Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Kaksi kotia

Julkaistu 6.6.2017 12.11
"Lyijykynän pituinen orava istui aution linnunpöntön päällä. Sieltä oli siivekäs väki lentänyt etelään talveksi ja pönttö jäänyt tyhjilleen. Orava, jota kutsuttiin Okoksi, tiesi kyllä että isoksi ehdittyään linnunpojat lentävät kuten vanhempansakin."
Valokuva: Kaksi linnunpöntöt.

"Mutta Okko ei ollut vielä iso. Tuskin se osasi tehdä vielä kunnon volttejakaan saati kerätä talvivarastoja. Okko oli hakenut lintulaudalta auringonkukansiemeniä ja piilottanut niitä - tuota, se ei muistanut ihan tarkkaan minne.

Ja kuusen latvasta se oli hypännyt katajaan, melkein yhdellä loikalla. Vain kerran se oli kupsahtanut alas. Ei siinä ollut mitenkään käynyt. Mummokin oli sanonut, että hyvää harjoitusta se kaikki on. Loikka loikan päälle ja sitä rataa.

Nyt isä oli loikannut mäntyyn ja äiti jäänyt kuuseen. Okko näki linnunpöntön päältä kummatkin. Isä kiinnitti pesän pohjalle lämmikettä. Entä äiti? Se oli ripustamassa verhoja. Okon sisko nukkui tutussa paikassa, sama myssy silmillään...

…Nyt teki mieli kääntää kelloa taaksepäin. Silloin isä ja äiti ja Okko ja Okon sisko voisivat kaikki asua samassa puussa, siinä kotoisassa kuusessa."

Okko-orava murehtii vanhempiensa eroa Mari Mörön sadussa Kätkö. Okolle vanhempien ero konkretisoituu, kun vanhemmat muuttavat eri pesiin.

Vanhempien ero koskettaa monia lapsia joka vuosi. Mitä vanhempien ero merkitsee lapsille? Mitkä asiat muuttuvat? Käytännössä moni asia muuttuu. Eron myötä lapselle tulee usein kaksi kotia. Äidin ja isän koti. Uusien kotien ja uuden elämäntilanteen myötä lapselle voi tulla uusia asuinympäristöjä, päiväkoti tai koulu, uusia ihmissuhteita ja uusia tapoja toimia. Usein osaksi lapsen arkea tulevat myös siirtymiset kotien välillä.

Muutosten keskellä on tärkeää vahvistaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta. Lapsen selviytymisen kannalta on hyvä minimoida muutoksia tai ainakin valmistella lasta muutoksiin mahdollisimman hyvin. Lapsen kanssa on hyvä konkreettisesti käydä läpi asioita, jotka muuttuvat ja asioita, jotka säilyvät samoina. Lasta auttaa, että esimerkiksi koulu ja harrastukset säilyvät samoina, vaikka vanhemmat eroavatkin. Tutut rutiinit ja turvalliset rajat vahvistavat kokemusta siitä, että eron jälkeenkin elämä jatkuu. On tärkeää, että lapselle tulee tunne siitä, että aikuiset huolehtivat hänen asioistaan mahdollisimman hyvin ja että lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta asioiden järjestelyistä. Myös se, että vanhemmat huolehtivat omasta jaksamisestaan edesauttaa lapsen selviytymistä erosta.

Ero herättää vanhemmissa ja lapsissa paljon erilaisia kysymyksiä. Vanhemmilla on usein tärkeimpänä mielessä kysymys siitä, että kuinka pystyisi erossa järjestämään asiat siten, että erosta olisi lapselle mahdollisimman vähän haittaa.

Myös lapsilla on usein mielessä paljon kysymyksiä. Tampereen kaupungin perheneuvolan eroryhmissä lapset ovat esittäneet vanhemmilleen mitä moninaisempia kysymyksiä eroon liittyen: Miksi te erositte? Kaduttaako, että menitte naimisiin? Mitä minulle tapahtuu? Mikä auttaa suruun? Tykkäätkö minusta, kun muutit pois? Haluatko nähdä minua? Miksi riitelette eron jälkeen? Palaatteko vielä yhteen? Miten pärjäät? Onko sinulla joku uusi?

Lapsille on tärkeää, että heidän kysymyksiään kuullaan ja niihin vastataan ikätasoisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Usein lasten esittämät kysymykset ovat niin vaikeita, että ne hämmentävät aikuistakin. Vastausten vajavaisuus ei ole vaarallista. Hyvä vastaus voi rakentua vähitellen yhteisenä prosessina. Tärkeää lapselle on kokemus siitä, että vaikeitakin asioita on lupa sanoa ääneen ja kokemus siitä, että vanhempi yrittää vastata. Vaikeiden kysymysten äärellä lasta voi usein rauhoittaa jo sekin, että vanhempi sanoo, että tämä on hyvä kysymys, mutta en osaa vastata siihen heti. Mietin asiaa ja kerron sinulle myöhemmin mitä ajattelen. Aika usein lapset miettivät myös sitä, onko tilanne heidän omaa syytään, esimerkiksi hankalasta käytöksestä johtuen. Vanhempien on hyvä muistaa tuoda esille, että ero ei ole lapsen syy vaan johtuu aikuisten välisistä asioista. Parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu.

Kysymysten ja keskustelujen rinnalla asioiden sulattelua voi edistää myös sanattomasti. Yhteinen aika ja hoiva parantavat parhaiten haavoja ja auttavat sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Tämän blogikirjoituksen ovat kirjoittaneet:
Psykologi
Inkeri Eskonen
sähköposti [email protected]

Psykologi
Sari Lahtinen
sähköposti [email protected]

Kirjoittajat ovat psykologeja ja työskentelevät Tampereen kaupungin perheneuvolassa .

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat