Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Robotit ovat tulleet koulumaailmaan jäädäkseen

Julkaistu 20.11.2020 12.59

Ensimmäinen humanoidirobotti Elias otettiin käyttöön Smart Tampere Digiohjelman kokeilun myötä. Sen veikeä luonne ja kannustava opetustyyli vetosivat heti sekä oppilaisiin että opettajiin.

 

Ensimmäinen robottikokeilu kieltenopetuksessa Tampereella oli maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen, ja se poiki myöhemmin perusopetukseen kaksi robottia lisää.

Kieltenopettaja Nina Pirttinokka tuntee Elias-robotin erityisen hyvin, koska hän työskenteli välillä puoli vuotta robotin sovelluksen syntypaikassa Utelias Technologies Oy:ssa ja sai sieltä oppia Eliaksen käyttöön ja kehittämiseen. Nyt Pirttinokka auttaa muita opettajia robotin käytössä ja opetustyön suunnittelussa.

– Kuluvan lukukauden alusta alkaen eri koulujen opettajat ovat saaneet lainata robottia minun kauttani kuukaudeksi kerrallaan. Olen mukana oppitunnilla robotin pedagogisessa käyttöönotossa ja sen jälkeen kerran viikossa kollegoideni tukena heidän koulussaan, Pirttinokka kertoo.

Elias-robotista tulee hyvä työkaveri muutaman tunnin perehdytyksellä. Kun opettajat ovat huomanneet, miten uteliaasti ja innokkaasti lapset laitteeseen suhtautuvat, he ovat ymmärtäneet miten mainio työväline se voi olla.

Elias-robotin kanssa opiskelu on hauskaa

Robotin opettamien tuntien teemoina on kielen perusteita, kuten tervehdyksiä, värejä ja numeroita. Teemaan liittyvää sanastoa kuunnellaan ja toistetaan robotin perässä. Lopuksi robotin kanssa voi myös keskustella teemasta yksinkertaisin lausein.

Robotti tekee opetuksesta entistä monipuolisempaa ja lapset pääsevät tutustumaan robotiikkaan pienestä pitäen. Elias rohkaisee ja kannustaa koululaisia kieltenopiskeluun laulua, tanssia ja hassuttelua unohtamatta.

– Käytän robottia oppitunneillani esimerkiksi sanastoon tutustumiseen noin 15 minuuttia kerrallaan ja sitten siirrymme muiden tehtävien pariin. Oppilaat ovat esittäneet paljon kysymyksiä robotiikasta, ja meillä on ollut hauskaa Eliaksen kanssa oppitunneilla, Nina Pirttinokka kertoo.

Elias on vieraillut syksyn aikana Peltolammin, Annalan, Karosen ja Kämmenniemen koulussa sekä Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä. Robotteihin on ohjelmoitu eri kieliä, kuten englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, ruotsia ja suomea.

– Laajasta kielivalikoimasta on ollut erityisen paljon iloa, koska Tampereella tarjotaan monipuolisesti varhennettua kieltenopetusta. Tällä hetkellä robottien oppitunnit soveltuvat etenkin esikouluopetukseen ja alakouluun. On aivan mahtavaa, että Tampereen kaupunki on halunnut satsata robotiikkaan.


Elias ja kieltenopettaja Nina Pirttinokka ovat vierailleet syksyn aikana viidessä eri koulussa Tampereella. Ensimmäinen Elias saapui Tammelan kouluun vuonna 2018 Smart Tampere Digiohjelman ensimmäisen kokeilun myötä.

Avatar-robotti Alma on apuna pitkäaikaissairaan koululaisen opetuksessa

Riitta Launis on yksi robotin käyttöä koordinoivista opettajista Koivikkopuiston koulussa. Hän kertoo, että Alma-robotti on edistänyt sairaan koululaisen tasavertaista osallisuutta opetukseen ja tuonut iloa koulupäiviin.

