla neljäkerroksisilla pienkerrostaloilla.

Eteläosaan sijoittuu kaksikerroksisia omakotitaloja kahdenlaisille kaupunkitonteille. Pääosa eli 99 kpl on kooltaan keskimäärin 500 neliömetriä. Eteläreunalla on 21 minitonttia, joiden koko on hieman yli 400 neliömetriä.

Asemakaavan ratkaisut pohjautuvat alueen osayleiskaavaan. Alueen toteuttamista ohjaa myös rakentamistapaohje. Alueen keskeisistä kortteleista suositellaan tontinluovutuskilpailuja rakentamisen laadun varmistamiseksi.

Asuinalueen rakentaminen voi alkaa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Yleisten alueiden ja teknisen huollon tarkempaa suunnittelua ja toteutusta ohjaavat katujen, hulevesihallinnan, vesihuollon, viheralueiden sekä kaukolämmön yleissuunnitelmat. Hulevesien hallinta mukaan lukien rakentamisen aikaiset järjestelyt on toteutettava erityisen huolellisesti.


Lisätietoja

Projektiarkkitehti
Ilkka Kotilainen
puhelin 040 806 2485

Asemakaavapäällikkö
Elina Karppinen
puhelin 040 800 4908


Teksti Anna-Leea Hyry