Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Vieraslajit

Ajankohtaista

Soolotalkoillen luonnon monimuotoisuuden puolesta

Valtakunnalliset vieraslajitalkoot 23.5.–31.8.2022. Mukaan voit liittyä milloin vain.

Voit osallistua soolotalkoot-kampanjaan omassa pihapiirissäsi, puutarhapalstallasi tai kaupungin alueella, kunhan sinulla on maanomistajan lupa. Voit talkoilla yksin, pienessä porukassa tai yhdistyksesi kanssa.

Lisätietoa ja ohjeita valtakunnallisesta kampanjasta:

Oheiseen karttaan on merkitty ne kohteet, joilla soolotalkoilu eli esiintymien hävittäminen ja leviämisen rajoittaminen on sallittua ilman erillistä lupaa. Voit osallistua talkoisiin luvan saatuasi myös muualla ja aina myös omassa pihassasi.

Mikäli sinulla on mielessä jokin muu kohde tai alue, jossa haluaisit torjua vieraslajeja, ole yhteydessä Tampereen palvelupisteeseen (yhteystiedot sivun alalaidassa), niin katsotaan sinulle sopiva torjuntakohde. Voit talkoilla, vaikka et rekisteröityisi kampanjaan.

Tampereen karttapalvelusta voit tarkastella vieraslajiesiintymiä:

Moottori- ja rautateiden alueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty. Ilmoita näillä alueilla havaittu merkittävä vieraslajiesiintymä Vieraslajit.fi tai liikenteen asiakaspalveluun.

Soolotalkoiden torjuntaohjeet:

Jättipalsami:

Kitketään käsin kasvi maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret tallomalla juurten yläpuolelta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä pitkiä matkoja. Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille.

Laajat esiintymät voi niittää, torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa.

Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen.

Ulkoinen linkkiLisätietoa jättipalsamista
Komealupiini:

Torju poimimalla kukkavarret maljakkoon, näin estetään siementen leviäminen. Laita kukkavarret lopuksi sekajätteeseen.

Komealupiinin kukkia voi kerätä kaikilta Tampereen kaupungin hallinnoimilta maa-alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueilta, joilla toimimiseen tarvitaan ELY-keskuksen lupa.

Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen.

Ulkoinen linkkiLisätietoa komealupiinista

Tampereen kaupunki sai ELY-keskukselta avustusta haitallisten vieraslajien torjuntaan


Viime vuonna alkanutta vieraslajien torjuntahanketta jatketaan tulevana kasvukautena. Haitallisia vieraslajeja torjutaan esimerkiksi Myllypuron puronvarsilehdon luonnonsuojelualueella ja kynäjalavan esiintymisalueella Pyhäjärven rannalla. Rudolf Winterin puiston jättitataresiintymään perustetaan torjuntakoealoja, jotka peitetään erivahvuisilla kuituhamppukatteilla tattarien tukahduttamiseksi. Hankkeen aikana torjuttavia vieraslajeja ovat lännenpalsami, jättipalsami, komealupiini, jättitattaret, jättiputket, kurtturuusu ja espanjansiruetana Tiedotuksen avulla myös asukkaita opastetaan torjuntatoimiin, ja lisäksi järjestetään lupiinitalkoita.

Lisätietoja avustuksesta ja sen käytöstä kaupungin tiedotteessa.

Vierasperäiset kasvi- ja eläinlajit

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkut vieraslajit kykenevät sopeutumaan uuteen elinympäristöön ja lisääntymään tehokkaasti, mistä saattaa aiheutua erityisen suurta vahinkoa alkuperäislajistolle ja ekosysteemeille. Ekologisten haittojen ohella vieraslajit voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja esteettisiä ongelmia, sekä hankaloittaa luonnon virkistyskäyttöä.

Esimerkiksi jotkin vieraslajikasvit leviävät nopeasti ja voivat tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Tämän seurauksena kotoperäisestä kasvilajistosta riippuvaiset hyönteiset katoavat, mikä taas vaikuttaa niistä riippuvaisiin eläimiin. Esimerkkinä tällaisesta kasvista on komealupiini, joka ei kelpaa perhosille ravintokasviksi. Lisäksi sen siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Kuva: jättipalsami
Jättipalsami leviää helposti puutarhajätteen mukana ja valloittaa tehokkaasti alaa alkuperäislajistolta.

