Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi

Tampereen talousarvio 2019 – Mihin sinun veroeurosi käytetään?

Julkaistu 28.11.2018 13.10

Mitä Tampereen kaupungin palvelua olet viimeksi käyttänyt? Käynnit terveysasemalla, kirjastossa tai vaikkapa valaistulla lenkkipolulla on helppo luetella, mutta mitä kaupunki tuo elämääsi näiden lisäksi?

Ratinan suvanto
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.11. talousarvion vuodelle 2019.

Palvelujen järjestäminen kuntalaisille on kunnan keskeisin tehtävä, ja monet palveluista ovat niin jokapäiväisiä, ettei niitä tule edes ajatelleeksi. Apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoo seuraavassa videossa, miltä kaupungin tarjonta näyttää hänen johtamansa kaupunkiympäristön palvelualueen näkökulmasta.

Apulaispormestari Jäntti muistuttaa videossa, että monien arkisten asioiden hoituminen perustuu kaupungin palveluihin. Jäntin omalla palvelualueella kyse voi olla vaikkapa katujen valaistuksesta ja kunnossapidosta, mutta myös siitä monipuolisesta suunnittelusta, jonka kaupungin rakentuminen vaatii pohjakseen.

Kun kaupunki kasvaa, on järjestettävä lisää tilaa asumiselle, työnteolle ja palveluille. Mielellään vielä niin, että siirtyminen paikasta toiseen olisi kohtuullisen sujuvaa ja kaikki halukkaat voisivat suosia ilmastoystävällisiä ratkaisuja: joukkoliikennettä, pyöräilyä, kävelyä ja näiden yhdistelmiä. Tampereen rakentamista suunnataankin järjestelmällisesti joukkoliikenneyhteyksien varsille.

Asumiselle on tulossa vuonna 2019 uutta alaa muun muassa Santalahdessa, Hervantajärvellä, Vuoreksessa ja Ojala-Lamminrahkassa. Kaupunki tekee näissä kohteissa infraa, esimerkiksi katuja, vesijohtoja ja viemäreitä, jotta asuntoja päästään rakentamaan. Uusia yritysalueita pohjustetaan vastaavasti muun muassa Lahdesjärvellä ja Tarastenjärvellä.

Kestävä Tampere suosii mahdollisuuksien mukaan täydennysrakentamista ja tiivistämistä. Uusi talo tai lisäsiipi jo rakennetulle tontille, lisäkerrokset kerrostaloon ja muut vastaavat ratkaisut tuovat asuin- ja liiketilaa sinne, missä palvelut ja infra ovat jo valmiiksi olemassa. Se on kaupungin kannalta edullisempi ratkaisu ja täyttää sekä kestävän kehityksen tavoitteita että myös monen kaupunkiasujan toiveen elämästä palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan mahdollisuuksien läheisyydessä.

Tampereesta tavoitellaan hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Smart Tampere -ohjelma etsii älykkäitä liikenne-, asumis- ja energiaratkaisuja, joilla kansainvälisten ilmastositoumusten mukainen tavoite voidaan saavuttaa. Työtä tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Asiakas Palvelupiste Frenckellin palvelutiskillä.
Kaupungin palveluja digitalisoidaan ja asioita voi hoitaa helposti verkossa, mutta perinteiseen tapaan asiakkaita palvellaan edelleen muun muassa Frenckellin palvelupisteessä Tampereen keskustassa.

Digitalisaation hyödyntäminen toistuu suunnitelmissa kaikkialla kaupungin organisaatiossa. Ajatuksena on, että kun käyttöön saadaan käteviä ja toimivia sähköisiä järjestelmiä, työnteko on sujuvampaa ja siksi tehokkaampaa. Rutiinitehtävien digitalisointi vapauttaa myös henkilöstöä vaativampiin tehtäviin, esimerkiksi laskujen lajittelusta asiakaspalveluun.

Vuoteen 2025 mennessä kaupungin palvelut on tarkoitus tuoda saataville digitaalisesti. Se ei lopeta perinteistä asiointia, mutta antaa vapauksia niille kuntalaisille, jotka hoitavat mieluiten asiointinsa vaikkapa iltapuhteina kotisohvallaan.

Hyvinvointi – lähellä kuntalaista

Hyvinvointiin kuuluu Tampereella paljon: päiväkodit ja peruskoulut, terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen, sosiaalityö, erilaiset ikäihmisten palvelut neuvonnasta tehostettuun palveluasumiseen, kulttuuri ja liikunta… Hyvinvointipalveluista muodostuu yhteensä noin kaksi kolmasosaa Tampereen toimintamenoista, ja ne koskettavat jokaista tamperelaista jossain elämänvaiheessa.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi avaa seuraavassa videossa hyvinvointipalvelujen tehtäviä, haasteita ja uusia painotuksia vuonna 2019.

Apulaispormestari Loukaskorpi toteaa videossa, että kasvavan Tampereen asukkaat tarvitsevat entistä enemmän palveluja. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kaupunki on päättänyt laittaa lisää rahaa sinne, missä tarpeet ovat suurimpia, muun muassa hammashoidon ja lääkärille pääsyn nopeuttamiseen.

Vuosi 2019 tuo lisää tekeviä käsiä lähelle kuntalaista. Vaikka esimerkiksi peruskoulujen oppilasmäärä nousee vuoden aikana arviolta 600 hengellä, ryhmäkokoja ei kasvateta vaan kouluihin otetaan lisää henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksessa näkyvät sekä väestönkasvu että työllisyystilanteen kohentuminen; molemmat tuovat lisää lapsia päivähoitoon, joten kaupunki lisää sen tarjontaa.

Ikäihmisten kotihoitoon palkataan henkilöstöä, koska kotona asuvien ja siellä apua tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa. Henkilöstöä tulee myös kaupungin uusiin palvelukiinteistöihin: ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen Satamakadulla ja kehitysvammaisten asumisyksikköön Härmälänrannassa.

Rokotusneula iholla
Tampere tarjoaa maksuttoman influenssarokotuksen monille riskiryhmille. Vakavan sairauden ennaltaehkäisy kannattaa, sillä influenssa-aalto voisi nostaa erikoissairaanhoidon menoja tuntuvasti sen lisäksi, että sairaus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä.

Köyhyysohjelma on kehittänyt Tampereella käytännön tekoja pienituloisten tukemiseksi. Vuonna 2019 kaupunki takaa maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 20-vuotiaille ja osallistuu hävikkiruokaa hyödyntävään hankkeeseen.

Työllisyys – kehitystä hyvään suuntaan

Työllisyys on kaupungin talouden kannalta monin tavoin merkityksellinen asia. Työllisyystilanne on parantunut, mutta työttömyysaste on edelleen liian korkea ja vaatii toimia.

Tampere on saavuttanut hyviä tuloksia työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, joka kuitenkin päättyy vuoden 2018 lopussa. Jotta kokeilun opit työnhakijan yksilöllisestä ja monialaisesta palvelusta eivät menisi hukkaan, Tampere on varautunut jatkamaan toimintaa vuonna 2019. Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki kertoo videolla lisää.

Apulaispormestari Heinämäki toteaa videossa myös, että kaupunki etsii ja ottaa käyttöön keinoja, joilla nuoret pysyvät koulutuspoluillaan eli käyvät lukionsa ja ammattikoulutuksensa loppuun ja löytävät sen jälkeen mielekkään jatkon elämälleen.

Virkeä yritystoiminta on tärkeä osa Tampereen elinvoimaa ja talouden tasapainottamista. Kaupunki edistää osaltaan yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä muun muassa helpottamalla yrityspalvelujen saatavuutta. Se myös kutsuu yrityksiä mukaan kasvua tukeviin verkostoihin ja kaupungin kehityshankkeisiin, erityisesti kestävän ja älykkään kaupungin ratkaisujen pariin.

Yritysten työvoiman saantia kaupunki tukee muun muassa asuntopolitiikalla. Kun tarjolle saadaan enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja sujuvaa kaupunkiasumista, Tampereelle töihin tuloa harkitsevan osaajan muuttopäätös voi syntyä helpommin.

Mikä haastaa Tampereen taloudessa?

Tampere kasvaa nopeasti, noin 3500 hengen vuosivauhtia. Suuri osa kasvusta on maassamuuttoa – suomalaiset pitävät Tamperetta houkuttelevana kaupunkina ja muuttavat tänne sankoin joukoin. Uusille tamperelaisille tarvitaan koteja, palveluita, työpaikkoja ja yritystoimintaa, ja kaikkien näiden luomisessa kaupunki tekee vähintäänkin pohjatöitä, usein myös varsinaista palvelutarjontaa.

