Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Katsaus Pirkanmaan työllisyyskokeilusta (2017-2018) ja eroista työnhakijoiden palveluissa isoissa ja pienissä kunnissa

Julkaistu 4.4.2019 11.20

Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu (1.8.2017−31.12.2018) oli suuri kokeilu työllisyydenhoidon piirissä ja siinä toteutettiin työnhakijoiden aktivointia poikkeuksellisen laajasti. Työllisyyskokeiluun ohjautui karkeasti sanottuna kokeilussa mukana olleiden kymmenen kunnan työnhakijoista ne, joiden työttömyysturvan maksajana oli Kela. Vuoden 2018 aikana työllisyyskokeilun vastuulla oli yhteensä 32 448 asiakasta. Asiakastyöhön ja palvelutarvearvioihin panostettiin erityisesti Tampereella palkkaamalla henkilökohtaisia OMA-valmentajia. Laajamittaisesti kerätyn palautteen perusteella asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Työttömyysasteella mitattuna kokeilukuntien työttömyyden kehitys oli muita Suomen kuntia positiivisempaa. Työllisyyskokeilussa havaittiin merkittäviä eroja työllisyyden hoidossa isojen kaupunkien ja pienten kuntien välillä.


Pirkanmaan työllisyyskokeilukuntien aktivointiaste 2006-2018 (kuntien yhteenlasketuista asiakasmääristä)

Työllisyyskokeilussa toteutettiin historiallisen mittavat työnhakijoiden aktivoinnit

Työllisyyskokeilussa toteutettuja työnhakijoiden aktivointitoimenpiteitä voisi mittakaavaltaan kuvailla historiallisiksi. Jokaisen kokeilukunnan aktivointiaste oli kokeilun aikana korkeammalla kuin koskaan ennen kokeilua ja suurimmassa osassa kunnista erot olivat merkittäviä. Esimerkiksi Tampereen aktivointiaste oli 2018 marraskuussa 13,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koskaan tilastoituna aikana ennen kokeilua (43,7 % vs. 30,4 %) . Kokeilussa aktivoinnin kehitys oli muusta Suomesta poikkeavaa. Kokeilussa yhteensä laskettuna aktivointiaste nousi vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna 10,2 prosenttiyksikköä, kun se kokeilun ulkopuolisissa kunnissa nousi vain 3,8 prosenttiyksikköä.


Kuva: Aktivointiasteen muutos (prosenttiyksikköä) 2018 vs. 2017 Suomen kunnissa. Pirkanmaan työllisyyskokeiluun osallistuneet kunnat punaisella.
Aktivointiasteen muutos (prosenttiyksikköä) 2018 vs. 2017 Suomen kunnissa. Pirkanmaan työllisyyskokeiluun osallistuneet kunnat punaisella.

6,8 miljoonan euron säästöjä kanavoitiin työnhakijoita tukevaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ja palveluihin

Kokeilussa saavutettiin merkittäviä työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöjä ja näitä työllisyydenhoidon passiivikustannuksia muutettiin aktiivikustannuksiksi ohjaamalla merkittävässä määrin resursseja työnhakijoiden ohjaukseen ja palveluihin. Esimerkiksi Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstöä lisättiin 76:sta 216:een ja lisäyksestä 70 oli palkkatukityöllistettyjä. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannukset laskivat työllisyyskokeilu-kunnissa vuoden 2018 aikana noin 6,8 miljoona euroa (-16,6 %) edellisvuoteen verrattuna. Kustannusten kehitys on ollut positiivista koko maassa, mutta kokeilun ulkopuolisissa kunnissa laskua oli 6,7 % eli kokeilukuntien kehitys vuonna 2018 oli muuta Suomea suopeampaa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöt saavutettiin pitkälti kokeilulain mahdollistaneilla asiakastyöhön liittyvillä valtuuksilla ja TE-palveluiden asiakasjärjestelmän käytöllä. Merkittävässä roolissa olivat myös kuntien asiakasohjaksen resurssien lisääminen sekä voimakas asiakkaiden ohjaaminen työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta kuntaosuutta ei makseta. Asiakastyytyväisyyttä annettuun ohjaukseen mitattiin järjestelmällisesti kansainvälisellä NPS -mittarilla (asteikko välillä -100 ja +100). Tampereen asiakasohjauksen osalta palautteiden tulos vuonna 2018 oli erinomainen 73,5 (n=5555

