Tietoa meistä
Tampereen kaupunginkirjasto
Toiminta-ajatus
Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa ja tasa-arvoa.
Kirjastoverkko
Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 13 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä.
Kirjasto kaupungin organisaatiossa
Tampereen kaupungin toimintamalli uudistui 1.1.2017, ja sen yhteydessä yhdistettiin kirjastopalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto. Nykyisessä organisaatiossa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikköön kuuluvat Tampereen kaupunginkirjasto ja Tampereen seudun työväenopisto. Palveluyksikköä johtaa kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg.
Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö kuuluu kaupungin hyvinvointipalveluihin ja on osa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluryhmää, jota johtaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.
Historiaa
Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.
Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.
Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.
Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).
Arkkitehtuuri
Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.
Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.
| Lainaus | Kävijät | |
|---|---|---|
| Pääkirjasto | 1 642 104 |
772 413 |
| Lähikirjastot |
2 764 014 |
1 728 943 |
| Kirjastoautot |
271 502 |
86 350 |
| Kirjaston kotipalvelut |
158 523 |
0 |
| Tietoyhteiskuntapalvelut |
0 |
94 718 |
| Yhteensä |
4 842 148 |
2 682 424 |
- Lainat/asukas 20,9
- Käynnit/asukas 11,6
| Kokoelmat |
|
|---|---|
| Kirja-aineisto | 810 825 |
| Nuotit ja partituurit |
33 487 |
| Musiikkiäänitteet |
79 508 |
| Muut äänitteet |
24 947 |
| Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt |
46 486 |
| Cd-rom -levyt |
557 |
| E-kirjat |
1 837 |
| Sanomalehdet (vuosikerrat) | 141 |
| Aikakauslehdet |
1 647 |
| Kirjaston käyttö 2018 |
|
|---|---|
| Lainaus |
4 844 523 |
| Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus |
2 250 171 |
| Lasten kauno- ja tietokirjallisuus |
1 366 710 |
- toimintamenot 14,4 milj. €
- toimintamenot 62,13 €/asukas, 2,97 €/laina
- Henkilökuntaa yhteensä 181
Oheistoiminta
Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.
Muita tietoja
- käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
- tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
- luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä
Ulkoinen linkkiLaikun ihmeitä – 150-vuotisjuhlavuosi (4 MB)
Ulkoinen linkkiSelvitys aluetietokannoista ja niiden tulevaisuudesta 2014
Ulkoinen linkkiTampereen kaupunginkirjaston painopisteet 2017-2021
Ulkoinen linkkiToimintakertomus 2018 (e-julkaisu)
Ulkoinen linkkiToimintakertomus 2017 (e-julkaisu)
Ulkoinen linkkiToimintakertomus 2016 (e-julkaisu)