Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Hiedanrannan arkeologisissa koekaivauksissa löytyi vanha tulisija

Julkaistu 14.8.2019 10.26

Arkeologiset koekaivaukset Hiedanrannassa alkoivat lupaavasti, kun heti ensimmäisenä kaivauspäivänä löytyi tulisijan jäännökset arviolta 1600- tai 1700-luvulta. Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti Hiedanrannassa vanhan Lielahden tehdasalueen kupeessa koekaivauksia juhannuksen alla kesäkuussa. Viiden päivän koekaivauksilla selvitettiin alueen arkeologista potentiaalia ja jatkotutkimustarvetta.

 

Tulisijan jäännökset löytyivät jo aiemmin muinaisjäännösalueeksi luokitellun alueen vierestä. Hiedanrantaan paljon myöhemmin tietä rakentaneet olivat jo ehtineet osin turmella tulisijan, mutta rakennelma ja hiiltyneet kivet olivat heti tunnistettavissa vuosisatoja vanhaksi löydöksi. Koekaivaukset ovatkin tärkeitä, jotta alueen erilaiset arvot voidaan ottaa huomioon Hiedanrannan tulevan maankäytön suunnittelussa.

Lielahden rustholli

Lielahden rustholli eli suurtila ja kartano kukoistivat vuosina 1676–1913. Rustholli muodostui sitä edeltäneestä keskiaikaisesta Lielahden kylästä. Rustholli oli aikanaan merkittävä suurtila, joka oli pitkiä aikoja säätyläisomistuksessa ja jopa aatelisena asumakartanona. Arkeologinen kohde on Lielahden isojakokartan (1763) perusteella rusthollin tontti, joka on osittain autioitunut ja osittain ollut tehtaan käytössä alueen tehdasaikana.

Koekaivausalueella on rusthollin tontin lisäksi mahdollisesti varhaisempaakin kylätonttia.

Kesän 2019 koekaivaukset

Osuus rusthollitontin autioitunutta osaa on jo aikaisempien tutkimusten perusteella määritelty historialliseksi kiinteäksi muinaisjäänteeksi. Kesäkuussa tehdyillä koekaivauksilla tutkittiin muinaisjäännösalueen ulkopuolella olevaa tontin osaa, joka on tehdasaikanaan ollut voimakkaan muokkauksen kohteena.

Tutkimuskohteena olivat tontin osat, joilla on mahdollisesti säilynyt rustholliin liittyvää kulttuurikerrosta, talous- ja ulkorakennusten jäännöksiä tai rusthollia varhaisempaan kyläasutukseen liittyviä jäännöksiä.

Lisäksi tutkittiin Teivaalantien ja Pispalanharjun-Keijärven historiallista tielinjaa, joka on kulkenut tontin halki. Historiallisia tierakenteita ei erotu maan pinnalle, mutta niitä on saattanut säilyä nurmikolle levitetyn savimultakerroksen alla.

Koekaivaukset tehtiin arkeologi Ninni Närväisen johdolla kaivaen useita erikokoisia ja vaihtelevan syvyisiä kuoppia ennakolta lupaavimmiksi katsottuihin kohtiin. Kuopat kaivettiin siihen syvyyteen asti, mistä ei enää löytynyt merkkejä ihmisten muokkauksesta maaperässä. Kaivuun jälkeen alueet mitattiin tarkasti ja valokuvattiin. Myöhemmin heinäkuussa kaikki kuopat täytettiin.

- Hiedanrannan tutkimuksissa varsinainen kaivaminen tehtiin suurimmaksi osaksi koneellisesti, mikä mahdollisti laajojen alueiden avaamisen suhteellisen lyhyessä ajassa. Koska kyseessä oli koekaivaus, tarkoituksena ei ollut tutkia kokonaisia rakenteita lopullisesti. Esimerkiksi kylätontin vierestä löytynyt kivirakenne jätettiin ensimmäisen kierroksen kaivamisen jälkeen koskematta ja peitettiin odottamaan mahdollisia myöhempiä tutkimuksia, kertoo arkeologi Ninni Närväinen.

Tehdastoiminnasta huolimatta säilyneitä kulttuurikerroksia löytyi yllättävän paljon

Viiden päivän maastokaivauksien jälkeen Ninni Närväinen on istunut toimistossaan Vapriikissa ja dokumentoinut Hiedanrannasta tehdyt tulokset tietokantoihin ja kirjoittanut raportteja.

- Koekaivauksissa tulee lähes aina eteen yllätyksiä, joihin huolellisellakaan etukäteissuunnittelulla ei voi täysin varautua. Ennen kaivauksia oli mahdotonta tietää, miten paljon vanhasta asutuksesta kertovia löytöjä oli säilynyt tehdastoiminnan käytössä olleella tontilla. Suurin osa tutkitusta alasta paljastui täysin sekoittuneeksi täyttömaaksi, mutta muutamissa kohdissa pintamaan alta löytyi mm. kiveyksiä, ojia, paalunsijoja ja jätekuoppia. Näiden rakenteiden ajoittaminen koetutkimusten perusteella on haastavaa, joten suurimmasta osasta voidaan tässä vaiheessa todeta vain, että ne ovat joko moderneja (tehtaan ajalta) tai mahdollisesti vanhempia (vähintään 1800-luvun lopulta). Löydöissä oli sekä tehtaan käyttötavaraa (mm. lasia ja rautaa) että 1700- ja 1800-luvun esineitä (pääasiassa punasavikeramiikkaa). Esineiden täsmällinen ajoittaminen on myös lähes mahdotonta, sillä arkeologiset löydöt ovat usein rikkoontuneita tai epämääräisiä ja lisäksi esim. punasavikeramiikkaa voi löytyä sekä keskiaikaisen että 1900-luvun asutuksen jäljiltä, kertoo arkeologi Ninni Närväinen.

Alustavana tuloksena Lielahden Rusthollin arkeologisista tutkimuksista voidaan todeta, että tutkimusalueilta löytyi kohteita, jotka tulevat suojelluiksi syyskuussa valmistuvan raportin perusteella.

Tietokantoihin syötetyt tiedot ja raportit historiallisista arvoista ovat myöhemmin Hiedanrannan maankäytön suunnittelun apuna ja niiden perusteella arvioidaan, onko Hiedanrannassa syytä jatkaa koekaivauksia tulevina kesinä.

Puutarhajuhlilla mahdollisuus osallistua kaivauskierrokselle

Hiedanrannan viidennet Puutarhajuhlat vietetään lauantaina 17. elokuuta ja Ninni Närväinen on paikalla kertomassa Hiedanrannan arkeologista koekaivauksista Puutarhajuhlien vieraille. Ninnin opastamat kierrokset tämän kesän koekaivauspaikoille järjestetään kello 13 ja 14. Kokoontuminen ravintola Zipattan edessä, Tehdaskartanonkatu 22. Tervetuloa kuulolle!



Teksti Eija Jokinen

Kuvat Eija Jokinen