Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Nähtävillä olevat yleissuunnitelmat

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon tai palautelomakkeella palvelupisteeseen. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Tampereen kaupunki, kirjaamo
sähköposti [email protected]
puhelin 03 5653 4550
Keskusvirastotalo
postiosoite PL 487
33101 Tampere
avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.45

Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Juurespuiston yleissuunnitelmaluonnos

Juurespuiston yleissuunnitelmaluonnons on nähtävänä 9.5. - 22.5.2022, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:974/10.03.04/2022.

Maisemasuunnittelija on tavattavissa Juurespuistossa paikan päällä keskiviikkona 11.5.2022 klo 9.00 – 11.00, jolloin suunnitelmaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta myös suoraan suunnittelijalle.

Raholassa kunnostetaan Juurespuiston leikkipaikka välineistöltään monipuolisemmaksi. Välineissä ja pinnoissa näkyy myös juuresteema. Puiston vihreä ja puistomainen ilme säilyy jatkossakin. Puisto on tarkoitus kunnostaa tänä kesänä.

Suojaisaa Juurespuistoa ympäröivät asuinkerrostalo- ja pientalokorttelit. Puiston pohjoislaidalla sijaitsee Villilän päiväkoti, joka hyödyntää ajoittain leikkipaikkaa. Puistoon pääsee muun muassa Nauriskadulta, Porkkanakujalta ja Punajuurikujalta.

Kiipeily- ja liukuvälineet pienille ja isommille lapsille

Leikkipaikan välineet ja pinnoitteet uusitaan, ja leikkivälineissä on huomioitu eri-ikäisten lasten tarpeet. Juurespuiston teemaan sopien leikkipaikalle on valittu traktoriaiheinen monitoimiväline pienemmille lapsille. Puistoon tulee myös uusi kookkaampi kiipeilyväline liukumäkineen entisen tilalle. Leikkipaikalta löytyvät myös keinut, tasapainokaruselli, hiekkalaatikko ja jousiväline. Turva-alustoiksi asennetaan hiekkatekonurmea, joiden puna-oranssit värisävyt ja pyöreät muodot korostavat juuresteemaa.

Puiston nurmialueen reunalle asennetaan kuntoiluväline, jossa on mahdollista tehdä kehonpainoon perustuvia lihaskuntoliikkeitä.

Pöytä-penkkiryhmä sijaitsee puiston laidassa, hiekkalaatikon ja traktorivälineen tuntumassa. Läheltä löytyvät myös pyörätelineet.

Uusia puita, pensaita ja nurmialueita

Juurespuiston puistomainen ja vehreä ilme säilyy. Muutama vaurioitunut puu joudutaan poistamaan, mutta uudet puuistutukset monipuolistavat puiston lajivalikoimaa. Päiväkodin aidan vieressä kasvavat syreenipensaat säilytetään ja leikkipaikan reunalla sijaitsevat pensasistutukset uusitaan.

Pesä- ja lautakeinujen välissä oleva nuori tammi säilytetään ja sen rungon suojaksi asennetaan puunympäryspenkki, jossa voi istuskella kasvavan puun latvuksen katveessa.

Puistokäytävien murskepinnat uusitaan. Myös valaisimet, penkit ja roska-astiat vaihdetaan uusiin.

Puiston uudistustoiveista on keskusteltu Villilän päiväkodin lasten ja aikuisten kanssa. Välinevalinnoissa on toiveiden perusteella korostettu liukumista ja kiipeilyä.

Lisätiedot
Erikoissuunnittelija
Kaisa Rantee
puhelin 040 487 0900

Saldelininpuiston yleissuunnitelmaluonnos, Vuohenojan uoman kunnostus

Sandelininpuiston Vuohenojan uomaa koskeva yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä ja kommentoitavana 11.4. - 5.5.2022.

Vuohenojan uomaa aiotaan kunnostaa kalaston elinolojen parantamiseksi Sandelininpuistossa Hakametsässä. Samalla uoman yhteyteen rakennetaan tulva-alueita, joiden avulla varaudutaan ilmastonmuutoksen ja valuma-alueen muuttuvan maankäytön myötä kasvaviin virtaamiin. Rakennustöissä syntyviä maa-aineksia käytetään puiston maisemoinnissa. Työt on tarkoitus tehdä vuonna 2023. Uomaa ympäröivän puistoalueen kunnostus, kulkuyhteydet, siltojen korjaustyöt ja valaistus suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin.

Kalaston elinolot otollisemmiksi

Uomaa kunnostetaan vajaan 600 m:n matkalta. Kalastolle rakennetaan talvehtimissyvänteitä, kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja. Uomaan lisätään mutkittelua, luodaan monimuotoisia virtausolosuhteita ja sen veden laatua parannetaan. Lisäksi uomassa hyödynnetään paikalta kaadettavien puiden oksia ja runkoja. Puuaines tarjoaa kasvualustan uoman pieneliöille ja tärkeän ravintolähteen kalastolle. Kunnostus on jatkoa parhaillaan Hakametsän Riihipellonpuistossa meneillään olevalle työlle, jossa ennallistetaan tällä hetkellä putkessa olevaa uomaa avouomaksi Sammon valtatien varrella. Vuohenojassa on myös aloitettu taimenkannan kotiuttaminen mäti-istutuksilla.

Kunnostuksella lisätään luonnon monimuotoisuutta

Purot ja puronvarret ovat kaupunkien merkittäviä ja usein ainoitakin ekologisia käytäviä, joita pitkin eliöt pääsevät liikkumaan ja levittäytymään elinympäristöltä toiselle.

Luonnonmukaisesti toteutettava purouoma hyödyttää kosteissa olosuhteissa viihtyviä kasveja ja eläimiä. Kukkivat puustoiset ja avoimet niittyalueet tarjoavat kasvillisuutensa kautta ravintoa monille hyönteislajeille, elävöittävät maisemaa ja tarjoavat elämyksiä puiston käyttäjille. Maisemaelementteinä käytetyt lahopuumateriaalit ja maahan jätettävät puunrungot auttavat lahopuusta riippuvaisia eliöitä. Istutettava puu- ja pensaskasvillisuus on lajistoltaan monipuolista.

Puro ja viheralue ilmeeltään luonnonmukaisia

Luonnonmukaista Sandelininpuiston puistoa kehitetään sen ominaispiirteitä vahvistaen. Sandelininpuiston merkitys lähivirkistysalueena kasvaa tulevaisuudessa, puistoaluetta ympäröivän lähiympäristön maankäytön muuttuessa. Lähtökohtana on, että nykyiset virkistysreittiyhteydet säilyvät ennallaan. Puron ääreen pääsyä ja virkistysarvoa pyritään parantamaan esimerkiksi uoman luiskien muotoiluilla ja isoja maisemakiviä hyödyntäen. Uoman varteen rakennetaan myös pieni laituri penkkeineen.

Lisääntyviin vesimääriin varaudutaan tulvaniittyjen avulla

Uoman ympärille suunnitellaan tulvaniittyjä. Tulvaniityt pehmentävät valuma-alueen tiivistyvän maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa virtaamien ja vesimäärien kasvua ja luovat myös ekologisesti vaihtelevia ja monimuotoisia elinympäristöjä. Uoman tulvakapasiteetin parantamiseen liittyen uomaa myös syvennetään noin 250 metrin matkalla noin 0,5 metriä.

Vuohenoja saa alkunsa Takahuhdissa ja päätyy Iidesjärveen

Vuohenoja saa alkunsa Alasjärven laskuojan ja Sikosuonojan yhdistyessä Takahuhdissa. Sieltä se suuntaa Ruotulan, Huikkaan ja Kissanmaan pientaloasutuksen lävitse kohti etelää. Hakametsän eteläosissa Vuohenoja kulkee Sandelininpuiston lävitse, jossa siihen yhtyy Messukylän suunnasta tuleva Pyhäoja. Kalojen kulkua on tuettu myös Vuohenojan avoimilla osuuksilla Hervannan valtaväylän vieressä lisäämällä uomaan luonnonkiviä. Lopulta Vuohenojan vedet päätyvät Palvaanniemen kohdalla Iidesjärveen. Pituutta uomalle tulee viitisen kilometriä.

Multisillanpuiston yleissuunnitelma

Multisillanpuistossa kunnostetaan leikkipaikka ja pelikenttä, tuetaan luonnon monimuotoisuutta lahopuulla, istutetaan uusia puita ja hoidetaan metsää. Suunnitelma oli nähtävänä 22.2.–8.3.2022.

Puiston kehittämisen teemana on luonto. Tavoitteena on kunnostaa puisto luonnon ehdoilla mielenkiintoiseksi, eri käyttäjäryhmiä houkuttelevaksi ja helposti saavutettavaksi lähivirkistysalueeksi.

Multisillanpuisto sijaitsee Multisillan kaupunginosassa kerrostalo- ja pientaloalueen keskellä. Multisillan asuinrakennukset sijoittuvat kahden moreenimäen rinteille, joiden välinen laakso ja lakialueet Multisillanpuisto ja Terävänmäki ovat aikoinaan jätetty metsäpuistoalueiksi. Puistoalueilla on virkistysreittejä, Multisillanpuiston alueleikkipaikka ja pelikenttä, Terävänmäen lähileikkipaikka sekä runsaasti erilaisia luontoarvoja kuten lahokaviosammalta ja metsälehmusta.

Leikkipaikalle toivottu vaijeriliuku ja pelikentän viereen kuntoilupaikka

Leikkipaikalle vaihdetaan uudet välineet, jotka sopivat kaiken ikäisille lapsille. Osa välineistä on esteettömiä. Paljon toivottuna lisänä on muun muassa vaijeriliuku. Pelikentälle rakennetaan monitoimiareena, ja kentän laidalle sijoitetaan monen ikäisille ja kuntoisille sopivista liikuntavälineitä sekä piknikpaikka, jolle mahtuu isompikin joukko. Pelikentän ja leikkipaikan valaisimet uusitaan. Kentälle jää vielä tilaa vaikka petankkin pelaamiseen.

Uudenlaiselle välivyöhykkeelle lahopuutaidetta ja -istuimia sekä metsäniittyjä

Tampereen kaupungin puistoissa kokeillaan nyt uudenlaista, luonnon monimuotoisuutta tukevaa välivyöhykettä ensimmäistä kertaa, ja kokeilukohteeksi valikoitui Multisillanpuisto. Uusi välivyöhyke muodostetaan puiston rakennettujen osien eli leikkipaikan ja pelikentän sekä metsän väliselle alueelle. Vyöhykkeelle tulee puusta valmistettuja taideteoksia, sokkelo ja istuimia sekä kaksi pientä metsäniittyä. Aikanaan lahoavilla puutaiteella ja kalusteilla syntyy lahopuujatkumo, joka on elinehto monille metsän eliöille. Vyöhyke tarjoaa uutta ja mielenkiintoista ympäristöä puistossa kävijöille.

Puistoon istutetaan pihlajametsikköä ja jaloja lehtipuita

Puistossa aloitetaan kunnostustöiden kanssa yhtä aikaa metsänhoitotoimet, ja sinne kasvatetaan muun muassa kaunista pihlajametsikköä sekä istutetaan jaloja lehtipuita. Metsäsuunnitelman tavoitteena on säilyttää alue puustoisena, lisätä lahopuuta alueelle, vaalia alueen monimuotoisuutta ja parantaa turvallisuutta käyttäjien kannalta. Metsänhoidolla tuetaan myös metsän elinvoimaisuutta, jolloin hiilensidonta pysyy alueella hyvänä.

Asukkaat mukana puiston suunnittelun kaikissa vaiheissa

Peltolammi ja Multisilta ovat mukana valtakunnallisessa ympäristöministeriön koordinoimassa lähiöohjelmassa 2020–2022, jonka tavoitteena ovat hyvinvoivat ja vetovoimaiset lähiöt. Peltolammin-Multisillan lähiöohjelman tavoitteiden mukaisesti asukkaat ovat päässeet vaikuttamaan suunnitelmiin niiden ollessa vasta aluillaan.

Suunnitelmien teossa on käytetty kesällä 2021 Multisillanpuistossa toteutetun yhteiskehittämisen tuloksena koottuja suosituksia. Lisäksi on huomioitu kesän 2021 karttakyselyssä saadut vastaukset alueelle. Näiden jälkeen suunnitelmaratkaisuihin oli mahdollista tutustua, ja niistä kysyttiin palautetta syksyllä 2021 järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Asukastilaisuuksien jälkeen suunnitelmia tarkennettiin nykyiseen muotoon saadun palautteen avulla.