Lainsäädäntö ja torjuntavastuu

Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään ympäristöön. EU:n vieraslajiluettelossa ja kansallisessa vieraslajiluettelossa on säädetty haitalliset vieraslajit, joita koskee lisäksi kasvatuskielto. Kasvattamiseksi tulkitaan se, että vieraslaji kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa. Haitallisia vieraslajeja ei myöskään saa tuoda maahan, myydä tai muuten luovuttaa. Haitalliset vieraslajit on myös kohtuullisin toimenpitein pyrittävä hävittämään tai niiden leviämistä on rajoitettava. On syytä huomioida, että kasvien siemenet leviävät herkästi pitkiäkin matkoja lintujen mukana.

Haitallisten vieraslajien torjuntavastuu on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Eli kaupunki voi torjua vieraslajeja hallinnoimiltaan maa-alueilta, mutta kaupungilta vuokratut tontit/maa-alueet kuuluvat vuokralaisen huolenpidon piiriin. ELY-keskus toimii vieraslajilakia valvovana viranomaisena, joka voi sakon uhalla määrätä kiinteistön omistajan hävittämään vieraslajin esiintymän.

Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja jättitattaret. Muita vieraslajeja ovat esimerkiksi terttuselja, etelänruttojuuri, viitapihlaja-angervo. Ajantasaiset lajilistat löytyvät vieraslajit.fi -verkkosivustolta.

Vieraslajien torjunta Tampereella

Kaupunki torjuu

Tampereen kaupunki torjuu alueiltaan pääasiallisesti haitallisia vieraslajeja. Jättiputkia torjutaan yleisiltä katu- ja puistoalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Jättipalsamia, jättitattaria ja komealupiinia torjutaan ensisijaisesti luonnonsuojelualueilta ja muilta arvokkailta luontokohteilta. Kurtturuusujen torjunnat on aloitettu rannoilta ja torjuntakohteissa on myös muita yleisiä alueita. Haitallisia vieraspetoja, minkkiä ja supikoiraa, torjutaan etenkin linnustoltaan arvokkailta kohteilta. Espanjansiruetanaa torjutaan muun muassa etanakävelyillä.

Tampereen kaupunki pyrkii ennaltaehkäisemään vieraslajien leviämistä esimerkiksi kasvivalintojen avulla. Kaupungin uusissa istutuksissa ei pääasiallisesti käytetä vieraslajit.fi-sivustolla listattuja lajeja. Vieraslajit.fi sivustolla listattujen vieraslajien lisäksi myös tarhakurtturuusun lajikkeista vältetään runsaasti kiulukoita tekeviä lajikkeita. Välttämällä näitä kasveja voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti säästää vieraslajikasvien torjuntakustannuksissa.

Vieraslajien torjuntaan tarvitaan myös asukkaiden ja erilaisten yhdistysten ja seurojen apua. Tampereen kaupunki kannustaakin asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan vieraslajitalkoisiin sekä järjestämään niitä. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan ja vieraslajien leviäminen on mahdollista pysäyttää.

Kun haluat torjua vieraslajeja kaupungin maa-alueilta

Vieraslajien kitkentään tai kaivamiseen tarvitaan aina alueen maanomistajan tai haltijan lupa. Vieraslajikasveja, esimerkiksi komealupiinin kukintoja, voi sen sijaan jokamiehenoikeuden perustella kerätä. Mikäli vieraslajiesiintymä on kaupungin hallitsemalla maa-alueella ja haluat esimerkiksi kitkeä tai kaivaa esiintymän pois, ota yhteyttä palvelupisteeseen. Yhteydenotto on tärkeää siitäkin syystä, että kaupunki voi varmistaa kiinteistön omistajan tai haltijan ja tarkistaa, onko kyseisellä alueella esimerkiksi erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon torjuntaa tehtäessä. Kaupungin kanssa sovitaan torjuntamenetelmät ja jätteenkäsittely. Tarvittaessa kaupunki hoitaa jätteenkuljetuksen, tarjoaa jätesäkkejä ja talkoovälineitä.

Huomioithan, että rautatiealueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilla alueilla ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja. Myös moottori- ja moottoriliikenneteille tai muille kaksiajorataisille teille meno on kokonaan kielletty.

Tampereen kaupungin alueella muun muassa järjestöt ja yhdistykset järjestävät vieraslajitalkoita. Tampereen tapahtumakalenterista voit etsiä sinulle sopivia vieraslajitalkoita tai ehdottaa omaa tapahtumaa tapahtumakalenteriin.

kuva: Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa
Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa.

