Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

”Hei mitäs digimaailmaan tänään kuuluu?” Älylaitteet ovat osa perheiden nykyarkea

Julkaistu 3.3.2020 12.02
Perheiden elämään on ilmestynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kokemattomalla tavalla digilaitteet; sosiaalinen media, pelit ja internet. Kaikki on käsillä jatkuvasti ja jokaisella. Perheissä pohditaan omaa, kumppanin ja lasten digilaitteiden käyttöä.
 
Nuoret sosiaalisessa mediassa
13 - 29v nuori käyttää internettiä keskimäärin 31 – 40 tuntia viikossa, ajasta puolet kuluu somessa.
Noin 25 % on kokenut somekiusaamista
69 % ajattelee, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa kotona tai oppilaitoksessa.

Lähde: Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2019). Toteutus: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut.


Digimaailma on täynnä mahdollisuuksia liittyen viihteeseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja luomiseen, oppimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Netin tai pelien maailmaan uppoutuneena ajankulu unohtuu. Digimaailma tarjoaa vaivatta ikään kuin elementtejä tavoiteltavasta flow-kokemuksesta, jolle on ominaista juuri uppoutuminen ja ajan tajun menetys.

Aivotutkijat ovat pohtineet älylaitteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Voiko laitteiden liiallinen käyttö vaikuttaa keskittymiskyvyn kehitykseen? Kuinka paljon huomion harhailu digilaitteeseen haittaa vuorovaikutusta läheistemme kanssa? Älylaitteeseen turvautuminen tunnesäätelykeinona ei jätä tilaa lapsen oman tunnesäätelyn kehitykselle. On tärkeää, että laitteiden käytön eri puolia tiedostetaan ja pohditaan.

Digipelaaminen
10 – 75v suomalaisista 75 % pelaa digipelejä (keskimäärin 4h viikossa)
10 – 19v nuorista 99% pelaa digipelejä (keskimäärin 12h viikossa)
yli 16v pelaajista 10% kokee haittoja pelaamisesta (huomaa: 90% ei koe haittoja)
1-2% pelaajista on ongelmapelaajia, jotka täyttävät ns. pelihäiriön kriteerit
nuorista miehistä 20 - 30% on jossain elämänvaiheessaan kokenut pelaamisesta haittoja unirytmille, koululle tai työnteolle.

Lähde: Pelaajabarometri 2015

Perheneuvolassa aihe herättää kysymyksiä ja keskustelua sekä asiakasperheiden kanssa että työntekijöiden kahvipöytäkeskusteluissa. Ensin puhutaan ruutuajasta, peliajasta tai lapsen digilaitteen hallintasovelluksista. Seuraavaksi siitä, kuinka ruutuaika on jo vanhentunut käsite ja kuinka alakouluikäiset lapset hakkeroivat läpi vanhempien asettamista suojauksista. Helppoja vastauksia ei tunnu olevan. Vastaantulevat ilmiöt hämmentävät. Miten vanhempi voi ikinä pysyä mukana lapsensa digimaailmassa?

Vanhemman ei ole mahdollista suodattaa kaikkea sisältöä, jota lapsi netissä kohtaa. On mahdotonta tuntea uusia pelejä, sovelluksia ja sosiaalisen median alustoja ja tubettajia, joita lapsi netissä kohtaa. Vieraiden ihmisten yhteydenotot somessa liikkuvaan teini-ikäiseen ovat todellisuutta. Voiko lasta täysin estää pelaamasta peliä, jota useimmat kaverit pelaavat? Voiko hänet jättää luokan Whatsapp ryhmän ulkopuolelle? Lapsen laitteeseen voi asettaa suojauksia; entä kavereiden puhelimet? Mikä on liikaa?

Hei mitä digimaailmassa tänään tapahtui?

Väylä lapsen digitaaliseen maailmaan kulkee lapsen kautta, ylläpitämällä arkista keskustelua ja kiinnostusta. Kysy ja ole kivalla tavalla utelias. Lapselta kysytään koulupäivästä ja kuulumisista. Samaan tapaan kannattaa kysyä: "Hei mitäs digimaailmaan tänään kuuluu?". Oletko löytänyt jotain uutta kivaa tai kiinnostavaa? Näytä mulle! Onko joku jäänyt mietityttämään?

Kaikki laitteilla oleminen ei ole sama asia. On hyvä yrittää ymmärtää mitä puhelimella oleminen lapselle merkitsee ja mitä lapsi siitä saa itselleen. Kun tästä saa käsityksen, on helpompaa pohtia lapsen kanssa millainen digilaitteiden käyttö on juuri hänelle sopivaa. Tavoitteena on opettaa lasta tiedostamaan ja ikätasoisesti itse säätelemään omaa median kulutustaan. Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa voi opettaa ja oppia.

Jotta lapsi voi oppia tiedostamaan omaa kulutustaan, on vanhemman hyvä tulla tietoiseksi koko perheen digikulttuurista. Millaisen mallin perhe antaa laitteiden käytöstä, miten laitteiden käyttöön ja erilaisiin sisältöihin suhtaudutaan. Miten ollaan riittävästi läsnä laitteista ja arjen tohinasta huolimatta. Onko perheellä yhteisiä laitteiden käytön sääntöjä tai onko aikoja, jolloin kaikki laittavat laitteet pois.

Huomio kannattaa siirtää lapsesta koko perheeseen.


On syytä pysähtyä miettimään tulisiko laitteiden käyttöä rajoittaa, jos käyttö alkaa:

- Hallita arkea.

- Haitata velvollisuuksien hoitamista, kuten koulun käyntiä, töitä tai muita tehtäviä.

- Vaikuttaa kielteisesti tunteisiin, motivaatioon tai sosiaalisiin suhteisiin (esim. ärtyneisyys, jatkuva kiinnostuksen puute muuhun toimintaan, vetäytyminen kaverisuhteista, riidat läheisten kanssa).

- Jos huomaa, että on menettämässä kontrollia käytön suhteen, yrittää tosissaan vähentää mutta ei onnistu.

Ulkoinen linkkiNeuvoa ja tukea Ulkoinen linkkiNettiriippuvuustesti IAT

Tämän blogitekstin ovat kirjoittaneet:

Psykologi
Virve Rutanen

Sosiaalityöntekijä
Leena Hannus

Ihan yhtä ihmeissään. Opettelevat kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja hyväksyntää internetin ihmeellisistä hyödyistä.

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat