Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Nepsy-vaikeudet arjessa

Mitä tehdä, kun huoli lapsesta herää?

Usein vanhemmat miettivät, miksi kaikki on lapselle niin vaikeaa ja työlästä. Moni pohtii myös, miten pärjään vanhempana ja miten perheen tilanne vaikuttaa parisuhteeseen, omaan jaksamiseen sekä lapsen sisarus- ja kaverisuhteisiin. Arki on toistuvaa sähläämistä ja säätämistä. Myös opettajat, lastentarhanopettajat ja muut ammattilaiset pohtivat, kuinka hyvin oma osaaminen ja jaksaminen kantaa vaativan lapsen kanssa.

Ethän jää yksin miettimään ja pohtimaan arjen sujuvuutta ja mahdollisia haasteita. Älä myöskään pelkää ottaa puheeksi huoliasi tai muita mieltäsi askarruttavia asioita, vaan tuo ne rohkeasti esille.

Jos olet vanhempi

  1. Ota huoli puheeksi päiväkodissa tai koulussa opettajan kanssa. Onko huolta mahdollisesti myös päiväkodissa tai koulussa vai ainoastaan kotona?
  2. Mieti yhdessä päiväkodin tai koulun ammattilaisten kanssa konkreettisia keinoja lapsen tukemiseksi.
  3. Kokeile ja arvioi tehtyjä tukitoimia päivittäisessä toiminnassa riittävän pitkään. Se tuki mikä toimii, sitä lisätään.

Jos olet ammattilainen

  1. Keskustele huolesta vanhemman kanssa.
  2. Ryhdy konkreettisiin toimenpiteisiin heti. Kolmiportainen tuki.
  3. Et ole huolesi kanssa ammattilaisena yksin, muista Tampereen LYT-yhteistyömalli työntekijöille (ks. alla oleva liite).
  4. Hyödynnä muita ammattilaisia, konsultoi.

Miten nepsy-vaikeudet voivat näkyä arjessa?

Lapsen käyttäytyminen näyttää ja tuntuu usein kaoottiselta, mielivaltaiselta ja epäjohdonmukaiselta. Koemme avuttomuutta ja keinottomuutta, kuinka auttaa lasta käyttäytymisen säätelyssä. Kannattaa pitää mielessä, että käyttäytymisen taustalla vaikuttavat neuropsykiatriset erityisvaikeudet ja niiden syyt:

  • Ronja 4 v: Aamut ovat vaikeita, ei halua syödä eikä pukea ja vanhemmat ovat väsyneitä, kun sama taistelu käydään joka aamu. Ruoan ja vaatteiden suhteen on erittäin valikoiva. Äidin on vaikea huomata ajan kulua. Vietyään Ronjan päiväkotiin äiti menee juoksujalalla myöhästyneenä töihin.
  • Kerttu 5 v: Kerttu käy huitomassa toisia lapsia, sotkee toisten leikkejä ja huutaa usein eikä tottele kieltoja. Kerttu singahtelee paikasta toiseen ja hänen on vaikea pysyä paikoillaan piirillä.
  • Niklas 9 v: Välituntitilanteita joudutaan selvittelemään jatkuvasti. Niklas menee herkästi tappeluihin eikä huomaa omaa osuuttaan niissä. Muiden lasten mielestä Niklas ei toimi sääntöjen mukaan.
  • Luukas 12 v: Luukas on oppitunnilla omissa maailmoissaan, näyttää kuin ei kuuntelisi opettajaa ja on vaikea päästä alkuun tehtävissä. Ryhmätöissä jää syrjään eikä osallistu työskentelyyn. Opettaja miettii ymmärtääkö tai kuuleeko suullisia ohjeita vai onko vaikea työskennellä ryhmässä.
  • Jussi 16 v: Ensimmäisessä kesätyöpaikassaan ei noudata työaikoja ja jää välillä aamuisin kotiin nukkumaan. Tekee vain mitä pomo ohjeistaa, mutta ei osaa oma-aloitteisesti tarttua töihin eikä kysyä lisäohjeita. Ei ota työpaikalla kontaktia työkavereihin eikä asiakkaisiin.