Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Vieraslajit

Vierasperäiset kasvi- ja eläinlajit

Mikä on vieraslaji ja kenelle kuuluu torjuntavastuu?

Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkut vieraslajit kykenevät sopeutumaan uuteen elinympäristöön ja lisääntymään tehokkaasti, mistä saattaa aiheutua erityisen suurta vahinkoa alkuperäislajistolle ja ekosysteemeille. Ekologisten haittojen ohella vieraslajit voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja esteettisiä ongelmia, sekä hankaloittaa luonnon virkistyskäyttöä.

Esimerkiksi jotkin vieraslajikasvit leviävät nopeasti ja voivat tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Tämän seurauksena kotoperäisestä kasvilajistosta riippuvaiset hyönteiset katoavat, mikä taas vaikuttaa niistä riippuvaisiin eläimiin. Esimerkkinä tällaisesta kasvista on komealupiini, joka ei kelpaa perhosille ravintokasviksi. Lisäksi sen siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muutoin käsitellä siten, että se voi päästä leviämään ympäristöön. Vastuu vieraslajin torjunnasta kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Kiinteistön omistajan/haltijan tulee huolehtia haitalliseksi luokitellun vieraslajin hävittämisestä kiinteistöltään kohtuullisin toimenpitein, mikäli esiintymästä tai esiintymän leviämisestä voi aiheutua merkittävää haittaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle.

Kuva: jättipalsami
Jättipalsami leviää helposti puutarhajätteen mukana ja valloittaa tehokkaasti alaa alkuperäislajistolta.

Ajankohtaista

Tampereella on havaittu mustapääetanaa

Tampereella, Kissanmaan alueella on havaittu mustapääetanaa, joka on vieraslaji. On mahdollista, että lajia esiintyy myös muualla. Mustapääetana on potentiaalinen uusi puutarhatuholainen. Lajin on havaittu leviävän muun muassa tuontitaimien mukana. Vältä siis paakkutaimien ja avojuuristen taimien tuontia ulkomailta. Havaituilta mustapääetanan esiintymisalueilta ei tule siirtää muualle kasveja, maa-ainesta, lehtikasoja tai kompostia. Havaitut mustapääetanat suositellaan hävittämään. Kaupunki on käynyt torjumassa lajia keräämällä havaitut yksilöt ja jatkaa torjuntoja tarpeen mukaan.

Lainsäädäntö, älä päästä vieraslajeja ympäristöön!

Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään ympäristöön. EU:n vieraslajiluettelossa ja kansallisessa vieraslajiluettelossa on säädetty haitalliset vieraslajit, joita koskee lisäksi kasvatuskielto. Kasvattamiseksi tulkitaan se, että vieraslaji kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa. Haitallisia vieraslajeja ei myöskään saa tuoda maahan, myydä tai muuten luovuttaa. Haitalliset vieraslajit on myös kohtuullisin toimenpitein hävitettävä tai niiden leviämistä on rajoitettava. On syytä huomioida, että kasvien siemenet leviävät herkästi pitkiäkin matkoja lintujen mukana.

Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja jättitattaret. Muita vieraslajeja ovat esimerkiksi terttuselja, etelänruttojuuri, viitapihlaja-angervo. Ajantasaiset lajilistat löytyvät vieraslajit.fi -verkkosivustolta.

Haitallisten vieraslajien torjuntavastuu on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Eli kaupunki voi torjua vieraslajeja hallinnoimiltaan maa-alueilta, mutta kaupungilta vuokratut tontit/maa-alueet kuuluvat vuokralaisen huolenpidon piiriin. ELY-keskus toimii vieraslajilakia valvovana viranomaisena, joka voi sakon uhalla määrätä kiinteistön omistajan hävittämään vieraslajin esiintymän.

Vieraslajien torjunta Tampereella

Kaupunki torjuu

Tampereen kaupunki torjuu alueiltaan pääasiallisesti haitallisia vieraslajeja. Jättiputkia torjutaan yleisiltä katu- ja puistoalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Jättipalsamia, jättitattaria ja komealupiinia torjutaan ensisijaisesti luonnonsuojelualueilta ja muilta arvokkailta luontokohteilta. Kurtturuusujen torjunnat on aloitettu rannoilta ja torjuntakohteissa on myös muita yleisiä alueita. Haitallisia vieraspetoja, minkkiä ja supikoiraa, torjutaan etenkin linnustoltaan arvokkailta kohteilta. Espanjansiruetanaa torjutaan muun muassa etanakävelyillä.

