Tampereen tilikauden tulos oli 20,1 milj. euroa alijäämäinen, vaikka se parani edellisvuodesta lähes 39 milj. euroa. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat sekä nettomenojen maltillinen kasvu että verotulojen ja valtionosuuksien kohtalaisen hyvä kasvu. Nettomenot kasvoivat 2,7 % ja verotulot ja valtionosuudet yhteensä 5,9 %. Talouden tasapainottamisohjelma ja muu menokuri pitivät nettomenojen kasvun pienimpänä kuutoskaupunkien joukossa.

Kaupungissa rakennetaan paljon ja sen rahoittamiseen tarvitaan lainaa. Kaupungin lainmäärä kasvoi noin 124 milj. euroa, mutta asukaskohtainen lainamäärä oli vielä 3 337 euroa, eli melko maltillinen. Konsernissa on lainaa asukasta kohti yli 8 000 euroa, mikä oli jo enemmän kuin kuutoskaupungeissa keskimäärin. Suunnitelmien mukaan rakentaminen jatkuu lähivuosina voimakkaana, joten lainamäärä kasvaa edelleen.

Kaupungin investoinnit budjetoidaan optimistisesti, mutta niiden toteutuminen on ollut arvioitua vähäisempää ja uudelleenbudjetointeja tehdään vuoden vaihteen jälkeen. Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarviota tulee noudattaa ja siihen tulee tehdä olennaiset muutokset jo tilikauden aikana.

Kuva: Laura Vanzo

Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2019 talousarviossa tavoitteet konsernihallinnolle, lautakunnille, liikelaitoksille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle, kehitysohjelmille ja tytäryhteisöille. Tavoitteita oli kaikkiaan 195 kappaletta. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan niistä 57 % toteutui, 7 % toteutui osittain, 28 % ei toteutunut ja 8 %:n toteutumista ei voitu arvioida.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitetaso on ollut riittävän vaativa, kun yli puolet kaupunkikonsernin tavoitteista toteutui, mutta parantamisen varaakin jäi.

Kaupunkikonsernin tavoitteista seitsemän prosentin toteutumista ei voitu arvioida, koska ne olivat epäselvästi ilmaistuja, vertailutiedot puuttuivat tai niiden toteutumista ei voitu todentaa. Tarkastuslautakunnan mielestä tällaisten tavoitteiden osuus tulee saada pienemmäksi.

Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimintaympäristön analysointia ja toimintaan liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa. Riskienhallinta pyritään saamaan osaksi kaikkien kaupungin yksiköiden toimintaa.

Kaupungissa varaudutaan sisäiseen turvallisuuteen ja kaupunkiturvallisuuteen. Hengen ja terveyden suojaaminen on tärkein asia turvallisuusjärjestelyissä. Kaupunki sai neljän milj. euron Sure-hankkeeseen EU-rahoitusta 3,2 milj. euroa. Hankkeen tarkoitus on kehittää keinoja kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden parantamiseksi Tampereella. Valtuustokauden tavoitteena on, että turvallisuus on parantunut ja turvallisuuden tunne on vahvistunut. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan vuoden 2019 lopussa tavoite näytti olevan toteutumassa.

Kaupunki siirtyi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamisjärjestelmään 16.3.2020 alkaen koronaviruspandemian vuoksi. Tarkastuslautakunta seuraa, miten riskienhallinta ja varautuminen toimivat käytännössä.

Maahanmuuttajat ohjataan käyttämään samoja palveluja kuin muutkin tamperelaiset, mutta heitä varten on myös omia palveluja. Maahanmuuttajainfo Mainio neuvoo maahanmuuttajia 16 kielellä. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien sosiaalipalveluihin kuuluvat mm. Kotosa-toiminta ja Hervannan Kototorin toiminta. Maahanmuuttajaneuvosto on maahanmuuttajien oma luottamustoimielin. Kaupin vastaanottokeskus auttaa turvapaikanhakijoita ja perheryhmäkoti Satakieli yksin tulleita alaikäisiä. Tulkki- ja käännöspalveluista huolehtii Pirkanmaan tulkkikeskus.