Vinkkejä vieraslajien torjuntaan omalla pihalla

Omalla pihalla vieraslajikasveja torjuessa kannattaa selvittää, miten kasvi leviää. Siemenlevitteisistä kasveista kannattaa poistaa kukinnot ennen siementen kehittymistä. Suosi kasvien kanssa mekaanista torjuntaa, kuten kitkentää, niittämistä, peittämistä tai kaivamista. Tarkat ajantasaiset vieraslajien lajikohtaiset torjuntaohjeet löytyvä vieraslajit.fi sivustolta.

Vieraslajitorjunnassa tulee ennaltaehkäistä jätteen syntyä. Jätemäärään voidaan vaikuttaa esimerkiksi torjumalla kasvi jo pienenä siementaimena. Jätteenkäsittelyssä on tärkeää huomioida kasvin leviämiskykyisten osien esim. siementen, juurien huolellinen hävittäminen. Muut kasvinosat kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan maatumaan, joka vähentää jätekuljetuksen tarvetta. Vieraslajit.fi sivustolta saa ajantasaista tietoa myös vieraslajien jätteenkäsittelystä.

Voit ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä myös kasvivalinnoilla, välttämällä vieraslajit.fi sivustolla lueteltuja kasveja. Muista myös, älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja. Toinen tärkeä keino ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä on puutarhajätteen oikeaoppinen käsittely. Kunnalliset jätehuoltomääräykset ja jätelaki (646/2011) kieltävät puutarhajätteen ympäristöön viemisen eli puutarhajätettä ei saa viedä esimerkiksi joutomaille, yleisille alueille tai metsänreunaan. Monet vieraslajit ovat todella tehokkaita valtaamaan alueita, joten näistä puutarhajätekasoista ne voivat lähteä hallitsemattomasti leviämään ympäristöön.

Vieraslajijätettä voi viedä jätesäkkeihin pakattuna Pirkanmaan jätehuollon jäteasemille (hinnoittelu sekajätteen mukaan). Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskukset ottavat vastaan maksutta alle kaksi kuutiota vieraslajijätettä.

Linkkejä vieraslajien tunnistusohjeisiin ja torjuntamenetelmiin

Jättiputket

Jättipalsami

Komealupiini

Kurtturuusu

Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022.

Aasialaiset tattaret

Keltamajavankaali

Tampereella ei ole tällä hetkellä enää tiedossa olevia esiintymiä, mutta jos havaitset keltamajavankaalia, ilmoita siitä välittömästi Havaintolomake – Vieraslajit.fi, tai [email protected] jotta kaikki esiintymät saadaan torjuttua.

Minkki

Supikoira

Mustapääetana

Kani

Hyytelösammaleläin

Tampereelta ei ole vielä havaintoja, mutta esimerkiksi Lempäälässä on tehty tehty paljon ilmoituksia. Jos tapaat hyytelösammaleläintä, osoitteessa vieraslajit.fi voi tehdä havaintoilmoituksen. Lisäksi Suomen ympäristökeskus ottaa mielellään vastaan näytteitä.

Täplärapu

Rapurutto (Aphanomyces astaci (As, Ps1)) on suuri uhka kotimaisten jokirapukantojen säilymiselle, sillä se voi hävittää koko jokirapupopulaation järven tai joen alueelta. Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotu täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on osittain vastustuskykyinen rapurutolle.

Ilmoita vieraslajihavainnostasi

Ilmoita vieraslajihavaintosi kansalliseen vieraslajiportaaliin osoitteessa
Ulkoinen linkkiKansallinen vieraslajiportaali vieraslajit.fi
Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi myös sähköpostilla:

Asiakaspalvelu, Tampereen palvelupiste
sähköposti [email protected]

Ilmoitusta tehdessä hyödyllisiä tietoja ovat mm. laji, yksilömäärä, pinta-ala, sijainti ja tieto siitä, milloin havainto on tehty ja valokuva. Tampereen Oskari-karttapalvelusta vieraslajihavainnot, kasvit (julkinen)-karttatasolta voi varmistaa ennen ilmoitusta, onko kyseinen vieraslajiesiintymä jo kaupungin tiedossa.

Ulkoinen linkkiLinkki vieraslajihavaintoihin ja -torjuntoihin kaupungin alueella

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta: