Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi liittyy yleiskaavatyöhön ja on osa Tampereen kaupungin strategian toteuttamista. Tampereen kaupungin strategian mukaisesti Tampere on hiilineutraali vuonna 2030 ja yleiskaavatyön yksi keskeisimmistä tavoitteista on vastata tähän tavoitteeseen. Tavoitteeseen vastaaminen vaatii työkalua, jolla voidaan arvioida sekä yhdyskuntarakenteen tuottamia nykyisiä että tulevaisuuden ilmastovaikutuksia.

Ilmastotavoitteeseen vastaamiseksi Tampereen kaupungin yleiskaavoitus lähti mukaan vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) "Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut" -hankkeeseen. Projektin aikana kehitettiin paikkatietoon perustuvaa työkalua, jolla voidaan arvioida yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia. Työssä on ollut mukana konsulttiyhteenliittymä: Ubigu Oy, Tietotakomo ja Gispo Oy. Työn lähtökohtana oli EPECC:in (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd) v. 2015 yleiskaavoitusta varten laatima menetelmä, jolla voi arvioida energiatehokkuutta ja ilmastovaikutuksia YKR-aineistoon pohjautuen. Vuonna 2019 toteutetussa hankkeessa työkalua kehitettiin siten, että ilmastovaikutusten laskenta on kattavampaa ja se perustuu ajan tasalla olevaan tietoon. Lisäksi työkalulla on mahdollista mallintaa tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia.

Tampereen kaupungin ilmastotavoitteet

Yhdyskuntarakenne on alustana muiden päästölähteiden päästövähennystoimissa. Tavoitteena on tukea pitkävaikutteisilla yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla muita päästövähennystoimia ja päästövähennystavoitteita.

Tampereen kaupunkistrategian tavoitteena on kestävä kasvu ja hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan strategia tavoittelee 1,4 prosentin vuotuista väestönkasvua. Keskeistä on vähentää kaupunkikehityksen, asumisen, liikkumisen, energian ja kulutuksen päästöjä. Kestävä Tampere 2030 -ohjelmassa määritellään toimenpiteet, joilla pyritään saavuttamaan hiilineutraaliuden tavoite ja käynnistetään projekteja toimenpiteiden aikaansaamiseksi.

Kaupungin palvelualueet, liikelaitokset ja yhtiöt laativat vuoden 2019 aikana Kestävä Tampere 2030 -tiekartan. Tiekartassa asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästöjä vähennetään ainakin 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – loput kompensoidaan hiilinieluilla. Tavoitteena on viedä tiekartta elokuussa 2020 kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Tämän lisäksi Tampere on yksi 55:stä kunnasta, joka on liittynyt hiilineutraalien kuntien (Hinku) verkostoon. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loput 20 prosenttia sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan.

Ilmastovaikutusten arviointi -työkalu

Yleiskaavaa varten laadittu ilmastovaikutusten arviointi -työkalu hyödyntää monipuolisesti lähtöaineistoja:

1. SYKEn koko valtakunnan kattavia YKR-ruutuaineistoja (250m*250m) ja mahdollistaa paikallisten aineistojen käytön laskennan parantamiseksi. Ilmastovaikutusten arviointi -työkalu hyödyntää YKR-aineistosta väestö-, työpaikka- ja rakennustietoja. YKR-aineistot ovat Liiteri-sopimuskäyttäjien saatavilla.
2. YKR-aineistojen lisäksi työkalu käyttää Tampereen omia rakennusaineistoja, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (UZ), henkilöliikennetutkimusta (HLT), Tampereen seudun liikennemallia (TALLI-malli) ja tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä.
3. Tulevaisuuslaskennassa hyödynnetään myös valitulle aikajaksolle yleiskaavoituksessa laadittuja käyttötarkoitusaluetietoja, joissa on mukana vuodesta 2019 vuoteen 2040 aikataulullisesti arvioidut rakennettavat kerrosneliöt erillispientalojen, rivitalojen, asuinkerrostalojen ja muiden kuin asuinrakennusten osalta. Käyttötarkoitusalueet sisältävät myös tiedot rakennuskerrosneliöiden suunnitellusta poistumasta ja arviot työpaikkojen kasvun määrästä. Valinnaisina aineistoina hyödynnetään SYKE:n luokittelua vastaavaa keskusverkostoa (sijainti ja luokittelu) sekä lähijunaseisakkeiden ja raitiotiepysäkkien sijaintitietoja toteutumisaikataulutiedoilla.
   

