Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Vieraslajit

Vierasperäiset kasvi- ja eläinlajit

Mikä vieraslaji?

Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkut vieraslajit kykenevät sopeutumaan uuteen elinympäristöön ja lisääntymään tehokkaasti, mistä saattaa aiheutua erityisen suurta vahinkoa alkuperäislajistolle ja ekosysteemeille. Ekologisten haittojen ohella vieraslajit voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja esteettisiä ongelmia, sekä hankaloittaa luonnon virkistyskäyttöä.

Kuva: jättipalsami
Jättipalsami leviää helposti puutarhajätteen mukana ja valloittaa tehokkaasti alaa alkuperäislajistolta.

Älä levitä vieraslajeja ympäristöön!

Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään luontoon. Vierasperäisistä kasvilajeista muun muassa jättiputki ja jättipalsami ovat valtioneuvoston asetuksella (1725/2015) säädettyjä kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja, joiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Vieraslajien torjuntavastuu on ensisijaisesti maanomistajalla.

Vieraslajien torjunta Tampereella

Tampereen kaupunki torjuu aktiivisesti jättiputken esiintymisalueita yleisiltä katu- ja puistoalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Jättipalsamia torjutaan enemmän satunnaisesti mm. luonnonsuojelualueilta ja muilta luonnonympäristöiltään merkittävistä kohteista.

Vieraslajien torjuntaan tarvitaan myös asukkaiden ja erilaisten yhdistysten ja seurojen apua. Tampereen kaupunki kannustaakin asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan vieraslajitalkoisiin sekä järjestämään niitä. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan ja vieraslajien leviäminen on mahdollista pysäyttää.

Esimerkkejä haitallisista vieraslajeista

Jättiputket

Jättiputket (Heracleum persicum, H. mantegazzianum, H. sosnowskyi) ovat tehokkaita leviäjiä ja voivat muodostaa laajoja kasvustoja, joiden alla muu kasvillisuus tukahtuu. Jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä maassa vuosia ja itävät hyvin. Ne voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, sillä niiden kasvineste reagoi auringon kanssa aiheuttaen iholle palovammoja muistuttavia iho-oireita, jotka saattavat olla pysyviä. Kasvuston läheisyydessä oleskelu voi lisäksi aiheuttaa herkimmille ihmisille allergisia oireita ja hengenahdistusta. Torjunnassa tulee käyttää asianmukaista suojavarustelua.

Jättiputkien hävittäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia, joiden aikana on syytä varmistaa, etteivät kasvit pääse siementämään. Torjuntaan on useita tapoja, jotka vaihtelevat kasvin koosta riippuen. Älä sekoita jättiputkia kotoisiin lajeihin, kuten karhunputkeen, ukonputkeen tai väinönputkeen.

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen kasvi ja sen siemenet leviävät helposti uusille kasvupaikoille esimerkiksi puutarhajätteen mukana. Leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia pitkin. Erittäin kilpailukykyisenä lajina se valloittaa tehokkaasti kasvualaa alkuperäiskasvistolta. Jättipalsamin siemenet ovat lyhytikäisiä ja laji uudistuu ainoastaan siemenistä. Tästä syystä kasvustojen hävittämisen perustana on uusien siementen muodostumisen ehkäisy. Jättipalsamin torjuminen ei vaadi erityisiä suojavarusteita. Älä sekoita jättipalsamia lehtopalsamiin.

Komealupiini

Lupiini (Lupinus polyphyllus) on monivuotinen hernekasvi, joka leviää tehokkaasti itämiskykynsä pitkään säilyttävistä siemenistä. Uhkaa erityisesti uhanalaisia niittykasveja ja kulttuurimaisemia. Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa ylös ja suuremmat kasvustot niittää. Myös kukintojen katkaisu ennen siementen kypsymistä rajoittaa lupiinin leviämistä.

kuva: Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa
Lupiinia kitketään talkoilla Rukkamäenpuistossa.

Kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa Rugosa) on pensas, jolla on kyky muodostaa suuri määrä juurivesoja, joiden avulla se levittäytyy pitkiäkin matkoja. Uhkaa erityisesti hiekkarantojen alkuperäisiä lajeja, joissa leviää tehokkaasti teiden varsien ohella. Älä sekoita kurtturuusua orjanruusuun.

Aasialaiset tattaret japanintatar ja jättitatar

Suurikokoiset tattaret japanintatar (Reynoutria japonica) ja jättitatar eli sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) muodostavat tehokkaasti juurakkonsa avulla laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muut lajit alleen.

Minkki

Tarhakarkulaisena levinnyt minkki (Neovison vison) on kaikkiruokainen peto, joka kilpailee alkuperäislajien kanssa. Tuhoaa etenkin vesilintujen pesiä.

Supikoira

Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on mäyrän kokoinen pienpeto, joka pystyy hyödyntämään hyvin monenlaisia ravintolähteitä. Pesärosvo. Kantaa monia sairauksia ja loisia.

Espanjansiruetana

Espankansiruetana (Arion vulgaris) on kaikkiruokainen, väritykseltään vaihteleva, kuoreton kotilo, joka kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Aiheuttaa merkittäviä tuhoja etenkin viljely-ja puutarhakasveille. Älä sekoita ukkoetanaan.

Rapurutto

Rapurutto (Aphanomyces astaci (As, Ps1)) on suuri uhka kotimaisten jokirapukantojen säilymiselle, sillä se voi hävittää koko jokirapupopulaation järven tai joen alueelta. Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotu täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on osittain vastustuskykyinen rapurutolle.

Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sammaleläimistä koostuva yhdyskunta, jota esiintyy sisävesissä. Se näyttää pallomaiselta, hyytelömäiseltä möykyltä, jonka koko voi olla 2-40 cm. Hyytelösammaleläintä esiintyy rehevissä ja lämpimissä vesissä. Yhdyskuntia voi tavata kellumasta vedessä, mutta yleensä ne ovat kiinnittyneinä esimerkiksi vesikasveihin. Ne voivat kiinnittyä myös laitureihin ja vedenottoputkiin, tai tarttua verkkoihin, ja aiheuttaa tällä haittaa. Hyytelösammaleläin siivilöi vedestä kasviplanktonia, mikä voi johtaa järvien kirkastumiseen, ja sitä kautta kokonaisten elinympäristöjen muuttumiseen. Se ei kuitenkaan ole ihmiselle vaarallinen.

Suomessa hyytelösammaleläintä on tavattu vuodesta 2006. Tampereelta ei ole vielä havaintoja, mutta kesällä 2018 Lempäälässä tehtiin paljon ilmoituksia. Jos tapaat hyytelösammaleläintä, osoitteessa vieraslajit.fi voi tehdä havaintoilmoituksen. Lisäksi Suomen ympäristökeskus ottaa mielellään vastaan näytteitä.

Lisätietoa hyytelösammaleläimestä ja näytteenlähetysohjeet:

Ilmoita vieraslajihavainnostasi

Ilmoita vieraslajihavaintosi kansalliseen vieraslajiportaaliin osoitteessa laji.fi

Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi myös sähköpostilla:

Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell
sähköposti [email protected]

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta: