Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Hämeenpuisto

Hämeenpuisto

Tampereen ydinkeskustan länsipuolta halkoo Hämeenpuisto, jonka pohjoispuolella on 1900-luvun alussa rakennettu Näsinpuisto ja eteläpuolella Eteläpuisto. Yhdessä nämä puistot muodostavat yhtenäisen viheralueen Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Hämeenpuiston pituus on 1290 metriä, leveys 60 metriä ja pinta-ala 8 hehtaaria. Puita on noin 400, joista suurin osa on lehmuksia, puistolehmuksia ja vaahteroita. Hämeenpuisto on melkein kokonaan katuviheraluetta, jonka molemmin puolin ovat Hämeenpuisto-kadun ajoradat. Viherkaistojen keskellä on noin 8–9 metrin levyinen kävely- ja pyöräilyväylä. Viime vuosina Hämeenpuistossa on alettu järjestämään tapahtumia, joita ovat esimerkiksi puistofiesta ja eurooppalainen ruokatori.

Puistoa on kunnostettu vuosien varrella useaan eri otteeseen. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vaiheittain vuosina 1995–2006, jolloin myös puustoa uusittiin. Vapauden patsaan aukio kivettiin vuonna 1997, ja aukion keskelle rakennettiin vesiaihe, jossa graniittipallo pyörii ohuen vesikalvon päällä. Hämeenpuiston puistonpenkeiksi valittiin kunnostuksessa perinteiset tamperelaiset, valkoiset puistosohvat, joiden malli on peräisin 1900-luvun alkupuolelta.

Hämeenpuisto suunniteltiin paloesteeksi

Hämeenpuisto perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1830 laatimaan asemakaavaan. Siinä esitettiin leveä yli kilometrin pituinen paloesteenä toimiva puistokaista kaupungin vanhan ja uuden osan välille. Esplanadiksi kutsutun puiston ensimmäiset puut istutettiin 1870-luvun lopussa. Kauppakadun ja Puuvillatehtaankadun välille istutettiin kuuteen riviin vaahteroita ja Hämeenkadusta etelään päin lehmuksia. Puiston nimi muuttui vuonna 1936 Hämeenpuistoksi.

Pohjoispäädyssä sijaitsi leikkipaikka ja kahluuallas

Hämeenpuistoon perustettiin vuonna 1919 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema leikkipaikka ja kahluuallas, joka poistettiin 1930-luvulla hygieniasyistä. Uusi kahluuallas leikkialueineen valmistui 1960-luvulla. Tämäkin kahluuallas poistettiin 1990-luvulla, koska vesi ei pysynyt puhtaana. Altaaseen heitettiin roskia ja rikottiin lasia. Paikalle rakennettiin 1990-luvun lopulla oleskelu- ja leikkialue. Vilkkaan liikenteen ympäröimä leikkipaikka poistetaan lähiaikoina vuonna 2012 hyväksytyn leikkipaikkaohjelman mukaisesti. Lähelle Näsinpuistoon rakennettiin vuonna 2013 uusi Tiitiäisen satupuisto.

Hämeenpuiston puut

Puistoon istutettiin ensimmäiset puut vuosina 1875–1909 . Puiston puita on aika ajoin uusittu. Viimeksi puustoa uusittiin osana puistoremonttia 1995–2006. Kunnostus alkoi pohjoispäästä, jonka puut uusittiin vuonna 1995. Ulkoriveihin istutettiin lehmusta ja sisäriveihin vaahteraa ja myös hevoskastanjoita. Vanhojen puiden osuus kasvaa pääkirjasto Metson suuntaan mentäessä. Eniten vanhoja vaahteroita on Satakunnankadun ja Puutarhakadun välillä, ja ne lienevät puiston alkuperäisiä puita. Pohjoispäässä on alkuperäisistä puista säilytetty iso metsälehmus Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä lohkolla.

Puiston eteläosan kunnostus alkoi vuonna 2002 Hämeenkadun ja Hallituskadun välillä, johon istutettiin 42 uutta puistolehmusta huonokuntoisten tilalle. Vuonna 2004 istutettiin Hallituskadun ja Satamakadun välillä 54 puistolehmusta. Kaikki vanhat puut jouduttiin poistamaan huonokuntoisina. Puut uusittiin myös Satamakadun ja Tiiliruukinkadun välillä vuonna 2005, ja uusia puistolehmuksia tuli 52. Loppupää Tiiliruukinkadulta Eteläpuistoon saakka uusittiin vuonna 2006, puita poistettiin 36 ja säilytettiin 28. Eniten vanhoja puita voitiin säilyttää Cumuluksen kohdalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun puisto-osuudella. Vanhat puut ovat vaahteroita. Uusista 58 puusta 37 on puistolehmuksia ja 21 metsälehmuksia.

Hämeenpuiston puiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Viimeksi tutkittiin kesällä 2012 pohjoispään kaikki vanhat puut. Puiston vaahteroille tehtyjä latvustuentoja uusittiin kesällä 2013, keväällä 2013 leikattiin myös nuoria lehmuksia.

Veistoksia

Hämeenpuistossa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita julkisia veistoksia ja monumentteja. Vuonna 1921 paljastettiin Aleksanterin kirkon kohdalla Viktor Janssonin Vapaudenpatsas. Vapauden aukiolla on myös vesikelluva graniittipallo (1997), joka pyörii ohuen vesipatjan päällä kahden uppovesipumpun avulla. Kiven ympärillä on graniittikivistä rakennettu kompassiaihe.

Minna Canth sai Lauri Leppäsen tekemän muistomerkin Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välille vuonna 1951, ja Kauppakadun ja Satakunnankadun välillä pääkirjasto Metsoa vastapäätä paljastettiin vuonna 1981 Aamulehden 100-vuotisjuhlien yhteydessä Uutinen -niminen veistos.

Eteläpuistoon pystytettiin vuonna 1950 Wäinö Aaltosen Osuustoiminta-muistomerkki, ja Näsinpuistossa heti Hämeenpuistoa vastapäätä on Emil Wickströmin vuonna 1913 pystytetty Näsinkallion suihkukaivo. Varat suihkukaivoon lahjoitti kauppias Nikolai Tirkkonen vuonna 1909 liikkeensä 40- vuotisjuhlan johdosta. Suihkukaivon valaistus uusittiin vuonna 2011.

Hämeenpuiston puistohistoriallinen selvitys

Selvitystyön tarkoituksena on tuottaa tietoa Hämeenpuistosta ja sen historiasta Tampereen keskustan kehittämissuunnittelun tarpeisiin. Selvityksessä tarkastellaan puiston maisemallisia ja kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ja tekijöitä, joista puiston historiallinen ja puutarhataiteellinen arvo muodostuu. Lopuksi selvityksessä valotetaan näkökulmia puiston kehittämiseen.