Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Kotipysäkki vie avun nuoren kotiin joustavasti

Julkaistu 20.10.2020 12.11

Kissanmaan perhetukikeskuksen uusi työmuoto Kotipysäkki auttaa 12–17-vuotiaan nuorten perheitä heidän kodeissaan. Vuoden käytössä ollut Kotipysäkki vie avun kotiin tilanteissa, joissa on arvioitu, että tarvitaan nuoren kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle.

Tarve uudelle työmuodolle tuli, kun Kissanmaan perhetukikeskukselta pyydettiin ideoita tilanteessa, jossa nuoria oli jouduttu ottamaan ylipaikoille kiireellisesti sijoitettujen osastolle. Kiireellisesti sijoitettujen nuorten osastojen täyttyminen on valtakunnallinen ongelma. Tampereella haluttiin etsiä ratkaisua tähän.

– Kotipysäkki syntyi tarpeesta ja siihen haettiin mallia Espoossa käytössä olevasta Kiitolinja-työmuodosta. Kävimme tutustumassa työmuotoon ja sen pohjalta muokattiin Tampereelle oma työmuoto, kertoo Kissanmaan perhetukikeskuksen vastaava ohjaaja Päivi Rupponen.

– Kotipysäkki työmuotona tarkoittaa 30 vuorokauden intensiivistä jaksoa perheen kanssa. Se on lyhyt aika ja usein perheissä tilanteet ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Mitään isoa muutosta emme siis voi saada aikaan, mutta voimme saada pysäytyksen tilanteeseen. Ulkopuolisen tuen voimin perheen kanssa voidaan miettiä, millaista tukea voisi olla jatkossa tarpeellista saada ja miten tilanne voitaisiin saada kääntymään positiiviseen suuntaan kotona, kertoo ohjaaja Timo Heinonen.

Kotipysäkin työntekijät halaamassa isoa puuta.
Nuoren etu ohjaa työskentelyä ja kohtaamiset perheiden kanssa ovat avoimia.

Perhettä nähdään heidän omassa ympäristössään eli usein kotioloissa keskimäärin kolmesta neljään kertaa viikossa. Joissakin tapaamisissa paikalla on koko perhe, toisinaan vain nuori ja toisissa tapaamissa paikalla ovat vain vanhemmat.

– Kotipysäkki vaatii sitoutumista, koska tapaamisia on lyhyessä ajassa paljon ja työstettävät asiat eivät ole helppoja. Teemme haastatteluja ja käymme yhteisiä keskusteluja. Nuorten tapaamisissa käydään läpi esimerkiksi päihteisiin, mielenterveyteen ja terveydentilaan liittyviä asioita. Korostamme myös vahvuuksia ja voimavaroja, kertoo Heinonen.

Tiilinen rakennus. Puutarhassa kukkivia ruusuja.
Työntekijät ovat pieni osa isossa kokonaisuudessa nuorten ja perheiden hyväksi. Nuori on aina päähenkilönä työskentelyssä, häntä pyritään kuuntelemaan ja tekemään näkyväksi näkymätöntä.

– Neuvotteluissa otetaan esille ne asiat, joihin pitää tulla muutos, jotta nuori voi jäädä kotiin. Joskus vanhemmuus on hukassa eikä vanhemmilla ole keinoja tai taitoja rajoittaa nuorta. Tähän asti on saatettu pärjätä, mutta murrosiässä ylilyönteihin ei osatakaan enää reagoida. Eikä vanhemmilla ole ehkä uskallusta puuttua nuoren asioihin. Tällöin voi tilanne kärjistyä niin pahaksi, että tarvitaan ulkopuolista apua, miettii Rupponen.

Kotipysäkki-työmuoto on vaihtoehto sille, että nuori sijoitettaisiin osastolle. Työmuoto vaatii perheiltä sitoutumista, mutta on monille parempi vaihtoehto kuin osastolle sijoittaminen. Päätöksen Kotipysäkin käyttämisestä tekee sosiaalityöntekijä, joka on tehnyt arvion perheen tilanteesta. Kotipysäkki-työmuotoa voidaan käyttää, jos nuori voi turvallisesti jäädä kotiinsa.

Kotipysäkki-tiimissä on Rupposen lisäksi kolme ohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja. Vuoden toimineessa tiimissä on ollut muutama henkilövaihdos. Työmuoto on työntekijöillekin tiivis, ja sen onnistumisessa tarvitaan keskinäistä dynamiikkaa.

– Työntekijöiden kesken pitää olla hyvä luottamus ja toimiva dynamiikka, se on keskeinen työkalu, kertoo Rupponen.

– Aika hattu kourassa menemme, kun joku päästää meidät, vieraat ihmiset, kotiinsa ja aiomme keskustella vaikeista asioista. Työntekijän on hyvä pohtia, kenet itse ottaisi omaan kotiinsa ja millä asenteella, jotta osaa suhtautua tähän sopivalla nöyryydellä, miettii Heinonen.

