Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampereen talousarvio 2020 – Kaupunki satsaa lapsiin ja nuoriin

Julkaistu 2.12.2019 10.04

Tampereen vuoden 2020 talousarvion puhutuin uutinen on epäilemättä ollut kunnallisveroprosentin korotus. Valtuusto päätti marraskuussa puolen prosenttiyksikön nostosta ja samalla siitä, että uudella prosentilla 20,25 pyritään nyt pärjäämään tulevat vuodet. Korotus ei ole yksittäinen toimi vaan osa pitkään jatkunutta kaupungin talouden tasapainotusta.

Säästöjä on tehty vuodesta 2009 lähtien, ja vuonna 2018 kaupunki otti käyttöön järeämmät keinot: talouden tasapainottamisohjelman, jolla karsittiin menoja ja lisättiin tuloja yhteensä noin 60 miljoonan edestä. Veronkorotuksella kaupungin vuoden 2020 talousarvio saadaan kaiken tähän asti tehdyn tuloksena tavoitellusti tasapainoon.

Videolla pormestari Lauri Lyly kertoo, miten Tampereen talous pidetään hallinnassa tästä eteenpäin ja mitä tarkoittaa käytännössä budjetin nimi Inhimillinen kaupunki katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.


Kunnallisveroprosentin rinnalla mainitaan monesti myös efektiivinen veroaste – vaikka veroprosentti on 20,25, tamperelainen maksaa vähennysten takia tuloistaan kunnallisveroa selvästi tätä vähemmän. Erilaisia vähennyksiä on tullut lisää, mikä on näkynyt kaupungin taloudessa kunnallisveron tuoton pienentymisenä.

Korotuksen vaikutukset veronmaksajille eri tuloluokissa:

  • jos ansiotaso on alle 1200 e/kk, korotus ei vaikuta
  • pienituloisella (kk-ansio 1800 e/kk): 6 euroa/kuukausi
  • keskituloisella (kk-ansio 2900 e/kk): 12 euroa/kuukausi
  • hyvätuloisella (kk-ansio 6500 e/kk): 30 euroa/kuukausi.

Lisää tekeviä käsiä

Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain keskimäärin 3500 hengellä, joten talousarvion laatijat ovat joka vuosi saman haasteen edessä: tarvitaan lisää henkilöstöä, jotta kuntalaiset saavat palvelunsa.

Esimerkiksi työn perässä kaupunkiin muuttava lapsiperhe tarvitsee päivähoito- ja koulupaikkoja, ennemmin tai myöhemmin tulee asiaa terveyskeskukseen ja harrastusmahdollisuudet kulttuurin ja liikunnan parissa kiinnostanevat nekin.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi kertoo videolla, miten kaupungin kasvu vaikuttaa budjetointiin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluissa. Nämä hyvinvoinnin palvelut muodostavat yhteensä noin kaksi kolmasosaa Tampereen toimintamenoista ja koskettavat kaikkia kuntalaisia jossain elämänvaiheessa.


Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi kertoo videolla, miten kaupunki ohjaa tiukasta taloustilanteesta huolimatta lisää rahaa sinne, missä tarpeet ovat suurimpia: muun muassa terveydenhuoltoon, perusopetukseen ja omana erityisenä kohteenaan lasten harrastuksiin.

Vuoden 2020 talousarviossa on lisäksi vastattu sosiaali- ja terveyspuolen huolenaiheisiin: lääkkeetöntä huumehoitoa ja nuorten mielenterveyspalveluja lisätään. Köyhyysohjelman kautta rahoitetaan päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun aukioloaikojen laajentamista ja osoitetaan rahoitusta lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kautta.

Lapset rakentavat legoilla.
Tampere Junior -kehitysohjelmalle suunnataan 200 000 euroa. Kevään aikana kaupunki selvittää, miten summa muuttuu tamperelaisille lapsille pormestariohjelman mukaiseksi toiminnaksi: jokaiselle lapselle taataan mahdollisuus harrastaa. Toisaalta myös lastenkulttuurin ja nuorisopalvelujen rahoitusta lisätään vuonna 2020.