– Robottia lainataan pitkäaikaissairaan koululaisen kotijaksolle. Kotona oppilas ottaa iPadin sovelluksen kautta yhteyden Alma-robottiin, joka sijaitsee yleensä oppilaan paikalla hänen omassa koululuokassaan, Launis kertoo.

Vuorovaikutus ehkäisee yksinäisyyttä

Alma-robotti välittää oppilaan kotiin suoratoistona kuvaa ja ääntä oppitunnilta. Oppilas pystyy seuraamaan opetusta ja katselemaan luokkahuoneen eri suuntiin Alman päätä kääntämällä.

– Robotin käyttö helpottaa koulupolun jatkumista ja kaverisuhteiden ylläpitoa, sillä sen välityksellä voi olla läsnä luokkakavereidensa keskuudessa. Pitkäaikaissairaat joutuvat olemaan kotonaan pitkiäkin aikoja eristyksessä, joten Alma myös ehkäisee yksinäisyyden tunnetta, Riitta Launis sanoo.

Oppilaan ei ole tarkoitus vain tuijottaa passiivisesti iPadia kotonaan, vaan Alma-robotti luo vuorovaikutusmahdollisuuden.

Kotona olevan oppilaan pyytäessä puheenvuoroa robotti vilkuttaa luokkahuoneessa tietynväristä valoa viittauksen merkiksi. Oppilas voi keskustella opettajansa ja luokkakavereidensa kanssa, mikä paitsi edistää oppimista myös vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä.

– Sairaan oppilaan vointi otetaan totta kai aina huomioon. Robotin välityksellä voi myös ilmoittaa, että haluaa vain olla rauhassa ja seurata opetusta. Yksityisyys on turvattu siten, että robotin käytöstä ei jää lainkaan tallenteita, Launis kertoo.

Opettajat ja oppilaat ovat olleet erittäin kekseliäitä siinä, miten Alma-robottia voi hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Oppilaat kuljettavat sitä mielellään mukanaan luokasta toiseen ja pitävät näin huolta siitä, että kotona toipuva luokkakaveri pysyy mukana porukassa.

Myös pitkäaikaissairaiden lasten huoltajat ovat olleet mielissään robotin tuomista mahdollisuuksista. Tampereen lisäksi useissa muissakin kunnissa on hankittu kouluihin apuvälineeksi vastaavanlainen AV1-robotti.


Riitta Launis on yksi robotin käyttöä koordinoivista opettajista Koivikkopuiston koulussa.

Robotiikkaa hyödynnetään myös muissa kaupungin palveluissa

Tampereen kaupungilla pyritään tunnistamaan eri palvelualueiden rutiinitehtäviä, joita voisi automatisoida ohjelmistorobotiikan avulla.

Tietohallinnon asiantuntijat auttavat näiden prosessien tunnistamisessa ja arvioivat niiden soveltuvuutta ohjemistorobotille.

– Ohjelmistorobotit sopivat parhaiten prosesseihin tai prosessin osiin, joissa tehdään toistuvaa manuaalista työtä, joka ei vaadi monimutkaista päättelykykyä. Jotta saadaan selville, kannattaako jokin tehtävä automatisoida, siitä saatava hyöty pitää laskea tapauksesta riippuen henkilötyöajassa tai esim. palvelun läpimenoajassa, kertoo tietohallintoyksikön suunnittelija Pertti Vartola.

Parhaimmillaan robotiikan avulla säästyy työaikaa ja asiakkaat saavat entistä nopeampaa sekä laadukkaampaa palvelua. Kaupunki hyödyntää robotiikkaa myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen hakuprosessissa, opetuksessa ja liikuntapalvelujen ajanvarauksessa.

Esimerkkejä robotiikan hyödyntämisestä kaupungin palveluissa:

Artikkeli on osa Digiohjelman saavutuksia 2017-2020 esittelevää juttusarjaa. Juttusarjan aiemmin julkaistut artikkelit voi lukea osoitteesta: tampere.fi/smart-tampere/digiohjelma


Teksti Päivi Pajula

Kuvat Hanna Porrassalmi