Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Luontoperustaiset järjestelmät räntäsateessa

Julkaistu 11.10.2018 13.35
Tiiviiseen kaupunkiympäristöön soveltuvista luontoperustaisista järjestelmistä toivotaan ratkaisua ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen mukanaan tuomiin haasteisiin kuten kaupunkitulvat, lämpösaareke-ilmiö, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ilman- ja vedenlaatu sekä terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Pohjoisissa olosuhteissa sekä haasteet että ratkaisut poikkeavat eteläisempien kaupunkien esimerkeistä.
 

Suomi on harvaan asuttu, mutta täälläkin on painetta tehdä kasvavista kaupunkikeskustoista entistä tiiviimpiä. Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan lämpötiloja ja lisäävän sademääriä erityisesti talvisin. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä tarkoittaa, että sateet tulevat useammin vetenä kuin lumena. Lisäksi rankkasateiden odotetaan voimistuvan. (Muuttuvat) talviolosuhteet vaikuttavat luontoperustaisten järjestelmien kuten viherkattojen ja sadepuutarhojen toimintaan. Esimerkiksi, jos maa on jäässä ja sade tulee vetenä, ei imeyttäminen onnistu. Kasveihin perustuvat toiminnot ovat pääosin jäissä talvikaudella ja istutuksissa pitää huomioida kasvien talvehtiminen.

Nämä huomiot innostivat UnaLabin Tampereen tiimiä perehtymään Suomen kaltaisessa ilmastossa - Norjassa ja Ruotsissa - toteutettuihin luontoperustaisiin ratkaisuihin, joista parhaita paloja esitellään tässä blogikirjoituksessa. Aineistoa on koottu läppärin äärellä (Oslo ja Göteborg) ja tutustumismatkoilla (Tukholma ja Malmö).

Oslossa on useita esimerkkejä näkyvillä olevista hulevesijärjestelmistä ja viherratkaisuista. Fornebun vanha lentokenttäalue on muutettu kestäväksi ja monikäyttöiseksi asuin- ja teollisuusalueeksi, jota leimaa sini-vihreä infrastruktuuri kuten viivytysaltaat, viherpainanteet, suodatusalueet, kanavat ja läpäisevät päällysteet. Oslon kaupunki suunnittelee kunnianhimoisesti myös avaavansa jokia, jotka ovat aiemmin kulkeneet maanalaisissa putkistoissa. Yksi osa tätä laajempaa projektia on Alna-joen kehittäminen ja sen ympäristön parantaminen. Tarkoituksena on muuttaa asfaltoituja alueita helposti saavutettaviksi puistoiksi ja virkistysalueiksi. Projektissa pyritään myös parantamaan Alnan puhdistautumiskykyä ja ylläpitämään alueen luonnon monimuotoisuutta tulevaisuuden kaupunkikehityksen inspiroimiseksi. Myös Jordal-joki tuodaan päivänvaloon. Tähän hankkeeseen sisältyy muun muassa sadepuutarhoja ja huleveden viivytysalueita.

Tukholman kaupunki pyrkii lisäämään sini-vihreän infrastruktuurin määrää kaupungissa. Norra Djurmholsstaden on esimerkki tiiviistä kaupunkialueesta. Alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota hulevesihuoltoon ja kestävään kehitykseen. Ryhmä maisema-arkkitehtejä ja hulevesijärjestelmien suunnittelijoita Tampereelta, Helsingistä, Lahdesta, Vantaalta, Espoosta ja Mikkelistä pääsi tutustumaan "Tukholman malliin" syyskuussa. Oli innostavaa nähdä, miten aktiivisesti kaupunki pyrkii estämään ilmastonmuutosta ja valmistautumaan valumavesien lisääntymiseen. Kaupunki on rakentanut biohiililaitoksen, jossa puutarhajätteestä tehdään biohiiltä ja energiaa. Näin hiili saadaan sidottua maaperään, mikä torjuu ilmastonmuutosta. Biohiiltä käytetään järjestelmällisesti kaupungin puiden kasvualustoissa ja viherpainanteissa. Kaduilta ja talojen katoilta valuvat hulevedet ohjataan puille ja istutuksille. Näin hulevesien käsittely ja keräys yhdistetään katujen puiden ja kasvien kasteluun. Haluamme kokeilla samaa Tampereella, koska tällä hetkellä hulevedet ohjataan pääasiassa hulevesiviemärien kautta suoraan jokiin ja järviin. Tukholman malli sopii myös hulevesistrategiaamme, jonka tavoitteita ovat hulevesien estäminen ja niiden käyttäminen kasteluun sekä hulevesien imeyttäminen tai puhdistaminen.