Yhteiskehittämiseen osallistui laajasti alueen asukkaita mm. Multisillan päiväkodin lapsia ja hoitajia, Peltolammin koulun oppilaita ja opettaja, lähiöohjelman asukasraatilaisia ja lähitalojen asukkaita. Asukkaiden kanssa puistoa kehittämässä olivat Tampereen kaupungin viheralueet- ja hulevedet -yksikkö, kiinteistöt ja tilat ja asuntopolitiikan -palveluryhmä ja lähiöohjelma, Pentagon Design, Villivyöhyke ry. ja Tampereen Infra Oy.

Kalevan keskuspuiston ja Kiovanpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Kalevan keskuspuiston ja Kiovanpuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 26.1.- 8.2.2022.

Puistoon tulee uusi leikkipaikka. Uusia toimintapaikkoja ovat myös koripallokenttä, parkouralue ja pumptrack-rata Kalevan keskuspuiston puolella. Puistossa on edelleen myös tilaa ja paikkoja oleskeluun. Puustoa ja muuta kasvillisuutta säilytetään ja täydennetään uusilla istutuksilla. Ystävyyskaupunkiveistoksen ympäristö kunnostetaan.

Kiovanpuisto sijaitsee Tampereen uintikeskuksen länsipuolella ja ulottuu lännessä Kaupinkatuun. Uintikeskuksen itäpuolella viheralue jatkuu Kalevan keskuspuistona. Suurin osa Kiovanpuistosta kuuluu Kalevan valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen, jolla kunnostustoimenpiteet ovat pääosin säilyttäviä.

Kiovanpuistoon Opinpolku, uusi leikkipaikka, kuntoilupaikka ja petankkikenttä

Kiovanpuistoon Sammon koulun ja Sammon koulun laajennuksen ja päiväkodin (rakenteilla) väliin perustetaan uusi kivetty reitti, "Opinpolku". Ystävyyskaupunkiveistoksen ympäristö kunnostetaan reitin keskipisteeksi. Reitin ja veistoksen ympärille perustetaan uudet istutukset. Kiovanpuiston pelikentän pohjoispuolelle rakennetaan uusi aidattu yleinen leikkipaikka, joka tulee myös Hipposkorttelin päiväkodin käyttöön. Nykyiset kaksi leikkipaikkaa poistuvat. Uudelle leikkipaikalle tulee monipuolinen välineistö: liukumäkiä, keinuja, kiipeilytelineitä ja karuselli sekä puistosoittimia.

Kiovanpuiston eteläosaan, uintikeskuksen lähelle rakennetaan uusi kuntoilupaikka, petankkikentät ja oleskelupaikkoja.

Lasten liikennepuisto kunnostetaan

Lasten liikennepuisto kunnostetaan vastaamaan paremmin käytön ja liikenneopetuksen nykytarpeita. Esimerkiksi ajoradat levennetään sopimaan uusille suuremmille opetusautoille. Kalevan keskuspuiston pohjoisosan reitti kunnostetaan pääpyöräreitiksi, joka liittyy Uimalankadun pyörätiehen.

Parkouralue, koripallokenttä ja pumptrack-rata

Liikennepuiston itäpuolelle rakennetaan uusi parkouralue, jossa on betoninen parkour- ja kiipeilymuuri, valmisvälineistä koostuva parkoursuorituspaikka, parkourveistos sekä kiipeily- ja temppurata. Parkour on urbaani liikuntamuoto, jossa pyritään etenemään ympäristössä liikkeen katkeamatta juoksemalla, hyppäämällä, kiipeämällä, tasapainoillen ja roikkuen.

Parkouralueen viereen notkelmaan tehdään uusi asfalttipintainen koripallokenttä, maauimalan alta poistuneen tilalle. Sammon päiväkodin lähelle tehdään asfalttipäällysteinen pyöräilyyn, potkulautailuun, skeittailuun ja rullaluisteluun sopiva pumptrack-rata. Kalevan keskuspuiston oleskelunurmi säilytetään, ja nurmelle asennetaan riippumattoja.

Uusi oleskelupuistikko Pellervon kentän viereen

Pellervon kenttä säilyy kivituhkapintaisena, ja se aidataan. Sen viereinen leikkipaikka poistetaan, ja tilalle rakennetaan uusi oleskelupuistikko. Puistikkoon toteutetaan käytävät, oleskelupaikat, istutukset ja valaistus. Puistikon keskiosa perustetaan niittynurmeksi ja sinne istutetaan kukkivia puita. Puistikkoon sijoitetaan monimuotoisuutta tukevat hyönteishotelli ja maapuita.

Puiston kasvillisuutta säilytetään ja täydennetään

Kalevan keskuspuiston ja Kiovanpuiston kasvillisuutta säilytetään sekä hoidetaan harventamalla liian tiheässä kasvavia ryhmiä ja poistamalla huonokuntoisia kasviyksilöitä. Kasvillisuutta täydennetään uusilla istutuksilla, tavoitteena monilajisuus ja erikoisempien kasvilajien käyttö puistojen peruslajiston lisänä.

Koko puiston kalusteet ja varusteet uusitaan. Toiminta-alueille on valittu kestävät, turvalliset ja helposti huollettavat välineet. Niiden valaistus ja osa reittien valaistuksesta uusitaan.

Mörrimöykynpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Itä-Hervantaan rakennetaan uusi aluepuisto, Mörrimöykynpuisto. Mörrimöykynpuiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä 2.12.2021–14.1.2022. Puisto on ilmeeltään metsäinen ja luonnonmukainen, ja sieltä löytyy leikkipaikka, pelikenttä ja kuntoilupaikka. Pitkospuita pääsee puiston poikki korpisuon kautta. Myös puiston rakentamisessa vaalitaan ympäristöä.

Mörrimöykynpuiston rakentaminen sisältyy Tekniikankadun asemakaavaehdotukseen, jonka yhdyskuntalauta päätti 30.11.2021 asettaa nähtäville.

Mörrimöykynpuisto sijaitsee Poliisikoulunkadun ja Tekniikankadun välissä. Alue on nykyisellään melko luonnontilaista sekametsää, jossa on näyttäviä kalliokumpareita. Metsä säilyykin lähes nykyisellään, sillä puiston leikkipaikka sekä pelialueet sijoitetaan nykyisestä käytöstä poistuvalle pysäköintialueelle Tekniikankadun varteen.

Leikkipaikka, pelikenttä ja kuntoilupaikka

Leikkipaikan välineiksi on tulossa keinuja, tasapainoilusilta, leikkimökki ja karuselli. Lisäksi leikkipaikan reunalle voidaan sijoittaa Mörrimöykyn sateensuoja, sieniveistos ja periskooppi, josta voi katsella alas korpeen. Kalusteisiin, varusteisiin ja kasvillisuuteen voi tulla muutoksia toteutussuunnittelun aikana. Leikkipaikan pinta on turvahaketta ja kivituhkaa, ja välineissä käytetään pääasiassa luonnonpuuta.

Pelikentän reunalle sijoitetaan kuntoilupaikka, jonka välinevalikoimassa on ulkokuntoiluvälineitä, pingispöytä sekä riippumatto. Pelikenttä soveltuu erilaisiin ulkopeleihin. Puistosta löytyy myös eväiden nauttimista ja istuskelua varten piknikpöytä penkkeineen aivan leikki- ja pelikentän vierestä. Leikki- ja pelialueet valaistaan.

Pääraitti, pitkospuut ja levähdyspaikka

Mörrimöykynpuiston pääraitti rakennetaan Tekniikankadulta Poliisikoulunkadun päätteeseen. Talvikunnossapidettävän ja valaistun raitin leveys on 5 m. Alikulku raitilta Poliisikoulunkadun ali toteutetaan mahdollisesti myöhemmin. Puustoa puistosta kaadetaan vain raitin kohdalta. Tilalle istutetaan haapaa sekä muutamia erityistaimia Mustilan puulajikokeen mukaisesti. Puulajikokeessa etsitään ilmastonmuutokseen sopeutuvia puulajeja viheralueille.

Puistoon rakennetaan myös pitkospuut, joita pääsee raitilta korpialueen läpi leikki- ja -pelipaikalle. Pitkospuiden keskivaiheille rakennetaan lävähdyspaikka, josta voi katsella puiden lomasta korpeen. Opastaulu kertoo paikan luonnosta.

Puiston maisemoinnissa hyödynnetään raitin kohdalta kaadettavaa puustoa maapuuna uuden raitin luiskien terassoinnissa sekä leikkipaikan reunoilla.

Soistuneella korpialueella vaalitaan lahokaviosammalta

Puistoalueen keskivaiheilla on soistunut korpialue. Siellä on havaittu erittäin uhanalaista ja suojeltua lahokaviosammalta. Korpialue säilytetään luonnonmukaisena. Lahokaviosammalen kasvupaikoilla ei tehdä metsänkäsittelytoimia, ja kaikki lahot ja kuolleet puut jätetään alueelle. Paikoitellen pienempää puustoa poistetaan kapeiden näkymälinjojen avaamiseksi pitkospuiden ympäristöön.

Kookkaat kuuset ilmentävät Mörrimöykynpuistoa

Puiston metsäalueita harvennetaan raittien läheisyydessä mäntyä ja haapaa suosien. Alueelle jätetään kallioiden juurelle riistatiheikköjä. Puiston kookkaat kuuset säilytetään, ja niitä vaalitaan paikan luonnetta vahvistavana puustona. Raitin ja leikkipaikan vieressä kallioilla kasvavat kookkaat kuuset arvioidaan turvallisuusriskin kannalta.

Mörrimöykynpuisto rakennetaan uuden kaava-alueen toteuduttua.

Pökhölminpuiston ja Jussinpuiston yleissuunnitelmaluonnokset, Lamminpää

Lamminpäähän, uudelle Nauhatehtaan asuinalueelle on suunniteltu kaksi puistoa, joiden suunnitelmat olivat nähtävänä 23.8.–6.9.2021. Pökhölminpuisto sijoittuu tulevan kerrostalokorttelin keskelle. Jussinpuisto löytyy aivan Ylöjärven rajalta harjun kainalosta.

Pökhölminpuisto

Pökhölminpuisto toimii "porttina" vanhan pientaloalueen ja uuden asuinalueen välillä. Puiston keskellä, puistoraitin varrella on oleskelu- ja levähdysalue penkkeineen. Sen läheisyyteen istutetaan suuri maisemapuu, jota kiertää ympyräpenkki. Kookas maisemapuu on koko puiston kiinnekohta. Oleskelupaikalle suojaa ja viihtyisyyttä tuo myös pensasistutusalue kukkivine pikkupuineen.

Puiston keskivaiheilla on avointa oleskelunurmea ja reunoilla niittyä sekä havu- ja lehtipuuryhmiä. Kukkiva niitty parantaa luonnon monimuotoisuutta ja houkuttelee pölyttäjähyönteisiä. Niittyvyöhyke on osin kumpuilevaa. Suurin kumpu toimii talvisin myös liukurimäkenä.

Puistoa halkovat kävely- ja pyörätiet: pohjois-eteläsuunnassa Maijajuurenpolku sekä itä-länsisuunnassa uusi väylä Maijajuurenraitti, joka johtaa korttelialueen halki Paasikiventielle. Molemmat väylät ovat 4 metriä leveitä, valaistuja ja sorapintaisia.

Pökhölminpuisto on saanut nimensä siitä, että Lamminpäätä kutsuttiin ennen Pökhölmiksi. Alueen historia tuodaan esille infotaulussa.

Jussinpuisto

Ylöjärven rajan lähellä sijaitseva Jussinpuisto on tällä hetkellä puustoista sekametsää, ja puiston ilme säilyy jatkossakin puustoisena ja siten sopivana myös liito-oravan elinympäristöksi. Jussinpuistoon on suunniteltu uusi kävely- ja pyöräväylä, joka ulottuu Suorannankadun päästä nykyiselle kävely- ja pyörätielle. Uusi väylä on 3 m leveä, sorapintainen ja valaistu. Myös nykyistä Paasikiventielle johtavaa väylää uusitaan ja levennetään.

Hämeenpuiston keskusaukion yleissuunnitelmaluonnos

Tampereen ydinkeskustassa ja pääkirjasto Metson läheisyydessä sijaitseva Hämeenpuiston keskusaukio kunnostetaan. Uusi pikaraitiotie kulkee aukion läpi ja aukion puistosommittelu, kalusteet, varusteet ja kasvillisuus ovat uusimisen tarpeessa. Kaupunkikuvallisesti tärkeän aukion näkyvä maamerkki on Viktor Janssonin Vapaudenpatsas, jota uudistuksessa siirretään. Aukion suunnitelmaluonnos oli nähtävänä 7.-21.5.2021.

Patsaita siirretään

Vapaudenpatsas (1921) siirretään pohjoisemmaksi aukion solmukohtaan Kauppakadun ja Pirkankadun linjauksien ja nykyisen kelluvan graniittipalloveistoksen kohdalle. Uutinen-veistos (1981) tuodaan lähemmäs puiston keskusaukiota. Kelluva graniittipallo (1997) poistetaan aukiolta.

Perennoja ja kukkivia pensaita

Aukiota reunustavat istutuksen uusitaan monilajisilla perennaistutuksilla sekä kukkivilla pensasryhmillä. Perennaistutuksia on Hämeenkadun jakaman aukion molemmilla puolilla. Istutukset rajataan matalilla metallisilla suoja-aidoilla. Korkeampaa metalliaitaa käytetään aukion Metson puoleisessa päässä kioskin tarjoilualueen ympärillä ja Uutinen-veistoksen kohdalla.

Aukion puut säilytetään ja puuttuvia puita täydennetään puurivistöihin.

Aukiolle esteetön kiveys

Nykyiset noppa- ja nupukiveykset korvataan punaruskealle luonnonkivilaatalla, joka soveltuu paremmin esteettömään liikkumiseen. Vapaudenpatsas ympyröidään pyöreällä luonnonkiviaiheella.

Aukio kunnostetaan vuonna 2021 sen pienemmältä kadun eteläpuolisestä osalta. Hämeenkadun pohjoispuolinen osa aukiosta toteutetaan aikaisintaan vuonna 2023.

Jalankulkijoita uudella Hämeenpuiston keskuaukiolla
Hämeenpuiston keskusaukio havainnekuvassa (kuva Ramboll)

Soukkapuiston skeittiparkin luonnokset

Tampellan alueella sijaitsevaan Soukkapuistoon ollaan suunnittelemassa skeittiparkkia. Suunnittelun yhteydessä pidettiin syksyllä 2020 skeittiparkin tulevia käyttäjiä osallistava avoin työpaja. Työpajassa skeittauksen ja skuuttauksen harrastajat saivat esittää ideoita ja toiveita tulevaa skeittiparkkia varten. Työpajan ideoista ja toiveista on koottu erillinen kooste (liitteenä alla)

Palaute

Keskeisimpien toiveiden ja toistuvien ideoiden pohjalta skeittiparkin luonteeksi valikoitui "street skatepark" -tyyli. Toiveiden ja ideoiden runsaan määrän takia on tehty kaksi eri luonnosta, jotka poikkeavat toisistaan. Tarkoitus on kerätä kommentteja molemmista luonnoksista ja sen perusteella jatkaa suunnittelua. Luonnokset olivat nähtävänä 8.-22.4.2021

Luonnosten eroavaisuuksia

Molemmat luonnokset asettuvat ympäröivään maastoon samalla tavalla. Luonnosten suurin ero on se, että luonnos 1 on laskettu alemmalle tasolle verrattuna luonnokseen 2 viereisiin puisto- ja jalkakäytäviin nähden. Molemmat luonnokset mahdollistavat monipuolisen ja eri vaatimustasot huomioivan harrastamisen.

Luonnos 1:n itäpäädyssä on taso, joka yhdistyy alatasoon luiskilla. Luiskat laskevat länsi- ja eteläpäätyä kohti. Luiskiin on sijoitettu alaspäin laskeva liukukaide ja kivipaasi. Ylätasolle on sijoitettu kivipaasia ja liukukaide, joihin voi hypätä luiskista. Skeittiparkin itäinen reuna nousee jyrkemmällä luiskalla maastorinnettä vasten. Itäisimmässä ja eteläisimmässä kulmassa skeittiparkkia on kaaria ja länsipäädyssä keskijyrkkä luiska vauhdinottopaikkoina. Skeittiparkin etelä- ja länsipäädyn välissä on monipuolinen matala obstaakkeli. Itä- ja länsipäädyn välissä on puolestaan kahden toisiaan kohti nousevan luiskan muodostama obstaakkeli.

Luonnos 2:n itäisen ja eteläisen päädyn välinen alue on kokonaan omalla tasolla, josta laskee jyrkkyydeltään erilaisia luiskia länsipäätä kohti. Luiskiin on sijoitettu alaspäin laskeva liukukaide ja kivipaasi. Myös länsipääty on nostettu luiskilla omaksi tasokseen, josta laskee itäpäätyä kohti kivipaasia. Luonnos 2:n keskellä on loivista kaarista koostuva obstaakkeli, jonka eteläpuolella on tasaisen maan liukukaide.