Tampereen kaupunki pyrkii ennaltaehkäisemään vieraslajien leviämistä esimerkiksi kasvivalintojen avulla. Kaupungin uusissa istutuksissa ei pääasiallisesti käytetä vieraslajit.fi-sivustolla listattuja lajeja. Vieraslajit.fi sivustolla listattujen vieraslajien lisäksi myös tarhakurtturuusun lajikkeista vältetään runsaasti kiulukoita tekeviä lajikkeita. Välttämällä näitä kasveja voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti säästää vieraslajikasvien torjuntakustannuksissa.

Vieraslajien torjuntaan tarvitaan myös asukkaiden ja erilaisten yhdistysten ja seurojen apua. Tampereen kaupunki kannustaakin asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan vieraslajitalkoisiin sekä järjestämään niitä. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan ja vieraslajien leviäminen on mahdollista pysäyttää.

Kun haluat torjua vieraslajeja kaupungin maa-alueilta

Vieraslajien kitkentään tai kaivamiseen tarvitaan aina alueen maanomistajan tai haltijan lupa. Vieraslajikasveja, esimerkiksi komealupiinin kukintoja, voi sen sijaan jokamiehenoikeuden perustella kerätä. Mikäli vieraslajiesiintymä on kaupungin hallitsemalla maa-alueella ja haluat esimerkiksi kitkeä tai kaivaa esiintymän pois, ota yhteyttä palvelupisteeseen. Yhteydenotto on tärkeää siitäkin syystä, että kaupunki voi varmistaa kiinteistön omistajan tai haltijan ja tarkistaa, onko kyseisellä alueella esimerkiksi erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon torjuntaa tehtäessä. Kaupungin kanssa sovitaan torjuntamenetelmät ja jätteenkäsittely. Tarvittaessa kaupunki hoitaa jätteenkuljetuksen, tarjoaa jätesäkkejä ja talkoovälineitä.

Huomioithan, että rautatiealueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilla alueilla ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja.

Tampereen kaupungin alueella muun muassa järjestöt ja yhdistykset järjestävät vieraslajitalkoita. Tampereen tapahtumakalenterista voit etsiä sinulle sopivia vieraslajitakoita tai ehdottaa omaa tapahtumaa tapahtumakalenteriin.

Vinkkejä vieraslajien torjuntaan omalla pihalla

Omalla pihalla vieraslajikasveja torjuessa kannattaa selvittää, miten kasvi leviää. Siemenlevitteisistä kasveista kannattaa poistaa kukinnot ennen siementen kehittymistä. Suosi kasvien kanssa mekaanista torjuntaa, kuten kitkentää, niittämistä, peittämistä tai kaivamista. Tarkat ajantasaiset vieraslajien lajikohtaiset torjuntaohjeet löytyvä vieraslajit.fi sivustolta.

Vieraslajitorjunnassa tulee ennaltaehkäistä jätteen syntyä. Jätemäärään voidaan vaikuttaa esimerkiksi torjumalla kasvi jo pienenä siementaimena. Jätteenkäsittelyssä on tärkeää huomioida kasvin leviämiskykyisten osien esim. siementen, juurien huolellinen hävittäminen. Muut kasvinosat kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan maatumaan, joka vähentää jätekuljetuksen tarvetta. Vieraslajit.fi sivustolta saa ajantasaista tietoa myös vieraslajien jätteenkäsittelystä.

Voit ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä myös kasvivalinnoilla, välttämällä vieraslajit.fi sivustolla lueteltuja kasveja. Muista myös, älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja. Toinen tärkeä keino ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä on puutarhajätteen oikeaoppinen käsittely. Kunnalliset jätehuoltomääräykset ja jätelaki (646/2011) kieltävät puutarhajätteen ympäristöön viemisen eli puutarhajätettä ei saa viedä esimerkiksi joutomaille, yleisille alueille tai metsänreunaan. Monet vieraslajit ovat todella tehokkaita valtaamaan alueita, joten näistä puutarhajätekasoista ne voivat lähteä hallitsemattomasti leviämään ympäristöön.