Arviointiin on mahdollista käyttää myös lisäasetuksia, joita ovat PITKO-skenaariot, päästöjen allokointimentelmä ja sähköpäästölaji. PITKO-skenaariot ovat "Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) -tutkimuksessa arvioituja mahdollisia etenemisvaihtoehtoja siitä, miten Suomi saavuttaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuodelle 2050. Tutkimuksessa on esitetty kuusi skenaariota, jotka kuvaavat polkuja, joilla päästään hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. (VTT, SYKE & Merit Economics 2019)

Työkalu tuottaa laskennan tulokset paikkatietona. Työkalu laajentaa ja tarkentaa nykymenetelmien päästölaskentaa sekä mahdollistaa tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen päästöjen mallintamisen. Työkalu visualisoi laskennan tulokset kahdeksi eri karttatasoksi QGIS 3 -paikkatieto-ohjelmassa: toisella karttatasolla esitetään suurin päästölähde ja toisella kokonaispäästöt 250m*250m ruudukolla. Päästölaskenta suoritetaan PostGIS-tietokannassa ja se perustuu tietokantaan luotuihin viitearvoihin ja laskentakaavoihin. Koodi on avoimesti saatavilla GitHub-kehittämisyhteisöstä ja otetaan käyttöön QGIS 3 -paikkatieto-ohjelmaan ladattavana lisäosana. Käyttöönotossa on hyvä huomioida, että päästökertoimien luomisessa on hyödynnettävä asiantuntija-arvioita.

Tampereen kaupungin yhdyskuntarakenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019

Työkalu laskee yhdyskuntarakenteen liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen, sähkönkulutuksen sekä korjausrakentamisen kasvihuonekaasupäästöt ekvivalenttitonneina. Tampereen kaupungin kokonaispäästömäärä työkalulla laskettuna on noin 850 tuhatta tonnia CO2-ekv eli noin 3,6 CO2-ekv henkilöä kohden vuonna 2019. Vuonna 2019 lämmityksen ja jäähdytyksen osuus oli noin puolet kokonaispäästöistä, liikenteen noin 30 prosenttia, sähkökulutuksen 19 prosenttia ja korjausrakentamisen noin 1 prosentti.

Työkalusta saatuja tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi Kantakaupungin yleiskaavan, valtuustokausi 2017-2021, vaikutustenarvioinnissa.

Tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen mallintaminen

PITKO-skenaarioista kasvu-skenaario vastaa parhaiten Tampereen strategisia tavoitteita. Kasvu-skenaariota hyödynnettäessä tulevaisuuden mallinnuksessa Tampereen kokonaispäästöt ovat vuonna 2030 noin 520 ktCO2-ekv ja vuonna 2040 240 ktCO2-ekv. Vuoteen 2019 nähden eniten tulee laskemaan lämmityksestä ja jäähdytyksestä aiheutuvien päästöjen määrä. Myös sähkönkulutuksesta ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä laskee. Kokonaispäästöihin suhteutettuna liikenteen päästöt ovat vuonna 2040 noin puolet kokonaispäästömäärästä. Vuonna 2019 ne olivat noin 30 % kokonaispäästöistä. Tulevaisuuden mallinnuksissa rakentamisen päästöt sisältävät korjausrakentamisen lisäksi uudisrakentamisen ja purkamisen päästöt.

Aineistot

Lisätietoja