Uutena asiana Tampereella alkaa vuonna 2020 myönteinen erityiskohtelu kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammilla alueilla. Ns. alueellisen resursoinnin avulla nämä koulut voivat harkintansa mukaan esimerkiksi lisätä henkilöstöä tehtäviin, jotka ovat juuri kyseisellä alueella syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeisiä.

Tampere investoi päiväkoteihin, kouluihin ja tulevaisuuteen

Lapset ja nuoret on pidetty mielessä Tampereen kaupungin investointien suunnittelussa. Seuraavien vuosien investoinneista lähes puolet on talonrakennusta, ja siitä edelleen merkittävä määrä päiväkotien ja koulujen perusparannusta ja uudisrakentamista.

Apulaispormestari Jaakko Stenhäll avaa videolla kaupungin rakennusinvestointeja ja toisaalta työllisyydenhoitoa, joka on keskeinen keino sekä kaupungin verotulojen että kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamisessa.


Tampere on Suomen suosituin paikka asua ja halutuin paikka opiskella. Apulaispormestari Jaakko Stenhäll toteaa videolla, että kaupungin tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada koulutetut ihmiset pysymään ja työllistymään Tampereella – tiettyjen alojen osaajista kilpaillaan jo nyt ja vastaisuudessa entistä enemmän.

Uuden yritystoiminnan syntyä virkistää Tampereella vuonna 2020 käynnistyvä startup-talo, jossa startupeihin liittyvä tieto, taito ja ideat kohtaavat. Yleistä yritysmyönteisyyttä kaupunki rakentaa yhdessä yritysten kanssa.

Vuosina 2020 - 2023 rakenteilla ja suunnitteilla olevat päiväkodit ja koulut kartalla.
Rakenteilla ja suunnitteilla olevat päiväkodit ja koulut. Kuvaa klikkaamalla aukeaa isompi kuva.
Rakenteilla ja suunnitteilla olevat päiväkodit koulut
Nro Kohde Vaihe
1 Hippoksen päiväkoti Toteutusvaiheessa v. 2020
2 Mustametsän päiväkoti ja neuvola Toteutusvaiheessa v. 2020
3 Linnaimaan päiväkodin perusparannus Toteutusvaiheessa v. 2020
4 Lentävänniemen koulun A-osan sisäilmakorjaukset Toteutusvaiheessa v. 2020
5 Pellervon päiväkoti ja koulu Toteutusvaiheessa v. 2020
6 Lielahden päiväkoti Toteutusvaiheessa v. 2020
7 Olkahisen koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus Toteutusvaiheessa v. 2020
8 Multisillan päiväkoti Toteutusvaiheessa v. 2020
9 Isokuusen päiväkoti ja koulu Toteutusvaiheessa v. 2020
10 Pispalan koulun perusparannus Toteutusvaiheessa v. 2020
11 Ikurin päiväkodin perusparannus Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
12 Sammon koulun laajennus ja päiväkoti Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
13 Pyynikintie 2 perusparannus Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
14 Hyhkyn koulun (rak1) ja Huovarin päiväkodin (rak2) perusparannus Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
15 Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
16 Tammelan koulun, rakennus 2 uuden osan sisäilmaparannus Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
17 Messukylän koulu / puurakennukset 2 ja 1 ja kivirakennus Toteutussuunnitteluvaiheessa v. 2020
18 Vellamon päiväkodin perusparannus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
19 Messukylän uusi päiväkoti Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
20 Kaakinmaan päiväkoti ja koulu Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
21 Ikurin päiväkoti ja koulu Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
22 Lamminpään koulun rakennus 2 perusparannus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
23 Lamminpään koulun rakennus 1 perusparannus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
24 Kissanmaan koulun peruspararannus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
25 Lyseon Lukion perusparannus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
26 Pohjois-Hervannan koulun perusparannus ja laajennus Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
27 Kalkun päiväkoti ja koulu Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
28 Ojalan päiväkoti ja koulu (vuokraus) Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
29 Lamminrahkan yhtenäiskoulu (yhteishanke Kangasala, vuokraus) Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
30 Kisapuiston uusi päiväkoti (vuokraus) Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
31 Hippostalon päiväkoti (vuokraus) Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
32 Peltolammin hyvinvointikeskus (vuokraus) Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa v. 2020 - 2023
Hippoksen päiväkodin rakennustyömaa talvella.
Tampereen tulevien vuosien investoinneista on merkittävä määrä päiväkotien ja koulujen perusparannusta ja uudisrakentamista. Kuvassa rakenteilla oleva Hippoksen päiväkoti.

