Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Rasonhaan perintömetsä

Tampereen kaupunki perusti perintömetsän Ristimäen ja Tohlopin kaupunginosissa sijaitsevaan Rasonhakaan. Pinta-alaltaan perintömetsä on 15,3 hehtaaria. Rasonhaan metsäalue on merkittävä virkistysalue Tohloppijärven rannalla. Rasonhaka on myös luontoarvoiltaan huomattava; se on yksi kaupungin arvokkaista luontokohteista.

Maailman Luonnon Säätiö WWF on haastanut kunnat perustamaan perintömetsän, ja Tampere vastasi haasteeseen. Tampereen kaupungin ja WWF:n kesken on tehty perintömetsäsopimus, jossa on sovittu alueen hoidosta ja käytöstä. Sopimus sitoo Tampereen kaupunkia säilyttämään metsän luonnontilassa jälkipolville.

Perintömetsäalueella saa jatkossakin liikkua jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Sieltä saa kerätä marjoja ja sieniä sekä kaataa ulkoilureitin läheisyydestä turvallisuutta vaarantavia puita.

Rasonhaan puusto on suurelta osin lehtipuuvaltaista. Osalla aluetta kasvaa mäntyvaltaista metsää. Perintömetsäalueen puusto on vaihtelevaa, pääosin sekametsää. Rasonhaassa on myös pystyyn kuollutta puustoa, pökkelöitä ja maapuuta. Puusto on keskimäärin noin 70-vuotiasta. Metsiköiden keski-ikä on 50 - 90 vuotta. Alue on pääosin lehtoa tai lehtomaista kangasta.

Pieneltä osin metsätyyppi on tuoretta kangasta ja mäntyvaltaisilla lakialueilla kuivahkoa kangasta. Metsässä sijaitseva jyrkänne on luokiteltu metsälakikohteeksi ja tuoreet lehdot muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Lisäksi alueella on huomattavia havupuuyksilöitä ja lähteitä. Alueen erikoisuutena ovat vanhat tuulenpesäkoivut.

Tohlopin eteläpuolen rantametsikössä ja Rasonhaan alueella pesii säännöllisesti vaatelias pikkutikka. Lehtomaisissa osissa viihtyvät lisäksi lehtojen lajeista mustapääkerttu, lehtokerttu ja sirittäjä. Havu- ja lehtipuiden oksilta voi havaita hömö-, kuusi-, tali-, sini-ja töyhtötiaisia
sekä hippiäisiä ja puun rungolta ruokaa etsivän puukiipijän. Myös närhi on alueen vakiasukas. Rasonhaassa asustelee myös liito-orava.