Sivistyspalveluissa perusopetus järjestää erillisellä valtiontuella maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta. Myös omaa uskontoa voi opiskella. Tredussa on hanke sellaisten maahanmuuttajien auttamiseksi, joilla on vähäinen koulutustausta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa maahanmuuttajia on opetettu ajamaan polkupyörällä, järjestetty naisten uimavuoroja, opetettu kansalaistaitoja ja yhteisiä pelisääntöjä, tuettu maahanmuuttajayhdistysten kehittymistä, opetettu suomen kieltä ja järjestetty kirjastoihin tulkattuja tutustumiskäyntejä.

Maahanmuuttajissa on myös kansainvälisiä osaajia. Tampere on mukana Business Finlandin ohjelmassa, jossa edistetään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja houkutellaan kansainvälisiä osaajia. Vuonna 2019 Tampereella aloitti maahanmuuttajien kansainvälinen osaamiskeskus, joka nopeuttaa maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja.

Tarkastuslautakunnan mielestä Tampereen kaupungilla on maahanmuuttajien integroimiseksi hyvä palveluvalikoima ja palvelujen järjestämiseen osallistuvat lukuisat kaupungin yksiköt. Valtio rahoittaa palvelujen järjestämistä ja palveluilla voidaan työllistää, myös maahan muuttaneita.

Kuva: Laura Vanzo

Erikoissairaanhoito on Tampereen kaupungin euromääräisesti kallein ostopalvelu. Tampere osti erikoissairaanhoidon palveluja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP) n. 300 milj. eurolla vuonna 2019. Palvelujen ostot lisääntyivät 60 milj. eurolla vuonna 2018, kun Hatanpään sairaala siirtyi sairaanhoitopiirin alaisuuteen. Tampere yrittää hillitä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua keskittämällä perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon tulevaisuudessa Hatanpäälle ja parantamalla mahdollisuuksia kotiuttaa suoraan TAYS:sta.

Kaupungin palveluina Hatanpäällä toimii jo kaksi osastoa. Järjestelyjä jouduttaa vuonna 2020 jälleen käyttöön otettavat siirtoviivemaksut, jolloin kunnalle aiheutuu lisämaksu TAYS:ssa jatkohoitopaikkaa odottavista potilaista. Menojen kasvua pyritään hillitsemään myös uudistamalla yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa laskutusperusteita.

Parhaiten erikoissairaanhoidon menoja hillitsisi se, että tamperelaiset tukeutuisivat terveyspalveluissa ensisijaisesti omien terveysasemiensa palveluihin. Tilastojen mukaan tamperelaiset, etenkin ikäihmiset, käyttävät muita enemmän erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja. Tamperelaisista erikoissairaanhoitoon tulee ilman lähetettä joka toinen asiakas. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilaston mukaan tilanne on tämä myös vuodeosastohoitoon päätyvien osalta.

Tarkastuslautakunnan mukaan yksi kustannuksia lisäävä tekijä viime vuosina on voinut olla se, että perusterveydenhuollon palvelut eivät ole vastanneet riittävästi palvelutarpeisiin. Vuoden 2016 päivystysuudistuksen jälkeen ovat lisääntyneet erityisesti ikäihmisten erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit. Lisäksi vuodeosastohoidon paikat siirtyivät kalliin erikoissairaanhoidon laskutettavaksi, kun Hatanpään sairaala siirtyi osaksi PSHP:tä.

Kuva: Opa Latvala

Tampere hankki kolmen terveysasemansa palvelut Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:ltä vuonna 2019. Näiden terveysasemien vastuulla oli noin viidesosa tamperelaisista. Kaupunki osti suun terveydenhuoltoa aikuisille kahdeksalta yhtiöltä vuonna 2019. Nämä yhtiöt hoitivat noin puolet kaupungin suun terveydenhuollon aikuisasiakkaista.

