Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Lintujärvet

Tampereella on neljä lintujärveä: Iidesjärvi, Vähäjärvi, Nuorajärvi ja Nuutilanlahti. Näistä Iidesjärvellä on lintutorni ja Vähäjärvellä esteetön katselulaituri.

Ajankohtaista

Iidesjärvellä hoitokalastetaan nuottaamalla 10.-12.10. 2021

Iidesjärvella hoitokalastetaan viikonvaihteessa ja alkuviikosta. Nuottaa vedetään järven keskellä syvimmillä alueilla. Tarkoitus on saada poistettua parveutunutta särkikalaa, lähinnä lahnaa.

Iidesjärvellä laiduntaneet hiehot siirtyivät kotinavettaansa 22.9.2021

Neljän suomenkarjan laidunnus Iidesjärven länsipään rantaniityllä sujui hyvin, ja hiehot palasivat Ahlmanille kotinavettaansa. Laidunusta on tarkoitus jatkaa v. 2022 kesäkaudella.

Tampereen lintuvesikunnostuksiin Kunta-Helmi-hankkeella voi tutustua alla olevasta linkistä:

Iidesjärvi

Näkymä Iidesjärvelle ja lintutornille

Iidesjärvi on lintujärvi kaupungin sydämessä. Lintujen tarkkailua varten on järven itäpäässä lintutorni, jota kunnostettiin ja laajennettiin vuonna 2019. Paras aika lintujen tarkkailuun on kevät. Vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana Iidesjärvellä pesivien lintujen parimäärät ovat laskeneet puoleen runsaimmasta ajasta, lintulajien lukumäärä on pysynyt ennallaan: järvellä ja sen ruovikossa pesii edelleen monipuolinen linnusto mm. naurulokkiyhdyskunta, silkkiuikku, telkkä, nokikana, liejukana, satakieli sekä ruoko- ja rytikerttunen. Iidesjärven naurulokkikanta on pienentynyt vuosien saatossa.

Järven lajistoon kuuluu myös EU:n direktiivillä suojeltu viitasammakko. Järvellä on vuosien varrella tavattu lukuisia harvinaisuuksia kuten pikkutiira, valkosiipitiira, jalohaikara ja pussitiainen. Harvinaisin järvellä tavattu laji oli tundravikla (1966), joka oli silloin Suomelle uusi laji. Harvinaisin järvellä säännöllisesti pesivä laji on vaarantunut (VU) liejukana. Hyönteisistä mainittakoon erittäin uhanalainen mäkihiilikoi ja vuonna 2011 havaittu täplälampikorento, joka on rauhoitettu ja EU:n direktiivilaji.

Iidesjärven linnuston elinolosuhteiden parantaminen on aloitettu järven itäpäässä. Alueella on raivattu pajukoita, ja raivausta on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Iidesjärven rantaniittyä on hoidettu myös laidunnuksella 2000-luvun alkupuolella Ahlmanin hiehojen voimin, ja laidunnusta on jatkettu taas kesällä 2021 Kunta-Helmi-hankkeen avulla. Iidesjärven rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi käynnistyi 2013.

Vähäjärvi

Vähäjärven katselulaituri

Vähäjärvi sijaitsee Härmälässä. Se on pieni, rehevöitynyt lampi. Lampea ympäröi vetinen rantaluhta, joka on laajin järven länsipuolella. Kesäaikaan rantaluhdilta ja pensaikoista voi kuulla lintumaailman mestarilaulajia, kuten satakieliä, kultarintoja ja viitakerttusia. Vähäjärvellä on aikanaan pesinyt Tampereen suurin naurulokkiyhdyskunta. Linnustoon ovat kuuluneet myös punasotka ja tukkasotka sekä suuresti harvinaistunut mustakurkku-uikku.

Rantaluhdat ja ympäröivät pensaikot ovat puolestaan olleet hyviä yölaulajien esiintymispaikkoja. Vähäjärvellä on pesinyt ilmeisesti myös harvinainen, piilotteleva liejukana. Järvellä on myös runsas viitasammakkokanta.

Vähäjärven itäpäähän rakennettiin vuoden 2019 lopulla uusi laituri, jolta voi katsella järvinäkymää ja tarkkailla lintuja. Vapaan veden aikana laiturilta ei kannata pyrkiä uimaan, koska järvessä on vain alle metri vettä. Laituria ja sinne johtavaa polkua rakennettaessa on ajateltu heikommin liikkuvia. Polku on tasoitettu sorastamalla ja laiturille nousu viistetty niin, että sille voi kulkea esimerkiksi lastenvaunuilla tai rollaattorilla.

Nuorajärvi

Nuorajärvi sijaitsee Teiskon Kolunkylässä. Järvi rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2007. Järven kokonaispinta-ala on 36 hehtaaria, josta vain noin 9 hehtaaria on avovettä. Järven vesilinnusto on taantunut viimeisen 15 vuoden aikana, esimerkiksi 1980-luvun runsain laji naurulokki oli kadonnut vuonna 2003 kokonaan. Pääsyynä pidetään järven voimakasta umpeenkasvamista ja runsastunutta pienpetokantaa. Punajalkaviklosta puolestaan saattaa tulla uusi pesimälaji. Merkityksellinen järvi on vielä mm. rantakanojen kuten luhtahuitin ja -kanan kannalta. Järvellä pesii laulujoutsen. Järvellä elää myös runsaasti viitasammakoita.

Nuorajärvelle pääsee Teiskoon liikennöivillä busseilla, jotka ajavat Kaitavedentietä Nuorajärven vierestä.

Nuutilanlahti

Nuutilanlahti on Teiskon Velaatassa sijaitseva Velaatanjärven länsiluoteeseen pistävä pitkä ja kapea reheväkasvustoinen lahti. Pinta-alaltaan se on noin 34 hehtaaria. Järvellä ovat pesineet härkälintu, mustakurkku-uikku, jouhisorsa ja ruskosuohaukka.

Tavallisimpia pesimälintuja ovat naurulokki, tavi, sinisorsa, punasotka, nokikana ja ruokokerttunen. Lahdella pesii myös laulujoutsen ja monipuolinen kahlaajalajisto: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, rantasipi, liro ja punajalkaviklo. Järven linnusto inventoitiin vuonna 2012.

Nuutilanlahdella kasvaa Tampereen ainoa esiintymä harvinaista konnanulpukkaa. Lahdella on myös runsaasti viitasammakoita. Nuutilanlahdella oleva lintutorni on siirtynyt yksityisomistukseen, eikä siten enää avoimessa käytössä.