Kaikki käynnit ja niissä käytyjen keskustelujen sisältö kirjataan, jotta sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus seurata perheen tilannetta. Hankalissa tilanteissa otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään, jos tapaamisissa esimerkiksi nousee jokin huolenaihe perheestä, mihin tulisi puuttua.

– Tarvittaessa sosiaalityöntekijä tulee mukaan tapaamiseen ja toisinaan Kotipysäkin palvelu on jouduttu keskeyttämään ja on päädytty kiireelliseen sijoitukseen kodin ulkopuolelle, kertoo Rupponen.

Kotipysäkin työskentelyn aikana mietitään perheelle sopivia tukimuotoja. Sellaisia voivat olla esimerkiksi perhetyö tai ammatillinen tukihenkilö. Nuorilla on myös mielenterveyden ja päihteiden kanssa erilaisia pulmia ja silloin nuorten psykiatrian- tai päihdepuolen tukimuoto on saatu käyntiin tai uudelleen aktivoitua Kotipysäkin aikana.

– Emme välttämättä tiedä, miten perheen kanssa työskentely jatkuu, koska päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Meidän osuutemme päättyy Kotipysäkin loppuneuvotteluun, kertoo Heinonen.

Yhtenä työmuotona voidaan käyttää myös voimauttavan valokuvauksen menetelmää, jossa nuori tehdään näkyväksi sellaisena kuin hän haluaa olla. Silloin hän saa itse kertoa, miten ja missä haluaa tulla kuvatuksi sekä mitä hän ajattelee itsestään. Nuoren kanssa voidaan esimerkiksi tehdä retki ja hän saa päättää, miten tulee kuvatuksi. Tämä voi olla nuorelle ensimmäinen kerta, kun joku kysyy, mitä hän haluaa tai millainen hän on.

– Kuvat teetetään ja yhdessä voidaan keskustella siitä, millaisena nuori näkee itsensä kuvissa. Kuvia voidaan katsoa yhdessä myös vanhempien kanssa ja kysyä heiltä, mitä hyvää he näkevät nuoressa. Voimauttavaa valokuvausta on kokeiltu tähän mennessä yhden nuoren kanssa. Tämä nuori koki positiivisena, että hän sai itse suunnitella ja päättää, miten ja missä kuvaus toteutettiin, kertoo voimauttavan valokuvan menetelmäohjaajaksi valmistunut Rupponen.


Vastaavana ohjaajana työskentelevä Päivi Rupponen on valmistunut voimauttavan valokuvauksen menetelmäohjaajaksi.

Joustavasti perheiden kanssa yhdessä

Kotipysäkkiin liittyviä tapaamisia sovitaan niin, että perheen työt ja koulut voidaan hoitaa lähes normaalisti. Toistaiseksi tapaamisia ei ole tehty viikonloppuisin.

– Tapaamme perheitä heille sopivalla ajalla ja se tarkoittaa tapaamisia myös iltaisin. Teemme tämän mahdollisimman joustavaksi asiakkaille, jotta heidän olisi mahdollisimman helppoa ottaa apua vastaan, kertoo Heinonen.

– Aloitusneuvottelussa päätetään perheen kanssa palvelun aloittamisesta ja tässä tapaamisessa on sosiaalityöntekijä mukana, kertoo Rupponen.

"Tämä oli ihan jees"

Kotipysäkistä saatu palaute on ollut positiivista. Perheet ovat ottaneet työskentelymuodon vastaan hyvin ja ovat olleet valmiita käsittelemään vaikeitakin asioita.

– Vanhemmilta olemme saaneet hyvää palautetta siitä, että asioita on alettu heti työstämään. Jokin kriisi tai ongelma on voinut olla taustalla jo pitkään ja meidän kanssamme asia nostetaan esille. On usein parempi, että nuori jää kotiin kuin joutuu osastolle, kertoo Rupponen.

– Nuorten on ollut vaikea sanoittaa palautetta, mutta sanallinen palaute on ollut esimerkiksi "tämä oli ihan jees". Jotkut nuoret ovat sanoneet, että ovat kokeneet jotain, mutta eivät ole osanneet tarkemmin kertoa siitä. Harva osaa sanoa, mitä konkreettista apua tästä on ollut. Uskon kuitenkin, että ovat saaneet apua, koska ovat loppuun asti käyneet tämän prosessin. Eivät nuoret meitä olisi tavanneet, jos eivät olisi kokeneet saaneensa apua, miettii Heinonen.

Sosiaalityöntekijöiltä saadussa palautteessa on kiitelty sitä, että tällä työmuodolla on saatu lyhyessä ajassa esiin sellaisia asioita perheestä, mitä muilla työmuodoilla ei ole saatu. Sekä todettu, että keskustelu on ollut hyvää, on löytynyt yhteinen ymmärrys, joka syntyy vain keskustelun kautta. Kotipysäkin työskentely on luottamusta herättävää toimintaa.


Teksti Elina Haapala

Kuvat Kotipysäkki-tiimi