Kuva: Tampereen kunnan osarahoittama työmarkkinatuki ja aktivointiaste 2017-201
Tampereen kunnan osarahoittama työmarkkinatuki ja aktivointiaste 2017-2018

Työnhakijoiden palveluissa ja niiden saatavuudessa merkittäviä eroja isoissa kaupungeissa ja pienemmissä kunnissa

Kuva: Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja työttömien määrät 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja työttömien määrät 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018

Työllistymistä edistävien palveluiden määriä ja jakaumaa tarkasteltaessa ja kehitettäessä havaittiin myös, että 10 suurimman kaupungin ja pienempien kuntien työllisyydenhoidossa on tilastollisesti toisistaan poikkeavia piirteitä ja näiden kehitys on erisuuntaista. Isoissa kaupungeissa työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuskuormitus on korkeampi suhteutettuna asukaslukuun tai kunnallisverotuloihin ja isojen kaupunkien kuormitus on noussut pieniä kuntia selkeästi voimakkaammin. Isojen kaupunkien asukaslukuun suhteutetut kuntaosuuskustannukset kasvoivat 2010−2017 välillä 152,3 %, kun pienemmissä kunnissa nousua oli 80,9 %. Pienissä kunnissa asiakkaiden aktivointi on selkeästi ollut voimakkaampaa. 2006 alkaen pienten kuntien kumuloituna yhteenlaskettu aktivointiaste on ollut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin isoissa kaupungeissa. Palvelujakaumat ja niiden kehitys ovat myös erilaisia ja isoissa kaupungeissa asiakkaita ohjautuu enemmän työvoimakoulutukseen ja työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun kuin pienemmissä kunnissa. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö sen sijaan on pienissä kunnissa merkittävästi aktiivisempaa. Historiallisesti isojen kaupunkien kuntouttavan työtoiminnan käyttöastetta voitaisiin kuvata vaatimattomaksi verrattuna pienempiin kuntiin eli tilastollinen tarkastelun valossa kuntouttavan vaiheen asiakkaille vaikuttaisi muodostuvan palveluvajetta suurissa kaupungeissa. Tampereella työllisyyskokeilussa tehty intensiivinen asiakastyö tuki em. näkemyksiä näistä kuntouttavan vaiheen asiakkaiden palveluvajeista suurissa kaupungeissa. Palvelujakaumia ja mahdollisia palveluvajeita kuntien kokoon perustuen olisi tarpeen tarkastella tarkemmin sekä tilastollisesti että laadullisesti.

Työttömyysasteen ja laajan työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla isoissa kaupungeissa heikompaa kuin pienemmissä kunnissa

Työllisyyskokeilua arvioiva tutkimusryhmä esittää uuden laajennetun työttömyysasteen indikaattorin, joka on työllisyydenhoidon piirissä olevien osuus työvoimasta (työttömät + palveluissa olevat / työvoima). Tätä mittaria voidaan pitää kiinnostavana lisänä työllisyydenhoidon indikaattoreiden joukkoon. Isojen kaupunkien kehitys sekä virallisella työttömyysasteella että uudella laajennetulla työttömyysasteella mitattuna on ollut 2010 -luvulla selkeästi heikompaa kuin pienemmissä kunnissa. Kokeilukuntien kehitys kokeilun aikana sen sijaan virallisella työttömyysasteella mitattuna oli erinomaista. Vuonna 2018 kokeilukuntien työttömyysaste laski 2,8 prosenttiyksikköä, kun pudotus kokeilun ulkopuolissa kunnissa oli 1,7 prosenttiyksikköä.

Kuva: Virallinen työttömyysaste ja laaja työttömyysaste (sisältäen palveluissa olevat) 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018
Virallinen työttömyysaste ja laaja työttömyysaste (sisältäen palveluissa olevat) 10 isoimmassa kaupungissa ja pienemmissä kunnissa 2006-2018

Artikkelin näkökulmista on kirjoitettu myös lähdeviitteet sisältävä katsaus, joka löytyy työllisyyskokeilua tutkineen tutkimusryhmän (Arnkil, Spangar ja Jokinen) laajan raportin liitteestä.

Ulkoinen linkkiKohti laajaa työelämä- ja ihmislähtöistä työvoimapalvelujen ekosysteemiä - Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tutkimus

Teuvo Moilanen
puhelin 040 1632 483
sähköposti [email protected]


Teksti Teuvo Moilanen

Kuvat Teuvo Moilanen