Kaupungin vetovoima on myönteinen ja hyödyllinen asia – se houkuttaa kaupunkiin niin asukkaita, matkailijoita, yrityksiä kuin investointejakin. Kaupungin taloutta haastaa se, että verotulot eivät ole kasvaneet samaa tahtia väkimäärän kanssa ja valtionosuudet ovat pienentyneet.

Menot ovat siis kasvaneet nopeammin kuin tulot. Yksityishenkilön taloudessa tulisi tällä menolla hyvin nopeasti seinä vastaan, mutta kaupungilla on enemmän liikkumavaraa etsiä ja toteuttaa keinoja talouden tasapainottamiseen. Tampereella on laadittu ohjelma, jolla tavoitellaan kestävää ratkaisua vuoteen 2020 mennessä: vähemmän menoja, enemmän tuloja ja silti myös niitä lisäsatsauksia, joita kasvava kaupunki tarvitsee.

Saadaanko kaupungin talous tasapainoon suunnitellussa ajassa? Pormestari Lauri Lyly arvioi videossa Tampereen kaupungin talouden tulevaisuudennäkymiä.

Pormestari Lyly toteaa videossa uskovansa, että vuonna 2020 kaupungin talous on jälleen tasapainossa ja että investointeihin täytyy olla varaa jo nyt. Kaupunki ottaa lisää lainaa vuonna 2019 ja investoi sen kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Suurimpia investointikohteita ovat uudet asuin- ja yritysalueet sekä talonrakennuksessa päiväkodit ja koulut. Vuoden 2019 suurimmat yksittäiset talonrakennushankkeet kuvaavat hyvin investointien kirjoa: vaikeasti muistisairaille tarkoitettu Männistö-uudisrakennus Koukkuniemessä, Mustametsän päiväkoti Nekalassa, neuvola Vuoreksessa sekä Pispan koulun perusparannus.

Tampereella on aina uskallettu investoida tulevaisuuteen. Aikanaan esimerkiksi Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (sittemmin Tampereen yliopisto) tuominen Tampereelle sekä Näsinneulan, Särkänniemen ja Tampere-talon rakentaminen ovat herättäneet runsasta keskustelua ja kritiikkiä. Nykyään ne ovat kaikki omalla tavallaan lisäämässä kaupungin vetovoimaa.

Tulevaisuuteen katsova linja jatkuu nykyään muun muassa liikenteen ja keskustan kehittämisen investoinneissa. Kaupunki ei maksa niitä yksin, vaan mukana on yksityistä tai valtion rahaa. Tuloksena on kaupungin kasvun kannalta keskeisiä rakenteita (tunneli, raitiotie) ja toisaalta kaupungin maamerkkejä (Tampereen Kansi), jotka tuovat tullessaan työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Se taas lisää pysyvästi kaupungin verotuloja.

Valohevoset Konsulinsaaressa
Kulttuuripääkaupunkihanke lähtee vuonna 2019 toden teolla käyntiin ja sen tekemiseen kutsutaan mukaan kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Tavoitteena on sekä kaupunkiseudun kansainvälinen näkyvyys että kulttuuria paikallisesti virkistävä yhteistyö.

Mistä kaupungin rahat tulevat?

Kaupungin tulolähteitä ovat kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero, myynti- ja maksutulot sekä valtionosuudet. Tamperelaisten maksama kunnallisvero pysyy ennallaan 19,75 prosentissa ja kaupunki pyrkii lisäämään kunnallisveron tuottoa ennemminkin suosimalla työllisyyttä ja yritystoimintaa. Kiinteistövero sen sijaan nousee vuonna 2019 ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin tulee korotuksia.

Tampereen kaupungin lainamäärä kasvaa 90 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 336 euroon. Kasvavissa kaupungeissa, muun muassa Turussa, Oulussa ja Vantaalla, on käynnissä samantyyppinen kehitys – asukasluku kasvaa, palveluja tarvitaan lisää ja kaupunki ottaa lainaa.

Lue lisää kaupungin talousarviosivuilta.

Artikkelikokonaisuus perustuu Tampereen talousarvio 2019 -materiaaleihin ja seuraavien henkilöiden haastatteluihin: pormestari Lauri Lyly, apulaispormestarit Anna-Kaisa Heinämäki, Aleksi Jäntti ja Johanna Loukaskorpi sekä talousjohtaja Jukka Männikkö.

Teksti ja haastattelut: Päivi Stenroos
Videoiden kuvaus ja editointi: Laura Vesa


Kuvat Nea Eurén, Veli-Matti Lahdenniemi, Laura Vesa