Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Kysely sen kertoo: yhteinen aika on tärkeää lapsiperheiden hyvinvoinnille

Julkaistu 14.7.2017 9.27
Tampereella toteutettiin kevättalvella hyvinvointikysely neljävuotiaiden lasten vanhemmille. Vastausaikana seurasin kiinnostuneena kuinka paljon vastauksia kertyi. Pieni pettymys oli, että vastausmäärä jäi huomattavasti edellisistä vuosista: molemmilla aiemmilla kerroilla (2013 ja 2015) saimme noin 1 100 vastausta, nyt vastausmäärä jäi noin 450:een. Arvokasta tietoa saimme kuitenkin!

Suurin osa kyselyyn vastanneista oli äitejä, avioliitossa olevia, mutta ilahduttavasti myös isät olivat vastanneet. Jotkut olivat täyttäneet kyselyn yhdessä. Perheiden monimuotoisuus näyttäytyi vastaajien osalta aiempaa hieman enemmän: yksinhuoltaperheitä ja eronneita yhteishuoltajia oli vähän aiempaa enemmän. Useimmissa vastanneiden perheissä oli kaksi aikuista ja kaksi lasta. Vastanneiden lapsista 90 prosenttia oli päivisin hoidossa päiväkodissa.

Valokuva: Isä ja lapset ruokapöydässä aterialla.

Perheen yhteinen aika on tärkeää

Suurimmassa osassa perheitä syödään usein yhdessä ja terveellisesti, ulkoillaan melko paljon, lapset nukkuvat riittävästi ja suun terveydestä pidetään hyvää huolta. Perheiden yhteisen ajan viettäminen koetaan tärkeäksi, yli puolella perheistä on riittävästi yhteistä aikaa. Silti sekä heidän että niiden, joiden mielestä ei ole riittävästi yhteistä aikaa, toivoisivat sitä enemmän. Yleisin yhteisen ajan este on työ tai muuten epäsäännölliset vanhempien työajat. Illat koetaan kovin lyhyiksi ja kotitöiden ja muiden rutiiniasioiden täyteisiksi. Vastaajien kommentteja perheen yhteisestä ajasta:

  • "Niin paljon kuin työssä käyvän perheessä voi olla, onneksi viikonloput voimme viettää yhdessä koko päivän."
  • "Vanhempien risteävien työvuorojen vuoksi yhteistä aikaa ei välttämättä ole niin paljon, mutta otamme irti kaiken siitä mitä on."
  • "Viikonloppuisin kyllä, arkena mies aina niin myöhään töissä, että äidillä ei juuri leikkiaikaa kolmen pienen lapsen kanssa, kun aika menee perushoitoon."

Harrastusrumbaa

Useiden perheiden arkeen kuuluu harrastaminen. Kolmasosalla perheistä on yhteinen harrastus, suosituimpia ovat uinti ja ulkoilu. Lähes puolet neljävuotiaista osallistuu johonkin harrastukseen itsenäisesti ilman omaa vanhempaa. Lasten yleisimpiä harrastuksia ovat jumppa, tanssi, muskari, uinti ja jalkapallo. Joillekin lapsille harrastus on hyvä keino purkaa energiaa ja toteuttaa itseään, mutta kaikki neljävuotiaat eivät harrastusta mielestäni vielä tarvitse.

Jokaisen perheen toivoisi viettävän yhteistä aikaa myös olemalla tekemättä mitään, laiskottelemalla yhdessä. Harrastukset täyttävät perheiden aikatauluja, mikä voi tuottaa myös lapselle ylimääräistä stressiä. Vapaa-ajalla perheistä noin puolet käyttävät maksuttomia kulttuuripalveluita; lastenkulttuurikeskus Rulla on monille tuttu, myös kirjastot, tapahtumat ja museot ovat lapsiperheitä kiinnostavia kohteita. Maksullisissa vapaa-ajankohteissa käydään aiempaa useammin. Jokaiselle on kuitenkin varmistettava vapaa-ajanviettomahdollisuudet, kaikilla ei ole mahdollisuuksia käydä maksullisissa paikoissa.