Muut Ruotsin esimerkeistä olivat laajuudeltaan pienempiä. Göteborgissa hanke nimeltään Rainforest comes to town tähtää luontoperustaisten ratkaisujen toteuttamiseen hyvin kaupungistuneella ja tiiviisti rakennetulla alueella. Malmö sen sijaan on pohjoismaiden johtava viherkattokaupunki. Augustenborgin kasvitieteelliseen kattopuutarhaan asennettiin ensimmäiset viherkatot lähes 20 vuotta sitten. Kattopuutarhassa on yli 20 erilaista aluetta, jossa on erilaisia järjestelmiä sekä eri tavoin rakennettuja ja inspiroivia puutarhoja kaupunkiviljelyyn ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Augustenborgissa on vuokrataloalue, jossa hulevesiratkaisut ovat vihreitä ja hulevedet ovat hyvin näkyvillä. Myös vesihuoltoa oli suunniteltu kiertotaloushengessä, ja pesutuvat pesuvedet käsiteltiin paikallisesti asuinpihalla. Avoimien hulevesiratkaisujen turvallisuudesta käytiin paikallisen asiantuntijan mukaan suunnitteluvaiheessa paljon keskustelua, kuten usein meillä Tampereellakin. Augustenborgin alueen ollessa valmiiksi rakennettu nyt jo 16 vuoden ajan, ei keskustelua turvallisuuskysymyksistä enää kuulemamme mukaan käydä, eikä onnettomuuksia olekaan tapahtunut. Alueen rakenteet näyttävät myös kestäneen aikaa. Augustenborg Skolanin pihalla hulevesirakenteita oli yhdistetty koulun piharakenteisiin ja esimerkiksi harvoin toistuvista sateiden tulvimista ohjattiin palloilukentälle.

Summa summarum: Pohjoisista naapureista saadaan hyvää esimerkkiä siitä miten paikallisesta luonnosta ammentavat järjestelmät soveltuvat myös kylmään ilmastoon sekä kokeilukulttuurista ja monialaisesta yhteistyöstä. Myös luontoperustaisten järjestelmien arviointi hiilinieluina on ajankohtaista nyt kun IPCC julkaisi ilmastoraporttinsa ja kaupungit etsivät keinoja ilmastotavoitteidensa saavuttamiseen. Jatkoon pääsivät Tampereella ainakin hulevesien hallinnan yhdistäminen katupuiden ja istutusten kasteluun sekä kaupunkipurojen ympäristöjen kehittäminen virkistys ja luonnon monimuotoisuus edellä. Myös urbaanin vesihuollon toteutus kiertotaloushengessä ja viherkattojen rooli kiinnostavat. Nyt tehty benchmarking ei vielä tarjonnut riittäviä vastauksia luontoperustaisten järjestelmien talvikunnossapitoon, mutta tämän asian selvittelyä jatketaan yhdessä muiden pohjoisten kaupunkien kanssa. Tampere puolestaan voi jatkossa tarjota reaaliaikaista ja ympärivuotista dataa luontoperustaisten järjestelmien toimivuudesta hulevesien puhdistuksessa kun Vuorekseen ja Hiedanrantaan asennetaan kuusi mittausasemaa.



Tukholman malli hulevesien hallinnan ja katupuiden kastelun yhdistämisestä

Kirjoittaja Unalab-projektin asiantuntijat