Kestävä ja viihtyisä Tampere

Tampere saa ensimmäisenä kuntana Suomessa ilmastobudjetin. Se tekee näkyväksi polun kohti hiilineutraalia Tamperetta 2030 ja auttaa hahmottamaan toiminnan ilmastovaikutuksia. Apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoo videolla, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa ja mikä on joukkoliikenteen, erityisesti Tampereen Ratikan, merkitys.


Apulaispormestari Aleksi Jäntti toivoo videolla, että mahdollisimman moni tamperelainen osallistuisi kaupungin suunnitteluun ja kommentoisi esimerkiksi valmisteilla olevia kaavoja yleisötilaisuuksissa ja verkossa. Ajankohtaisiin kaava-aineistoihin voi tutustua kaavoituksen ajankohtaista -sivulla .

Kaavojen kautta hahmottuu se, millainen Tampere on rakentumassa – missä asutaan, missä tehdään töitä tai vietetään vapaa-aikaa. Kaupunki pohjustaa tulevaisuutta myös rakentamalla katuja ja kunnallistekniikkaa uusia asuin- ja työpaikka-alueita varten.

Digitalisaation hyödyntäminen vilahtaa usein yhtenä keinona, kun listataan kaupungin mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Kaupunkiympäristön palvelualueen MAD-hanke on esimerkki siitä, miten digitalisaatio voi vaikuttaa.

Kun puhutaan vaikkapa asemakaavasta, se tuo mieleen perinteisen karttalehden, johon kaavamerkinnät on kirjattu ja asianmukaisesti selitetty. MAD-hanke digitalisoi maankäytön kokonaisprosessin eli kaavoituskin muuttuu tietomallipohjaiseksi – kaikki kaavaan liittyvä tieto on sähköisessä muodossa. Tiedot ovat järjestelmässä kätevästi löydettävissä, käytettävissä ja yhdistettävissä vaikkapa uusiin kaavasuunnitelmiin ilman paperiarkistojen penkomista.

Talouden tasapainottamisen keinoja

Tampereen verotulot ja valtionosuudet ovat olleet pitkään lähellä nollakasvua, kun taas menojen lisääntymistä ei kasvavassa kaupungissa voida välttää. Veronkorotus tukevoittaa kaupungin tulopohjaa niin, että jatko on tasapainon pitämistä. Kaupungin nettomenojen kasvu ei pysähdy, mutta tavoitteena on puristaa se enintään kolmeen prosenttiin.

Tampereen kaupunki ottaa käyttöön erityisen kymmenen kohdan ohjelman talouden tasapainossa pitämiseksi. Kaupunginhallitus käsittelee käytännön toimia alkuvuodesta 2020 ja valtuusto seuraa ohjelman etenemistä säännöllisesti. Toimet liittyvät esimerkiksi työnteon tapoihin ja digitalisaatioon kaupungin koko organisaatiossa sekä investointien ja palvelujen tasoon.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot ovat merkittävä potti kaupungille, ja niihin haetaan maltillista kasvua. Tamperelaiset hoidetaan, mutta harkittavaksi voi tulla se, olisiko joitain toimintoja järkevämpi tehdä kaupungin omana työnä. Ylipäänsä kaupunki mittaa entistä tarkemmin itse tuotettujen ja ostopalvelujen kustannuksia ja vaikuttavuutta, kun se etsii parasta tapaa tuottaa palvelut.

Ohjelman mukaisesti kaupunki paneutuu myös hankintojen tehostamiseen, sillä kaupunki tekee vuosittain satojen miljoonien eurojen palveluhankinnat. Myös tilojen parempaan hyödyntämiseen kannattaa satsata. Se voi käytännössä tarkoittaa muun muassa julkisten tilojen avaamista tamperelaisten käyttöön tai tilankäytön tehostamista hallintorakennuksissa.


Teksti Päivi Stenroos

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi ja Hanna Leppänen, videot: Laura Vesa ja Päivi Stenroos