Siirry sisältöön

Tampereen kaupunki - www.tampere.fi


Radon

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota ei ihminen pysty mitenkään aistimaan. Radon voidaan havaita ainoastaan erikoismittalaitteiden avulla. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.

Radonpitoisuuden voi selvittää omatoimisesti tilaamalla Säteilyturvakeskukselta (STUK) mittauspurkki, jota pidetään talviaikana asunnossa kahden kuukauden ajan. Huoneilman radonpitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan. Vaihtelu on suurinta sellaisissa rakennuksissa, jotka on rakennettu radonia hyvin läpäisevälle maaperälle kuten harjulle. Talvella huoneilman radonpitoisuus voi olla moninkertainen kesällä mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna, harjualueilla jopa kymmenkertainen. Tämän vuoksi mittaus tulisi tehdä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Radonpitoisuus voi vaihdella suuresti samalla alueella sijaitsevien eri rakennusten välillä.

Toimenpiteisiin sisäilman radonpitoisuuden pienentämiseksi tulisi ryhtyä silloin, kun radonin vuosikeskiarvo ylittää arvon 400 Bq/m3. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3­.

Pirkanmaan radonkartta, 200 Bq/m3 ylitykset, osuus mitatuista pientaloasunnoista

Radon ja rakentaminen

Asunnot ja työtilat on suunniteltava siten, että huoneilman radonpitoisuus ei ylitä sallittuja ohjearvoja. Rakennuksen huoneilmaan radon tulee rakennuksen alla olevasta maaperästä, talousveden käytön yhteydessä vapautuvasta radonista (porakaivovedet) ja vähäisessä määrin rakennusmateriaaleista erittymällä.

Terveysinsinööri
Tuula Sillanpää
puhelin 050 5545899