Vieraslajijätettä voi viedä jätesäkkeihin pakattuna Pirkanmaan jätehuollon jäteasemille (hinnoittelu sekajätteen mukaan). Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskukset ottavat vastaan maksutta alle kaksi kuutiota vieraslajijätettä.

Esimerkkejä haitallisista vieraslajeista

Jättiputket

Jättiputket (Heracleum persicum, H. mantegazzianum, H. sosnowskyi) ovat tehokkaita leviäjiä ja voivat muodostaa laajoja kasvustoja, joiden alla muu kasvillisuus tukahtuu. Jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä maassa vuosia ja itävät hyvin. Ne voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, sillä niiden kasvineste reagoi auringon kanssa aiheuttaen iholle palovammoja muistuttavia iho-oireita, jotka saattavat olla pysyviä. Kasvuston läheisyydessä oleskelu voi lisäksi aiheuttaa herkimmille ihmisille allergisia oireita ja hengenahdistusta. Torjunnassa tulee käyttää asianmukaista suojavarustelua.

Jättiputkien hävittäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia, joiden aikana on syytä varmistaa, etteivät kasvit pääse siementämään. Torjuntaan on useita tapoja, jotka vaihtelevat kasvin koosta riippuen. Älä sekoita jättiputkia kotoisiin lajeihin, kuten karhunputkeen, ukonputkeen tai väinönputkeen.

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen kasvi ja sen siemenet leviävät helposti uusille kasvupaikoille esimerkiksi puutarhajätteen mukana. Jättipalsami leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia pitkin. Erittäin kilpailukykyisenä lajina se valloittaa tehokkaasti kasvualaa alkuperäiskasvistolta. Jättipalsamin siemenet ovat lyhytikäisiä ja laji uudistuu ainoastaan siemenistä. Tästä syystä kasvustojen hävittämisen perustana on uusien siementen muodostumisen ehkäisy. Jättipalsamin torjuminen ei vaadi erityisiä suojavarusteita. Älä sekoita jättipalsamia lehtopalsamiin. Jättipalsamin kasvatus on kiellettyä.

Komealupiini

Lupiini (Lupinus polyphyllus) on monivuotinen hernekasvi, joka leviää tehokkaasti itämiskykynsä pitkään säilyttävistä siemenistä. Uhkaa erityisesti uhanalaisia niittykasveja ja kulttuurimaisemia. Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa ylös ja suuremmat kasvustot niittää. Myös kukintojen katkaisu ennen siementen kypsymistä rajoittaa lupiinin leviämistä. Komealupiinin kasvatus on kiellettyä.

kuva: Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa
Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa.

Kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa Rugosa) on pensas, jolla on kyky muodostaa suuri määrä juurivesoja, joiden avulla se levittäytyy todella laajasti. Vaikka omassa puutarhassa tuntuukin, että kurtturuusu ei leviä, niin linnut saattavat kuljettaa siemeniä pitkiäkin matkoja esimerkiksi Tampereelta aina Saaristomerelle saakka. Rannikolla kurtturuusut valtaavat nopeasti alaa alkuperäisiltä kasveilta, uhaten alueen ekosysteemejä, laajoina kasvustoina ne myös haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. Älä sekoita kurtturuusua esimerkiksi orjanruusuun tai tarhakurtturuusuun. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022.

Aasialaiset tattaret

Suurikokoiset tattaret, japanintatar (Reynoutria japonica) ja jättitatar eli sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) sekä näiden risteymä tarhatatar, muodostavat tehokkaasti juurakkonsa avulla laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muut lajit alleen. Tattaret voivat lähteä kasvuun pienestäkin juuren palasta. Jättitattarien kasvatus on kiellettyä.

Keltamajavankaali

Keltamajavankaali on vesipuutarhoista tuttu laji. Se tuottaa hyvin itäviä siemeniä, jotka leviävät virtaavan veden mukana. Tampereella ei ole tällä hetkellä enää tiedossa olevia esiintymiä, mutta jos havaitset keltamajavankaalia, ilmoita siitä välittömästi Havaintolomake – Vieraslajit.fi, tai [email protected] jotta kaikki esiintymät saadaan torjuttua.

Minkki

Tarhakarkulaisena levinnyt minkki (Neovison vison) on kaikkiruokainen peto, joka kilpailee alkuperäislajien kanssa. Tuhoaa etenkin vesilintujen pesiä.

Supikoira

Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on mäyrän kokoinen pienpeto, joka pystyy hyödyntämään hyvin monenlaisia ravintolähteitä. Supikoira on pesärosvo. Kantaa monia sairauksia ja loisia.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on kaikkiruokainen, väritykseltään vaihteleva, kuoreton kotilo, joka kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Aiheuttaa merkittäviä tuhoja etenkin viljely-ja puutarhakasveille. Älä sekoita ukkoetanaan tai esimerkiksi metsäetanaan.

Esimerkkejä muista vieraslajeista

Kani

Suomen villikanikannat ovat saaneet alkunsa vapaaksi päässeistä tai päästetyistä lemmikeistä. Lemmikin hylkääminen on eläinsuojelurikos. Hylätty lemmikki ei välttämättä pärjää vapaana luonnossa, mutta mikäli se löytää ravintoa ja selviytyy, voi esimerkiksi villiintynyt kani lisääntyä nopeasti. Kanit aiheuttavat merkittäviä vahinkoja istutuksille ja voivat lisäksi levittää tauteja. Villikanit voivat myös lisätä ihmisten riskiä sairastua esimerkiksi borrelioosiin tai jänisruttoon.

Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sammaleläimistä koostuva yhdyskunta, jota esiintyy sisävesissä. Se näyttää pallomaiselta, hyytelömäiseltä möykyltä, jonka koko voi olla 2-40 cm. Hyytelösammaleläintä esiintyy rehevissä ja lämpimissä vesissä. Yhdyskuntia voi tavata kellumasta vedessä, mutta yleensä ne ovat kiinnittyneinä esimerkiksi vesikasveihin. Ne voivat kiinnittyä myös laitureihin ja vedenottoputkiin, tai tarttua verkkoihin, ja aiheuttaa tällä haittaa. Hyytelösammaleläin siivilöi vedestä kasviplanktonia, mikä voi johtaa järvien kirkastumiseen, ja sitä kautta kokonaisten elinympäristöjen muuttumiseen. Se ei kuitenkaan ole ihmiselle vaarallinen.

Suomessa hyytelösammaleläintä on tavattu vuodesta 2006. Tampereelta ei ole vielä havaintoja, mutta esimerkiksi Lempäälässä on tehty tehty paljon ilmoituksia. Jos tapaat hyytelösammaleläintä, osoitteessa vieraslajit.fi voi tehdä havaintoilmoituksen. Lisäksi Suomen ympäristökeskus ottaa mielellään vastaan näytteitä.

Lisätietoa hyytelösammaleläimestä ja näytteenlähetysohjeet:

Rapurutto

Rapurutto (Aphanomyces astaci (As, Ps1)) on suuri uhka kotimaisten jokirapukantojen säilymiselle, sillä se voi hävittää koko jokirapupopulaation järven tai joen alueelta. Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotu täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on osittain vastustuskykyinen rapurutolle.

Ilmoita vieraslajihavainnostasi

Ilmoita vieraslajihavaintosi kansalliseen vieraslajiportaaliin osoitteessa
Ulkoinen linkkiKansallinen vieraslajiportaali vieraslajit.fi
Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi myös sähköpostilla:

Asiakaspalvelu, Tampereen palvelupiste
sähköposti [email protected]

Ilmoitusta tehdessä hyödyllisiä tietoja ovat mm. laji, yksilömäärä, pinta-ala, sijainti ja tieto siitä, milloin havainto on tehty ja valokuva. Tampereen Oskari-karttapalvelusta vieraslajihavainnot, kasvit (julkinen)-karttatasolta voi varmistaa ennen ilmoitusta, onko kyseinen vieraslajiesiintymä jo kaupungin tiedossa.

Ulkoinen linkkiLinkki vieraslajihavaintoihin ja -torjuntoihin kaupungin alueella

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta: