Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Hatanpään kartanopuisto

Hatanpään kartanopuisto on luultavasti saanut nykyisen muotonsa 1700-luvun loppupuolella. Pääosa nykyisestä puustosta on kuitenkin istutettu 1800-luvulla. Puusto koostuu pääosin kotimaisista lehtipuista kuten koivusta, vaahterasta, pihlajasta ja metsälehmuksesta. Havupuina erottuvat maisemassa kotimaisen kuusen lisäksi siperianpihta ja siperiansembra.

kuva: näkymä Hatanpään kartapuistoon ja Pyhäjärvelle

Puusto on iästään huolimatta melko hyväkuntoista. Vanhojen puiden elinikää on pyritty lisäämään erilaisilla hoitotoimenpiteillä. Puiden latvustoja on tuettu sitomalla niitä myrskytuulten varalta. Puistosta on poistettu joitakin huonokuntoisia puita viime vuosina puiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

Kartanon päärakennuksesta rantaan johtavan käytävän molemmin puolin sijaitsevat kookkaat vanhat kuuset on nimetty Hatuksi ja Myssyksi Ruotsissa 1700-luvulla vuoroin vallassa olleiden ryhmittymien, hattujen ja myssyjen, mukaan.

Päärakennuksen sisäänkäynnin edustalla kasvava tammi on iältään 200 vuotta. Sen vieressä on Tampereen alueella harvinainen metsäpäärynä, joka on tiettävästi suurikokoisimpia lajinsa edustajia Suomessa.

Kartanon edustan kukkapenkeissä kasvavat näyttävät violetit bougainvilleat eli ihmeköynnökset ja kookkaat aloet. Ne viettävät talvensa puutarhan kasvihuoneissa, eivätkä kestä Suomen talven pakkasia ulkona. Ne tuodaan kartanolle kesäkuun alussa ja nostetaan pois syyskuun lopulla. Bougainvillea kukkii koko kesän, jos sitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kasvi vaatii myös kuihtuneiden kukkien pois leikkaamista.

Kuva: Bougainvilleaa Hatanpään arboretumissa

Kartanopuistosta löytyy myös Kuninkaankujaksi nimetty käytävä, jossa kuningas Kustaa III jaloitteli vieraillessaan Tampereella vuonna 1778. Kartanon puiston luoteislaidalla Pyhäjärven rannan tuntumassa sijaitsee ns. Vapaamuurarien hauta. Kyseessä on luonnonkivi, johon on hakattu kreikankielellä vapaamuurarien tunnuslause.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Hatanpään kartanopuistolle valmistui hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2010. Puistoa ei ole tarvetta uudistaa, mutta sitä kunnostetaan varovaisesti. Puistoon palautetaan kadonneita tärkeitä käytäviä ja istutusaiheita sekä kunnostetaan kivirakenteita kuten rantamuuria ja kiviportaita. Huonokuntoisimpia puita on poistettu. Hattu- ja Myssy -kuusten tulevaisuus on varmistettu ottamalla niistä kloonit, jotka ovat kasvamassa kaupungin puutarhalla. Hatanpään rantapuiston rantamuuri kunnostettin 2013-2014.

Hatanpään kartanopuiston puistokäytävät nimettiin

Hatanpään kartanopuiston puistokäytävät nimettiin Hatanpään asemakaavaa uusittaessa. Kadunnimitoimikunta teki nimitykset Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Polunnimikyltit asennettiin puistoon kesällä 2020.

Hatanpään kartanon historialliseen ympäristöön valmistui asemakaava sairaalan laajennusta ja uusia asuinkortteleita varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 19.8.2019.

Hatanpäällä Kuningas Kustaa III kävi vuonna 1775 perustamassa Tammerkosken kauppalan, joka muutettiin viiden vuoden päästä kaupungiksi. Tampere perustettiin Hatanpään isännän Hans Henrik Boijen maille Tammerkosken länsipuolelle.

Boije sai nyt lopulta Hatanpään alueelle nimikkokatunsa, Boijenkadun. Katua ei ole vielä rakennettu. Uuden asemakaava-alueen kadut ja puistot rakennetaan lähivuosina.

Hatanpää on kulkenut Tampereen kehityksen mukana ainakin 1500-luvulta lähtien. Hatanpään kartanon muotopuutarha Kuninkaankujineen syntyi Boijen aikakaudella 1760-1680. Puistossa on paljon eriluonteisia polkuja.

Polut nimettiin Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan

Kadunnimitoimikunta nimesi polut Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Hatanpäälle luotiin näin historiapuisto, joka esittelee Tampereen historiaa 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.

Kerstin Hatanpään polku: Kerstin Hatanpää Hatanpään talosta mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1554.

Elsa Creutzin polku: Vapaaherratar Elsa Margareta Creutzin (1664-1743) isä omisti Hatanpään rusthollin jo vuonna 1656. Elsa oli kartanon omistajana puolisonsa kanssa 1698-1723.

Sara Ivendorffin polku: Jonas Brandt osti Creutzilta kartanon Sara Eilsabet Ivendorffin kanssa vuonna 1723. Brandtin kuoleman jälkeen Sara jatkoi toisen puolison kanssa Hatanpään valtiattarena vuoteen 1733 asti.

Anna Hermelinin polku: Anna Helena Hermelin (1720-1793) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Hans Henrik Boijen puoliso. Vuodesta 1758 vuoteen 1779 Anna Helena ja Hans Henrik omistivat Hatanpään kartanon.

Ottelia Ladaun polku: Otteliana Charlotta Ladau avioitui Hatanpään isännän Gabriel Ahlmanin kanssa. Ottelia sai asua puolisonsa kuoleman jälkeen Hatanpään kartanossa vuoteen 1801 asti.

Katarina Lefrénin polku: Tampereen teollisuuden uranuurtajan Lars Gustav Lefrénin puoliso Catharina Lefrén emännöi Hatanpään kartanossa 1801-1825, kunnes miehensä kuoleman jälkeen palasi Ruotsiin.

Lisette Gardiemeisterin polku: Nils Johan Idmanin puoliso Elisabeth (Lisette) Eleonora Gardiemeister asui Hatanpäässä ainakin miehensä kuolemaan vuoteen 1851 asti, jonka jälkeen hän asui lopun elämänsä vuoteen 1873 asti Härmälän rusthollissa.

Hatanpäälle nimettiin myös Satavuotiaan Suomen aukio. Aukio ja K.J. Gauffinin puisto sijoittuvat uudelle asemakaava-alueelle, ja ne rakennetaan tulevina vuosina.