Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


22.6. - 6.7.2020

Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 22.6. - 6.7.2020 tällä sivulla ja Tampereen kaupungin Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Mahdolliset muistutukset on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.

Koska sähköisiä suunnitelmaehdotuksia ei ole teknisistä syistä ollut mahdollista katsoa Tampereen kaupungin sivuilla nähtävillä oloajan alusta lähtien, niin muistutukset, jotka tulevat 6.7 jälkeen 8.7. saakka, otetaan huomioon muistutuksia käsiteltäessä. Paperiset suunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävinä Frenckellin palvelupisteessä, Frenckellinaukio 2.

Kirjaamo
sähköposti [email protected]
postiosoite PL 487
33101 Tampere

Näsijärvenkatu ja Paasikivenkatu

Näsijärvenkatu väli: Kortelahdenkatu-Hämeenpuiston itäinen ajorata katusuunnitelmaehdotus nro 1/21011 ja Paasikivenkatu väli Laiturikatu-Näsinsillat itäpää katusuunnitelmaehdotus nro 1/21012, VIII (Särkänniemi), IV (Amuri A) ja I (Finlayson) kaupunginosissa, Dno TRE: 3835/10.03.02/2020.

Paasikivenkatu on entistä Rantaväylän tiealuetta, ja Paasikivenkadun liikennemäärät ovat vähentyneet merkittävästi Rantatunnelin avautumisen sekä Ranta-Tampellan alueen rakentamisen myötä.

Alueelle on myös suunnitteilla uutta maankäyttöä ja Särkänniemen alueelle on vireillä asemakaavan nro 8663 muutos.

Katusuunnitelmaehdotuksien liikenteelliset ratkaisut perustuvat Särkänniemen asemakaavan yhteydessä laadittuihin liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin, joissa on huomioitu tuleva maankäyttö.

Paasikivenkatu lännen suunnasta Laiturikadulta Näsijärvenkadun kiertoliittymään sekä Näsijärvenkatu suunnitellusta kiertoliittymästä Hämeenpuistoon suuntaan toimivat alueellisina kokoojakatuina. Paasikivenkatu Näsijärvenkadusta Ranta-Tampellan suuntaan toimii paikallisena kokoojakatuna Tampellan alueelle suuntautuvalle liikenteelle, eikä sinne pyritä ohjaamaan läpiajoliikennettä. Näsijärvenkatu kiertoliittymästä länteen toimii puolestaan vähäliikenteisempänä tonttikatuna.

Näsijärvenkadun ja Paasikivenkadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymä. Kiertoliittymän tarkoitus on alentaa ajonopeuksia saavuttaessa keskusta-alueelle, parantaa sivusuuntien liittymistä liikenteeseen ja mahdollistaa kevyelle liikenteelle turvallisemmat kadun ylityspaikat.

Näsijärvenkadulle suunnitellun kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisija on 9 metriä, ulkohalkaisija 30 metriä ja yliajettavan kivetyn kiertotilan kavennuksen leveys on 3,0 metriä.

Näsijärvenkadun ajorata kavennetaan kiertoliittymän ja Hämeenpuiston välisellä osuudella 7,0 metrin levyiseksi. Ajoradan eteläpuolen nykyinen jalkakäytävä levennetään 2,10 metrin levyiseksi jalkakäytäväksi ja 2,10 metriä levyiseksi pyörätieksi, jotka erotetaan 0,3 metrin levyisellä kivetyllä erotusraidalla. Ajoradan

eteläpuolen pyörätie toimii jatkossa pyöräilyn pääreittinä ja ajoradan pohjoispuolen eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä muutetaan 2,5 metrin levyiseksi jalkakäytäväksi. Ajoradan pohjoispuolelle sijoitetaan linja-autopysäkki.

Näsijärvenkadun kiertoliittymästä Paasikivenkadun suuntaan lähtevän Näsijärvenkadun haaran ajoradan leveys on 8,5 metriä. Ajoradan länsipuolella sijaitsee 2,5 metrin levyinen pyörätie ja 2,0 metrin levyinen jalkakäytävä, jotka on eroteltu 0,3 metrin levyisellä kivetyllä erotusraidalla. Ajoradan itäpuolella on 2,5 metrin levyinen pyörätie ja 2,1 metrin levyinen jalkakäytävä, jotka on eroteltu 0,3 metrin levyisellä kivetyllä erotusraidalla. Pyörätien toimivat jatkossa pyöräilyn pääreitteinä. Itäpuolen pyörätien varteen on suunniteltu myös uusia pyöräpysäköintipaikkoja. Nykyinen Näsijärvenkadulta Paasikivenkadulle Nääshallin pysäköintialueen itäpuolella sijaitseva pyörätie muutetaan jalkakäytäväksi.

Näsijärvenkadun kiertoliittymän länsipuolella sijaitsevan pysäköintialueen ajoliittymän sijainti muuttuu ja alueelta joudutaan poistamaan neljä pysäköintipaikkaa. Kiertoliittymän länsipuolen pysäköintialueen ajoyhteydet muuttuvat sekä alueen kokoa muutetaan siten, että pysäköintipaikkojen määrä säilyy nykyisellään.

Paasikivenkadun liikennemäärät ovat muuttuneet Rantatunnelin rakentamisenjälkeen siten, että pääliikennevirta on Paasikivenkadulta lännen suunnasta Näsijärvenkadun kautta Hämeenpuistoon. Paasikivenkadun liikennemäärät Mustalahdesta Ranta-Tampellan suuntaan puolestaan ovat muuttunut vähäisemmiksi. Paasikivenkadun ja Näsijärvenkadun liittymässä risteävän liikenteen vähentyessä, voidaan liittymästä poistaa liikennevalot ja vähentää ajokaistoja ilman liikenteen välityskyvyn heikkenemistä.

Paasikivenkadulla välillä Laiturikatu - Näsijärvenkadun liittymä on nykyisellään kolme ajokaistaa lännen suunnasta ja kaksi ajokaistaa länteen päin. Eteläpuolen ajokaistoja kavennetaan niin, että yksi ajokaistoista poistetaan ja nykyinen yhdistetty jalankulku ja pyörätie muutetaan 2,5 metriä leveäksi jalkakäytäväksi ja 2,5 metriä leveäksi pyörätieksi, jotka erotetaan 0,3 metrin levyisellä kivettävällä erotuskaistalla. Pohjoispuolen ajokaistoja kavennetaan niin, että yksi ajokaista muutetaan linja-autopysäkkisyvennykseksi.

Paasikivenkadulla välillä Laiturikatu-Näsijärvenkatu on linja-autopysäkit molemmille puolelle ajorataa. Eteläpuolen pysäkki säilyy pääosin nykyisellään ja pohjoispuolen pysäkille on suunniteltu pyörätiestä erotettu 2,5 metrin levyinen odotustila. Pysäkit varustetaan pysäkkikatoksilla.

Paasikivenkadulla välillä Näsijärvenkadun liittymä - Näsinsillat on nykyisellään kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin eroteltuna viherkaistalla. Nykyiset pohjoispuolen ajokaistat poistuvat käytöstä ja eteläpuolen ajokaistat muutetaan 6,5 metrin levyiseksi ajoradaksi.

Paasikivenkadun pohjoispuolella sijaitsee merkittävä itä-länsisuuntainen pyöräilyn pääreitti. Välillä Laiturikatu-Näsinsillat ajoradan pohjoispuolella sijaitseva nykyinen jalkakäytävä ja pyörätien säilyy osin nykyisellään ja osittain uusitaan. Uusittavalla osuudella Mustalahden sataman kohdalla jalkakäytävän ja pyörätien leveydet ovat 2,5 metriä ja niiden välissä on 0,3 metrin levyinen kivetty erotusraita.

Mustalahden sataman ja Ranta-Tampellan välisellä osuudella Paasikivenkadun pyöräilyn pääreitin laatutasoa nostetaan rakentamalla erillinen 4,0 metrin levyinen pyörätie ajoradan pohjoispuolelle, jossa on eroteltu kulkusuunnat. Mustalahden sataman ja Näsinsiltojen välisellä osuudella pyörätie sijaitsee ajoradan pohjoispuolella ja pyörätien ja ajoradan välissä on 3,5 metrin levyinen viherkaista.

Nykyinen pohjoinen Näsinsilta muutetaan puistosillaksi erikseen laadittavan suunnitelman mukaan ja se jää jalankulkuliikenteen käyttöön. Nykyinen eteläinen Näsinsilta jää puolestaan ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn käyttöön. Eteläisen Näsinsillan poikkileikkaus muuttuu siten, että sillan eteläpuolella on 6,5 metrin levyinen ajorata ja pohjoisreunassa 3,5 metrin levyinen pyörätie, jossa on eroteltu kulkusuunnat. Lännessä Paasikivenkatu liittyy Ranta-Tampellan rakentamisen yhteydessä rakennettavaan Paasikivenkatuun.

Katujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden korkeusasema mukailee alueen nykyisiä maanpinnanmuotoja. Pintavesien kuivatus katualueella hoidetaan hulevesiviemäröinnillä, joita täydennetään tarvittavilta osin. Kohteissa uusitaan katuvalaistus.

Kohde sisältyy kaupunkiympäristön kehittämisen vuosien 2020 - 2022 vuosisuunnitelmiin.

Suunnitelman tarkastaja Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Rakennuttajainsinööri
Raija Tevaniemi
puhelin 050 523 2052

Suunnittelija Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Vanhempi erikoissuunnittelija
Petri Rantanen
puhelin 040 764 2883

Sorinkatu, Vuolteenkatu ja Kalevantie

Sorinkadun, n:o 1/21014, Vuolteenkadun, n:o 1/21015 ja Kalevantien, n:o 1/21016 katusuunnitelmaehdotukset Ratinan (XIII), Kyttälän (XII) ja Tullin (XVII) kaupunginosissa, TRE: 3839/10.03.02/2020, TRE: 3840/10.03.02/2020 ja TRE: 3841/10.03.02/2020.

Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu alueen liikennejärjestelyjen muutosten toteuttamista varten. Muutokset liittyvät pääasiassa Kansi-Areenan ja eteläkannen rakentamiseen. Katusuunnitelmaehdotus perustuu eri kulkumuotojen (ajoneuvoliikenne, pyöräily, jalankulku) liikennejärjestelyistä aiemmin laadittuun yleissuunnitelmaan, joka on hyväksytty Tampereen yhdyskuntalautakunnassa vuoden 2020 keväällä.

Suunnittelualue on kävelyn osalta hitaan liikkumisen aluetta, jossa liikenneympäristöä pyritään kehittämään kävelyn ehdoilla. Pyöräilyn pääreitti kulkee Vuolteenkadun ja Kalevantien kautta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Sorinaukioon, Tampereen ortodoksiseen kirkkoon ja Tulli Business Parkiin, lännessä Hatanpään valtatiehen, idässä Kanslerinrinteeseen sekä etelässä rakenteilla olevaan eteläkanteen, Technopolis-rakennukseen ja Tampereen valtatiehen. Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. liikennejärjestelyt, korkeusasemat, pintamateriaalit sekä pintavesien kuivatus ja istutukset sekä katukalusteet.

Vuolteenkatu on osa keskustan kehää. Katuosuuden pituus on noin 145 metriä. Kadun ajorata (2+2 kaistaa) on asfalttipäällysteinen. Vuolteenkadun pohjoispuolella sijaitsevalle reunakivellä erotetulle välikaistalle on suunniteltu katupuuistutuksia sekä bussipysäkkivaraus. Välikaistan taakse on sijoitettu pyörätie ja jalkakäytävä, jotka erotellaan toisistaan nupukiviraidalla tai ajoratamaalauksella. Pyörätie on 2-suuntainen ja se päällystetään punasävyisellä asfaltilla. Jalkakäytävä on myös asfalttipäällysteinen. Kadun eteläreunassa sijaitsevaa reunakivellä erotettua asfalttipäällysteistä jalkakäytävää levennetään nykyisestä.

Kalevantie on yksi keskustan pääkaduista, joka johtaa suunnittelualueelta kohti itää ja ylittää Tampere-Helsinki pääradan. Sorinahteensilta sijoittuu suunniteltavalle katuosuudelle. Suunnittelualue on noin 200 metriä pitkä. Ajorata (pääosin 1+2 kaistaa) on asfalttipäällysteinen. Kadun eteläpuolelle sijoittuvat välikaistan taakse eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätie päällystetään punasävyisellä asfaltilla. Kadun pohjoispuolella kulkee yhdistetty kevyen liikenteen väylä, jonka leveys on 2.80 metriä.

Sorinkadun suunnitelma koskee koko katua ja on noin 380 metriä pitkä. Kadun ajorata on asfalttipäällysteinen. Vuolteenkadun liittymässä ja tulevan Kansikujan liittymässä on korotetut suojatiet. Korotetut suojatiet ovat kivettyjä. Kadun nykyiset reunakivet säilyvät pääosin paikallaan, katusuunnitelmaehdotuksessa on kadun varteen esitetty mm. pyöräpysäköintiä ja Kansi-Areenan Charter-bussi pysäköintipaikkoja sekä muuta pysäköintiä.

Katujen ja kevyen liikenteen väylien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin/nykyisiin hulevesikaivoihin.

Kadun ja kevyen liikenteen väylien korkeusasemat on suunniteltu nykyinen ympäristö ja aiemmat katusuunnitelmat huomioon ottaen.

Uusien katujärjestelyiden myötä kaikille väylille tulee uusi katuvalaistus.

Kohteet sisältyvät osittain perustamistöiden osalta kaupunkiympäristön palvelualueen kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan.

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue
Rakennuttajainsinööri
Raija Tevaniemi
puhelin 050 523 2052

Katusuunnittelu / Ramboll Finland Oy
Projektipäällikkö
Kai Lappalainen
puhelin 040 580 5054

Valaistussuunnittelu / Ramboll Finland Oy
Projektipäällikkö
Juuso Korpela
puhelin 050 324 9068