Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Mitä yhteistä on hammaslangalla ja liikunnallisuuden edistämisellä?

Julkaistu 10.11.2017 13.05
Pihassa on lapsi. Pihassa on puu. Pihasta löytyy myös tikapuut. Mitä terve lapsi tekee? Lapsi kiipeää puuhun leikkimään ja ihmettelemään. Mitä pitää tehdä, jos lapsi putoaa puusta? On hyvä käydä mittaamassa lapselta kuume, sillä terve lapsi ei putoa puusta. Leikkiminen ja liikkuminen opettavat.
Kuva: Lapsi kiipeämässä puuhun tikapuita pitkin.
 

STOP-merkki

Lasten ja nuorten kohdalla liikkumiskulttuuri on ollut kärjistäen rajoittamista ja kieltämistä. Sitä perustellaan usein turvallisuudella. Turvallisuus onkin aivan ehdottomasti otettava keskiöön kaikessa toiminnassa, mutta vanhoja toimintatapoja ja ajatusmalleja pitäisi haastaa. Usein yleistetään, että tietyn ikäinen lapsi saa kiivetä vaikka viidennelle oksalle. Miksi ei saa haastaa itseään ja koittaa kuinka hyvin kiipeäminen onnistuu?

Kuva: Lasten liikkumiskieltoja koskevia esimerkkejä.

Miksi ajatellaan, että lapset ovat kopioita toisistaan ja kehittyvät samoja polkuja pitkin samoissa ikävaiheissa? Miksi sisällä ei saa juosta? Voidaanko kehittää turvallisia sääntöjä ja toimintatapoja, jotka antavat lapsille ja nuorille kuitenkin mahdollisuuden liikkua? Kasvattajan tulee Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeen ajatuksen mukaisesti tarjota tukea toimintaan. Lapsi saa itse toimia aktiivisena toimijana. Sama pätee pyöräilykulttuuriin alakouluissa. Ykkös- ja kakkosluokilla ei monissa kouluissa suositella, että lapset tulevat pyörällä kouluun. Jos vaihtoehtona on passiivinen autokyyti ovelta ovelle, on suositeltavaa yhdessä vanhempien kanssa pohtia mahdollisuuksia koulumatkojen aktivoimiseen. Täytyy ottaa huomioon ympäristön rakenne, mahdolliset vaaranpaikat ja lapsen henkilökohtaiset liikkumistaidot.

Liikkumisella on kokonaisvaltainen merkitys niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikkuminen vähentää verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, ehkäisee ylipainoa, auttaa keskittymään ja parantaa oppimiskykyä. Lasten osalta liikkuminen on välttämätöntä luiden ja lihaksiston kasvulle.

Yhdessä riittävien yöunien ja terveellisen ravinnon kanssa liikkuminen on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Fyysinen aktiivisuus lapsuudessa on yhteydessä myös aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkumisen sosiaalinen ja psyykkinen puoli on monelle yhtä tärkeässä osassa kuin fyysinen hyvinvointi. Liikunta on aivan mahtava väline kokea ja kehittää motoristen taitojen lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta, itseluottamusta, pettymyksensietokykyä, minäpystyvyyden tunnetta ja vuorovaikutustaitoja.

Jokainen meistä on liikuttaja

Olemme kuulleet ehkäpä jo liikaakin, että yhteiskunta on muuttunut. Liikkuminen vähenee ja ennen kaikki oli paremmin. Kyllä silloin meidän nuoruudessa liikuttiin, eikä ollut some-selkiä. Saattoi olla paremmin, tai sitten ei ollut. Yhteiskunta muuttuu ja hyvä niin.

Se mitä yhteiskunnan muuttuminen on aiheuttanut, on että meillä kaikilla on aiempaa suurempi merkitys meidän kaikkien ja ennen kaikkia lasten ja nuorten aktiivisuuden ja samalla terveyden edistämisessä. Aiemmin arki toi luontaisesti fyysistä aktiivisuutta. Nykyään joudumme ehkäpä aiempaa tietoisemmin miettimään, miten saisimme aktiivisuutta kehoillemme. Positiivista on, että meillä on aiempaa enemmän keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa todella monen tulevan aikuisen hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa.

Jokaisella mahdollistavalla ja kannustavalla eleellä, opastuksella ja esimerkillä on aiempaa suurempi merkitys lapsille ja nuorille. Myös lapset toimivat toinen toisilleen esimerkkeinä. Menevin lapsi voi olla tehokkain terveyden edistäjä muille lapsille. Muut lapset kyllä seuraavat, kokeilevat ja oppivat matkimalla.

On valtavan hieno asia, että meillä on paljon ohjaajia ja valmentajia liikunnan ja liikkumisen parissa. On ammattitaitoa ja innostusta, se on heidän ydinosaamistaan. Kun tarjotaan liikunnanohjausta, siinä piilee samalla se uhkakuva, että liikunta nähdään liiaksi vain näiden "liikuttajien" vastuulla. Ajatellaan, että jos itse ei ole liikunnallinen, ei voi tai osaa liikuttaa lapsiakaan.

Totuus on se, että meidän omalla liikunnallisuudellamme ei ole merkitystä siinä, kykenemmekö edistämään lasten fyysistä aktiivisuutta. Ei tarvitse heti olla laajat monipuoliset suunnitelmat, vaan voi lähteä rakentamaan liikunnallisempaa kulttuuria vaikka vain yksinkertaisesti sillä, että pyrkii vähentämään istumista. Edes kyykkyhyppy tai kaksi tasaisin väliajoin on jo aktivoivaa liikkumista, terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Pienistä puroista koostuu iso joki.

Ai niin. Mitä yhteistä muuten on hammaslangalla ja liikunnallisuuden edistämisellä? Hammaslääkäri totesi tässä taannoin: Jos kaikkien hampaiden lankaaminen on tässä vaiheessa liian suuri urakka, aloita siitä yhdestä hammasvälistä, jota putsaat. Putsaa sitä päivittäin. Jossain vaiheessa otat mukaan jo toisen hampaan ja huomaamattasi olet jonkin ajan päästä langannut kaikki välit. Sama pätee liikkumisen edistämiseen.

Toteuttakaa niitä pieniä steppejä ja yhtäkkiä voitte huomata, mikä muutos on tapahtunut. Liikunta mahdollistaa paljon, mahdollista sinäkin.

Tämän blogikirjoituksen ovat kirjoittaneet kasvatus- ja opetuspalveluista Mikko Tiirikainen ja Mikko Leikkanen.
Projektipäällikkö, kunta-agentti
Mikko Tiirikainen
puhelin 040 806 3533
sähköposti [email protected]

Projektityöntekijä
Mikko Leikkanen
puhelin 040 575 5580
sähköposti [email protected]

Kirjoittaja Lapselliset-blogin kirjoittajat