Luonnonmuistomerkit
Luonnonmuistomerkki on luonnonmuodostuma, joka on rauhoitettu sen harvinaisuuden, kauneuden, tieteellisen arvon tai muun arvon takia. Tällaisia luonnonmuodostumia voivat olla esimerkiksi näyttävät puut ja siirtolohkareet. Tampereen alueella on tällä hetkellä 20 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, joista vanhin rauhoitettiin vuonna 1941. Tampereen kohteista suurin osa on erikoisia tai erityisen komeita puita, mutta joukkoon mahtuu myös siirtolohkareita ja esihistorialliset hiilipussifossiilit.
Koska luonnonmuistomerkit ovat rauhoitettuja, niiden vahingoittaminen on kielletty. Maastossa ne on merkitty Luonnonmuistomerkki-kyltillä. Huomioithan, että yksityisillä pihoilla sijaitsevia luonnonmuistomerkkejä ei saa luvatta käydä katsomassa, mutta muutoin niitä voi ja kannattaakin vapaasti ihailla. Alla olevassa taulukossa on esitetty Tampereen alueella sijaitsevat luonnonmuistomerkit rauhoitusvuosineen.
Onko sinulla mielessäsi kohde, jonka haluaisit rauhoitettavan luonnonmuistomerkiksi? Ehdotuksen voi lähettää ympäristönsuojeluyksikköön.
Kohde |
Rauhoitusvuosi |
---|---|
Raholan kataja |
1941 |
Teiskon Kortejärven mänty |
1959 |
Peltolammin Herrainsuonkadun mänty |
1960 |
Raholan Piikahaan mänty |
1960 |
Taatalan Perähaanpuiston lehtikuusi | 1960 |
Takahuhdin Kokonkadun siirtolohkare |
1960 |
Hirviniemen Alasenlahden hiilipussit |
1962 |
Terälahden männyt |
1964 |
Lamminpään Kuusikorvenpuiston kuuset |
1968 |
Kurusen mänty |
1969 |
Teiskon Ryssän mänty |
1972 |
Pappilan lehmukset |
1973 |
Lorisevanpuiston kynäjalava |
1983 |
Raholan kynäjalava |
1989 |
Siivikkalantien mänty |
1993 |
Viikinsaaren laivarannan lehmukset |
1995 |
Käärmekuusi | 2001 |
Kintulammin mänty |
2012 |
Kaupin mattokuusi |
2017 |
Ojalan siirtolohkare |
2017 |
Kynäjalava on toinen Suomen kahdesta rauhoitetusta puulajista. Tämä Tahmelan Lorisevanpuistossa kasvava yksilö on kahteen kertaan rauhoitettu, sillä siitä tuli myös luonnonmuistomerkki vuonna 1983. Komeakasvuinen puu aivan Pyhäjärven rannassa on maisemallisesti vaikuttava.

Kynäjalava Pyhäjärven rannassa Tahmelassa
Mattokuusi (Picea abies var procumbens) on metsäkuusen erikoinen muoto. Se on lähes rungoton, ja sen oksat kasvavat maanmyötäisesti kuin mattona. Taustalla voi olla geneettisen häiriön sijaan myös ympäristötekijöiden vaikutus, sillä mattokuusia tavataan etenkin tuulisilla alueilla, merenrannoilla ja tuntureissa. Mattomaisesti kasvavat kuuset ovat harvinaisia, ja siksi ne ovat usein luonnonmuistomerkkejä. Kaupin ulkoilualueella kasvaa mattokuusi, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Se on noin puolen metrin korkuinen, mutta useampia metrejä leveä.

Tämä siirtolohkare sijaitsee Ojalan Maaniityssä. Se suojeltiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Siirtolohkare on vaikuttavan näköinen ja kookas: sen pituus on noin 14 metriä ja korkeus noin 7 metriä.
