Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Kun neuvola tulee kotiin

Julkaistu 9.3.2021 11.26

Miten voin auttaa, kysyy erityiskoulutettu terveydenhoitaja astuessaan ensi kertaa kotiin, jossa vauvaperhearkea hiertää jokin erityinen haaste.

– Sitten vain kuuntelen ja annan vanhempien puhua ja tuottaa ohjauksen tarpeen, kertoo terveydenhoitaja Tiia Mäkinen.

Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö on tarkoitettu väliaikaiseksi, joustavaksi täsmätueksi vauvaa odottaville ja alle 2-vuotiaiden lasten perheille. Palvelun asiakkaiksi päädytään haastavissa tilanteissa äitiys- tai lastenneuvolan lähetteellä, kun perusterveydenhuollossa herää huoli vanhempien jaksamisesta.

Usein apua kaivataan imetyksen, syömisen ja nukkumisen tukemiseen, vuorovaikutuksen parantamiseen tai tunteiden käsittelyyn – eli tuiki tavallisiin vauvaperhepulmiin. Perheitä hoidetaan kokonaisuutena, vauvan etu edellä.

– Vanhempien mielenterveysongelmat vaikuttavat koko perheeseen. Parisuhde, psyykkiset ongelmat ja sisarusten väliset suhteet voivat kärjistyä odotuksen ja lapsen syntymän aikana, joten huomioimme koko perheen, terveydenhoitaja Kati Matikainen kertoo.

– Olen minä kerran ohjannut yhtä isovanhempaakin antamaan äidille tilaa vauvanhoidossa, Mäkinen lisää.

Terveydenhoitajat seisovat pöydän vieressä turvavälein.
Terveydenhoitaja Kati Matikainen on oppinut kotikäyntityön sen kehittäjältä, terveydenhoitaja Tuula Nevalaiselta.

Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö on

  • suunnattu vauvaa odottaville ja alle 2-vuotiaiden lasten perheille
  • kotiin annettava tuki
  • Tampereen kaupungin maksuton palvelu
  • käytännönläheistä ja psykososiaalista
  • väliaikaista ja joustavaa
  • matalan kynnyksen tukea.

Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö käynnistyi kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2013 alussa uusi neuvolatyön muoto vakinaistettiin Tampereella, ja palkitun hankkeen äiti, terveydenhoitaja Tuula Nevalainen kiersi ensimmäiset vuodet vauvaperheissä yksin.

Vuoden 2015 alusta kotikäyntityöhön perustettiin kaksi vakanssia lisää. Niihin valittiin terveydenhoitajat Tiia Mäkinen ja Kati Matikainen, ja pioneerihanke otti muotonsa ja tukevan jalansijan Tampereella ja Orivedellä. Tuolloin kotikäyntityö laajeni myös turvaamaan sairaalasta kotiutuvien pikkukeskosten elämän alkutaivalta.

Kati Matikainen on omistautunut kotikäyntityössä keskosten hoitoon.

− Melkein kaikki pikkukeskoset päätyvät meidän seurantaamme. Perhe saa lisätukea ja vauva on turvallisempi kotiuttaa, kun tarkkailemme tehostetusti vauvan vointia ja painonnousua, Matikainen kertoo.

Ajantasaista ja joustavaa apua

Kaikilla kolmella terveydenhoitajalla on vankka, vuosikymmenten kokemus työstään, ja Kati Matikainen on työskennellyt kymmenen vuotta vastasyntyneiden teholla. Silti hän ja Tiia Mäkinen tunsivat olevansa uuden edessä aloittaessaan kotikäyntityön.

−Emme tahtoneet millään ymmärtää, ettei olemassa ole mitään valmiita taulukoita tai listoja, joita noudattaa. Tuula vain ohjeisti, että menette paikalle ja kysytte, että miten voin olla avuksi, Mäkinen kertoo.

Tiia Mäkinen seisoo perhosaskartelujen vieressä.
Terveydenhoitaja Tiia Mäkisen mielestä tärkeintä kotikäyntityössä on kuuntelemisen taito.

Kotikäyntityön konsepti on jo aikaa sitten kirkastunut, mutta avainkysymys on yhä tärkein työkalu terveydenhoitajan työssä.

Työn ohessa kiertävät terveydenhoitajat ovat opiskelleet lisää imetys- ja syömishäiriökoulutusta, varhaisen vuorovaikutuksen tukemista ja hoiva- ja leikki-ikäisen lastenhoidon koulutusta. Oppi onkin tarpeen, sillä koskaan ei voi ennalta tietää, millainen tilanne vauvaperheessä ja kodissa on.

– Työssä tarvitaan rohkeutta ja kaikkeen pitää osata varautua. Voimme mennä tukemaan imetystä, mutta kotona huoli herääkin isästä, ja alamme kartoittaa tukimuotoja hänelle, kertoo Kati Matikainen.

Neuvolan erityinen kotikäyntityö tekee yhteistyötä asiakkaan muiden hoitotahojen kanssa, ja palvelu toteutetaan yhteistyössä neuvolan kanssa. Lastensuojelun ja päihdehuollon asiakkaat rajataan kotikäyntityöstä pois, mutta joskus perheitä ohjataan niidenkin pariin.

Kotikäyntien määrä ei ole kiveen kirjoitettu: joskus yksi kerta riittää, toisinaan tarvitaan useampia, jotta ongelmavyyhdet saadaan setvittyä ja perheet ohjattua tukitoimien piiriin.

Korona-aikana neuvolassakin voi käydä etänä

Koronavuoden haasteet näkyvät myös kotikäyntityössä.

– Perheet peruvat ja siirtävät tapaamisia herkästi, tai tapaamme etäyhteydellä. osaa äideistä en ole koskaan tavannut kasvokkain vaan ainoastaan etänä, Matikainen toteaa.

Se onnistuu hyvin, sillä kiertävät terveydenhoitajat on vapautettu mittausvelvollisuuksista.

– Keskosvauvojen punnitusta lukuun ottamatta me emme mittaa emmekä morota, vaan se hoidetaan omassa lastenneuvolassa. Kotikäyntityössä asiakkaalle jää enemmän aikaa ja perheistä tulee nopeasti tuttuja, Tuula Nevalainen kertoo.

Erityisen kotikäyntityön vahvuus onkin kiireettömyys. Kullakin terveydenhoitajalla on yksi tapaaminen aamu- ja toinen iltapäivällä, ja kotikäyntiin varataan aikaa puolitoista tuntia.

– Teemme mieluummin laatua kuin määrää. Parasta on, kun saa rauhoittua yhden perheen äärellä: kysyä, kuunnella ja auttaa juuri heitä, Nevalainen korostaa.

Kyllä työtä riittääkin, kolmella kiertävällä terveydenhoitajalla on noin 90 perhettä seurannassa.

− Hienoa, että Tampereen kaupunki panostaa pikkuvauva-arkeen niin, että meillä on kolme terveydenhoitajan vakanssia varta vasten tässä työssä, kiittelee osastonhoitaja Niina Ali-Rantala.

Kotikäyntityötä tarvitaan erityisesti koronan kurimuksessa, kun monet lapsiperheiden palvelut ovat kiinni. Matikainen kertoo eräästä perheestä, jonka asiakkuutta oltiin päättämässä.

– Olin lähdössä viimeiseltä kotikäynniltä, niin äiti pyysi, ettei lopeteta tätä, kun hänellä ei ole muita tukena kuin vauvan työssäkäyvä isä. Aiemmin olen voinut ohjata äitejä muihin tukitoimiin, kuten perhekahvilaan, mutta nyt ei ole tarjolla oikein mitään.

Asiakaspalaute kotikäyntityöstä on positiivista

− Meidän trion vahvuus on ehdottomasti mahtava porukka, sillä voimme jakaa raskaita kokemuksia ja haastavia tilanteita. Myös ulkopuolinen työnohjaus on tärkeää ja hyvää. Meillä on esimiesten ja ylemmän johdon tuki ja arvostettu olo työssä, Matikainen toteaa.

Niina Ala-Rantala kiittelee itseohjautuvaa ja ammattitaitoista kolmikkoa, joka on käynyt luennoimassa kohdennetusta kotikäyntityöstä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja valtakunnallisilla neuvolapäivillä.

– Tässä työssä terveydenhoitaja ei ole neuvolan työhuoneessa takana vaan perheen rinnalla kotioloissa. Terveydenhoitajalla pitää olla herkkyys aistia perheen tilannetta, kuunnella ja tehdä työtä sydämellään, Niina Ali-Rantala painottaa.

Tuula Nevalaisen mukaan vuorovaikutus kotiympäristössä on luontevampaa ja aidompaa kuin neuvolassa.

– Perhe-elämän haasteisiin sukelletaan nopeasti hyvin syvälle. Kerran eräs äiti totesi ensimmäisen käynnin päätteeksi, että me on nähty yhden ainoan kerran, ja mä olen jo kertonut sulle kaiken!

− Liian sensitiivinen ei saa olla. Omia rajoja täytyy kunnioittaa, ettei ota asiakkaiden vaikeuksia itseensä, Kati Matikainen täydentää.

Neljä naista keskustelee työasioista pyöreän pöydän ympärillä.
Korona-aikaan Tiia Mäkisen, Tuula Nevalaisen, osastonhoitaja Niina Ali-Rantalan ja Kati Matikaisen palaverit pidetään yleensä etänä tai neuvottelupuheluna.

Mäkinen kertoo, että työ haastaa kokoaikaiseen uuden äärellä olemiseen.

– Muutos on jatkuva tila. Aikataulujen muokkaus on melkoista hedelmäpeliä, kun sumplimme kalentereita ja sovitamme yhteen kotikäyntien siirtoja ja muutoksia. Perheitä on niin erilaisia ja moninaisia, ettei kaavoihin ehdi rutinoitua, kun ainoat kaavat ovat keskosten painon ja syömisen seuranta, Mäkinen toteaa.

Enää Kati Matikainen ja Tiia Mäkinen eivät uuden kodin kynnyksellä epäröi, vaan osaavat esittää juuri sen oikean kysymyksen. Yhdessä vanhempien ja yhteistyöverkostojen kanssa he etsivät ja löytävät kullekin perheelle sopivan avun.

Erityinen kotikäyntityö tarjoaa tukea

  • syömisen ja imetyksen erityishaasteisiin
  • sisarussuhteiden parantamiseen
  • perhe-elämän tunteiden käsittelyyn
  • lapsen kasvun ja kehityksen haasteisiin
  • vuorovaikutuksen parantamiseen
  • vanhemmaksi kasvamisen haasteisiin.


Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Marja Kyllönen