Arjessa tarvitaan tukiverkostoja

Hyvinvointia perheille tuottavat kyselyn tulosten mukaan monet asiat, yleisimpinä hyvä terveys, perheen kanssa yhdessä vietettävä aika ja läheiset ihmissuhteet. Tukiverkostojen merkitys arjessa on suuri. Vastaajat ovat yleisesti tyytyväisiä omaan vanhemmuuteensa, mutta tuen saaminen toteutuu kohtalaisesti. Vanhemmuutta tuetaan eniten päivähoidossa ja neuvoloissa, kolmanneksi merkittävin taho on läheiset, omat vanhemmat, lähipiiri, ystävät ja sukulaiset. On kuitenkin myös niitä, jotka eivät koe saavansa tukea mistään.

Onnistumisen kokemuksia

Asiat, joissa kyselyyn vastanneet ovat kokeneet onnistuneensa vanhemmuudessa, ovat läheisyyden ja rakkauden osoittaminen, turvallisen kodin tarjoaminen sekä lapsen kannustaminen. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta vastasi, että on onnistunut tarjoamaan lapselle turvallisen kodin. On kuitenkin todella huolestuttavaa, jos todella joka kymmenes lapsi asuu turvattomassa kodissa - nämä lapset ja perheet tarvitsevat apua ja tukea arkeensa. Perheissä eniten huolta aiheuttavat raha- ja työasiat sekä oma jaksaminen vanhempana.

Palvelujen tarve lisääntynyt

Palveluista eniten perheet käyttävät päivähoitoa ja neuvolaa. Aiempiin kyselyihin verrattuna suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidon, neuvolapsykologien ja kotipalvelun/perhetyön palveluiden käyttö, mikä saattaa ja toivottavasti on merkki siitä, että apua haetaan ja saadaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa kun ongelmat eivät ole kasvaneet suuriksi. Myös vertaisryhmissä käyneitä vastaajia on enemmän kuin aikaisemmin. Apua voi olla vaikea löytää, mutta kannustan jokaista, jolla vähänkin on pulmia arjessaan, ottamaan yhteyttä palveluohjaajiin Ulkoinen linkkiPyydä apua -lomakkeella . Mikään kysymys tai huoli ei ole liian pieni ja kysymys voi olla mitä tahansa arkeen liittyvää!

Risuja ja ruusuja

Kehittämistarpeena nousi eri palveluista tiedottaminen. Tampereella palveluiden kirjo on laaja, niistä on usein hankala löytää tietoa, kun sitä on hajallaan. Kehittämisehdotuksina nousivat myös palveluiden saatavuus ja resurssit, päivähoidon ryhmäkoot, palveluiden laatu ja valikoima sekä tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Kyselyyn vastanneet kiittelivät sitä, ettei Tampereen kaupunki ole rajannut lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, mikä edistää lasten yhdenvertaisuuden toteutumista. Kiitosta saivat myös lastenkulttuurikeskus Rulla, leikkipuistot, neuvolat, varhaiskasvatus, avoimet kerhot sekä Sorsapuiston luistelukenttä. Vaikka kehitettävää vielä riittää, on paljon hyvääkin tehty!

Kyselyn kautta saatiin arvokasta tietoa 4-vuotiaiden lasten perheistä. Tuloksia esitellään monissa eri tilaisuuksissa, myös juuri kauttaan aloittaville uusille päättäjille.

Oikein lämpimät kiitokset jokaiselle vastanneelle arvokkaasta tiedosta ja kaikille kyselystä tietoa perheille välittäneille työntekijöille!

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut:
Lapsiasiamies
Tiia Heinäsuo
sähköposti [email protected]

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat