Tietoa meistä
Tampereen kaupunginkirjasto
Toiminta-ajatus
Kirjasto avaa ovet sivistykseen, oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Kirjasto säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöä. Kirjasto edistää ja turvaa demokratiaa sekä tasa-arvoa.
Kirjastoverkko
Tampereen kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 14 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa, kirjaston kotipalvelut sekä kolme tietotoria. Kirjastossa työskentelee lähes 200 henkilöä. Vs. kirjastopalvelujohtajana toimii 1.1.2021 alkaen Niina Salmenkangas.
Kirjasto kaupungin organisaatiossa
Tampereen kaupunginkirjasto sijoittuu kaupungin organisaatiossa sivistyspalveluihin ja tarkemmin kulttuurin palveluryhmään.
Kulttuurin palveluryhmään kuuluvat historialliset museot, Tampereen taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen seudun työväenopisto, Tampereen kaupunginkirjasto, Tampere filharmonia, kaupunkikulttuuriyksikkö ja museopedagogiset ja kohdennetut palvelut. Kahdeksan palveluyksikön lisäksi ryhmään kuuluvat tukipalvelut ja kehittämistoiminta. Palveluryhmässä työskentelee noin 1 000 alansa ammattilaista. Ryhmää johtaa kulttuurijohtaja, joka vastaa kaupungin oman palvelutuotannon johtamisesta sekä laajan kulttuuritoimijoiden verkoston johtamisesta.
Historiaa
Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto, Sällskapet för Låne Bibliotheket i Tammerfors stad, perustettiin 1837. Kirjastolla ei ollut omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa.
Ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille vahvistui 1800-luvun loppuvuosina. Monien vaiheiden jälkeen kirjastotalo valmistui 1925.
Nykyisen pääkirjaston suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1978. Kilpailun voittivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ehdotuksellaan "Soidinkuvat". Pääkirjasto Metso avattiin yleisölle elokuussa 1986. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat on harkittu tarkoin. Metsosta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rakennuksista.
Metson historiaan voi tutustua Matti Wacklinin teoksessa Kaikkien sielujen apteekki (2011).
Arkkitehtuuri
Arkkitehtien Reima ja Raili Pietilä työ näkyy vahvasti Tampereen kirjastoarkkitehtuurissa. He ovat suunnitelleen sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston. Molemmat rakennukset ovat kansainvälisesti arvostettuja ja paljon vierailtuja kohteita. Myös Sampolan ja Lielahden isot kirjastot ovat arkkitehtuuriltaan kiinnostavia rakennuksia.
Tampereen pienemmät kirjastot edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria. Useat eri kaupunginosien kirjastot ovat saavutettavuuden vuoksi sijoitettu koulujen ja muiden kaupungin toimitilojen yhteyteen.
| Osastot |
Lainaus | Kävijät |
|---|---|---|
| Pääkirjasto | 1 235 253 |
542 643 |
| Lähikirjastot |
2 310 144 |
1 245 767 |
| Kirjastoautot | 217 955 |
61 339 |
| Kirjaston kotipalvelut | 124 411 |
0 |
| Tietoyhteiskuntapalvelut |
0 | 59 870 |
| Yhteensä | 3 891 598 |
1 909 619 |
- Lainat/asukas 16,35
- Käynnit/asukas 8,02
| Kokoelmat |
|
|---|---|
| Kirja-aineisto | 757 341 |
| Nuotit ja partituurit |
32 746 |
| Musiikkiäänitteet |
69 643 |
| Muut äänitteet |
22 143 |
| Videot, dvd-levyt ja Blu-Ray -levyt |
38 626 |
| E-kirjat |
4 189 |
| Sanomalehdet (vuosikerrat) | 123 |
| Aikakauslehdet |
1 285 |
| Kirjaston käyttö 2020 |
|
|---|---|
| Lainaus |
3 893 730 |
| Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus |
1 803 283 |
| Lasten kauno- ja tietokirjallisuus |
1 233 737 |
- toimintamenot 14,7 milj. €
- toimintamenot 61,78 €/asukas, 3,78 €/laina
- Henkilökuntaa yhteensä 167
Oheistoiminta
Näyttelyjä, esitteitä, kunnallista informaatiota, yleisötilaisuuksia lapsille ja aikuisille (nukketeatteria, satutunteja, kirjallisuusiltoja, filosofiailtoja), vuosittainen kirjoituskilpailu.
Muita tietoja
- käytössä Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmä
- tietopalvelun tukena useita maksullisia verkkotietokantoja
- luokitus: sovellettu Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä