Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Huostaanotto

Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi, lapsi voidaan ottaa huostaan. Lastensuojelussa huostaanotto on viimesijainen ja lapsen ja perheen elämään voimakkaimmin vaikuttava keino turvata lapsen hyvinvointi.

Huostaanoton edellytykset

Lapsi on otettava huostaan,

  • jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä ja
  • jos avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen huolenpidon kannalta sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
  • jos sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Huostaanoton valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä työparinsa kanssa. Valmistelussa kuullaan asiaan osalliset, laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen, perheen ja muiden lapsen huoltoon osallistuvien kanssa ja etsitään lapselle sopivaa sijaishuoltopaikkaa. Sosiaalityöntekijä voi olla yhteydessä lapsen läheisiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin ja yhteistyötahoihin ja pyytää asiantuntija-apua, esimerkiksi lausuntoja. Myös lapsen läheisverkosta saatavilla olevan tuen mahdollisuus kartoitetaan.

Lapsi on asianosainen itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Hänen toivomuksensa ja mielipide selvitetään. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänet kutsutaan erilliseen kuulemistilaisuuteen, samoin kuin lapsen vanhemmat, huoltajat ja lasta hoitanut henkilö. Lisäksi heille varataan mahdollisuus antaa asiasta kirjallinen selvitys. Kuulemisen yhteydessä on mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, joissa huostaanottoa perustellaan.

Silloin kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista, tekee johtava sosiaalityöntekijä huostaanotosta viranhaltijapäätöksen.
Jos huoltajan tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, ratkaistaan asia hallinto-oikeudessa.

Huostaan otettu lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon: hän muuttaa asumaan kodin ulkopuolella, yleensä perhehoitoon sijaisperheeseen tai laitoshuoltoon lastensuojelulaitokseen. Sijaishuoltopaikan valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin, sisarussuhteisiin ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin ja hoidon jatkuvuuteen. Mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Lapsen terveydentila tutkitaan sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä.

Kun lapsi on huostaanotettu ja sijoitettu sijaishuoltoon, siirtyy lapsen asioiden hoitaminen lapsiperheiden sosiaaliasemalta Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasemalle.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toimii sijaishuollon aikana yhteistyössä lapsen, vanhempien, huoltajien ja sijaishuoltopaikan edustajan kanssa ja tapaa lasta riittävän usein. Sijaishuollon tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja aina tarvittaessa järjestettävissä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

Huostaanoton aikana vanhemmat ovat edelleen lapsen huoltajia, ja lapsen ja vanhempien välistä suhdetta tuetaan, jotta yhteys lapsen ja perheen välillä säilyisi.

Huostaanoton päättyminen

Huostaanottoa ei tehdä tietyksi määräajaksi, vaan se on voimassa "toistaiseksi" eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lopettaa aikaisemminkin, kun huostaanotolle ei ole enää perusteita. Päätöksen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, ja päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä.

Lasta ja nuorta tuetaan jälkihuollolla huostaanoton päätyttyä. Lastensuojeluviranomaisen kuuluu tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyäkin, kunnes nuori täyttää 21 vuotta.