Ostopalveluiden valvonnan tulee painottua kaupungin ja palveluntuottajan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen sekä palveluntuottajan omavalvontaan. Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella kaupungille ostettujen vastaanottopalvelujen valvonnassa toteutetaan näitä periaatteita. Arvioinnin ja siihen liittyneen suppean tarkastuksen perusteella kaupungille ostettuja terveysasemapalveluita ja suun terveydenhuollon palveluita on valvottu.

Suun terveydenhuollon ostopalveluilla ei ole ollut palautekanavaa, jolla saataisiin asiakaspalautetta riittävästi. Puutteen korjaamiseksi otettiin käyttöön tekstiviestikysely helmikuussa 2020. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asiakastyytyväisyyden aktiivinen seuraaminen on välttämätöntä.

Kuva: Opa Latvala

Aluehallintovirasto (AVI) on vuonna 2019 selvittänyt valvomiensa palvelujen tilaa ja toimintakäytäntöjä Tampereella kahdeksan palvelun osalta. AVI antaa selvityspyynnön joko saatuaan palveluista epäkohtailmoituksia tai havaittuaan palvelujen järjestämisessä puutteita valtakunnallisten kyselyiden tai tiedonkeruiden perusteella. AVI:n tehtävänä on ensisijaisesti ohjata ja neuvoa, mutta se voi myös terveyspalvelujen lupa- ja valvontaviranomaisena asettaa uhkasakon tai keskeyttää toiminnan.

Tampereella lastensuojelu sekä kiireetön hoitoon pääsy ja välitön yhteydensaanti terveyspalveluihin ovat jo vuosia olleet AVI:n valvonnassa. Lastensuojelu sai vuonna 2019 AVI:lta huomautuksen lukuisten lainkohtien rikkomisesta. Kaupunki lisäsi vuoden aikana lastensuojeluun 13 sosiaalityöntekijän virkaa ja aloitti projektin sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. AVI katsoi, että kaupunki oli ryhtynyt riittäviin toimiin lastensuojelun toteuttamiseksi lainmukaisesti.

Terveyspalveluista kaupunki antoi AVI:lle vuoden aikana viisi selvitystä. Vuonna 2018 AVI oli antanut kaupungille määräyksen siitä, että potilaan tulee arkipäivisin saada välitön yhteys terveyskeskukseen. Lisäksi suun terveydenhuolto oli saanut huomautuksen hoitotakuun toteutumisen puutteista. Vuoden 2019 ratkaisussaan AVI kehotti puhelinpalvelun ruuhkautuessa soittamaan asiakkaalle takaisin saman päivän aikana. Lisäksi AVI edellytti, että hammaslääkärin odotusajat tulee julkaista kaupungin verkkosivuilla kustakin toimintayksiköstä.

Kotihoidosta AVI oli saanut viisi epäkohtailmoitusta ja lisäksi Valviralta tiedon viidestä erillisestä lääkevarkaudesta. AVI ohjasi ensimmäisenä korjaamaan asiakasturvallisuutta vaarantavat asiat kotihoidossa, joita ovat erityisesti lääkehoitoon sekä riittävään ja koulutettuun henkilöstöön liittyvät asiat.

Tarkastuslautakunnan mielestä on ikävää, että AVI on joutunut niin monta kertaa selvittämään kaupungin palvelujen epäkohtia.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen Seudun Ammattiopisto Tredu järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta 12 sopimuskunnalle. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Tredu mittaa ja seuraa tuloksellisuuttaan monipuolisesti ja esimerkillisesti. Tredun toiminnan tuloksellisuus oli hyvällä keskitasolla vuonna 2019. Valtaosa palveluiden tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevista tavoitteista toteutui, mutta tulos oli alijäämäinen. Opiskelijat ja työssäoppimispaikkojen ohjaajat olivat tyytyväisiä Tredun palveluihin. Tredusta valmistuneet työllistyivät hyvin. Kehitettävää havaittiin varsinkin henkilöstön työhyvinvoinnissa.

Kuva: Opa Latvala

Valtuuston asettama vuoden 2019 tavoite oli pyöräilymäärien kasvu 2 % edellisvuodesta. Tavoite ei toteutunut, sillä pyöräilymäärät vähenivät 0,5 %. Kehityssuunta on kuitenkin ollut 2000-luvulla hyvä, sillä Tampereen pyöräilymäärät ovat kasvaneet keskimäärin 2 % vuodessa. Pyöräilymäärien kasvaminen edistää kaupungin strategista tavoitetta olla kestävän liikenteen edelläkävijä.

Asukkaat olivat melko tyytyväisiä Tampereen kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin vuonna 2019. Tuolloin tehdyssä kyselyssä Tampere sai kävelykuntana keskiarvon 3,5 ja pyöräilykuntana 3,1 asteikolla 1–5. Kyselytulosten mukaan tärkeimmät pyöräilyä lisäävät tekijät ovat pyöräteiden laadun parantaminen; uusien pyöräteiden ja -kaistojen rakentaminen; risteysten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen ja talvikunnossapidon tehostaminen. Kyselytulosten mukaan tärkeimmät kävelyä lisäävät tekijät ovat talvikunnossapidon tehostaminen; suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä kävelyväylien laadun parantaminen.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungissa on toteutettu pitkäjänteisesti jalankulkua ja pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä. Tulevaisuuteen varaudutaan mm. laatimalla kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä työtä, jossa pyöräily ja jalankulku kytketään osaksi kaupunkilaisten entistä parempaa elämänlaatua ja kestävää kaupunkikehitystä.

Kuva: Alex Mazurov

Kotitalouksien muovin erilliskeräys alkoi vasta vuonna 2016, eikä muovia ole saanut sijoittaa kaatopaikoille vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2018 muovipakkauksista kierrätettiin noin neljännes. EU:n jätedirektiivissä muovipakkausten kierrätystavoite vuodelle 2025 on 50 % ja vuodelle 2030 se on 55 %. Tätä koskeva kansallinen jätelain muutos tulee saattaa voimaan kuluvana vuonna. Jätelainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan ja se tulee sisältämään tarkempia vaatimuksia mm. muovipakkausten erilliskeräysverkostolle.

Kaikki kotitalouksilta kerätyt muovipakkaukset päätyvät Fortumin Riihimäen laitoksille käsiteltäväksi. Muovin kierrättämistä on vasta se, kun kierrätetystä muovista valmistetaan jotain uutta tuotetta. Muovista valmistetaan muovigranulaattia teollisuuden raaka-aineeksi ja kuluttajille siitä valmistetaan mm. muovikasseja, -pulloja ja ämpäreitä.

Tampereella on 19 kpl muovin erilliskeräyspistettä. Pirkanmaan Jätehuolto aloitti muovin erilliskeräyksen kotitalouksilta syväkeräyssäiliöillä ja vuoden 2020 alusta keräys alkoi käsin liikuteltavilla pyörällisillä jäteastioilla. Kaupungin jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksun suuruuden ja muovin keräyksen jätemaksut laskivat vuoden 2020 alusta jätetaksassa. Näin jätemaksuilla pyritään tukemaan muovin erilliskeräystä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että muovin kierrätystä edistetään monin tavoin.

Tampereella oli tavoitteena, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus olisi 30 % asuntotuotannosta. Osuus jäi alle puoleen tavoitteesta vuosina 2016–2019. Vuonna 2019 valmistui 458 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Tämä näkyy asuntomarkkinoilla, joilla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa, mutta samaan aikaan yksityisten markkinoiden vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla. Kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin luetaan mukaan kaikki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoitusta saaneet asunnot ja kaupunkikonsernin asuntoyhteisöjen tuottamat asunnot.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tilanteen odotetaan paranevan, kun tontteja on jo useana vuonna kohdennettu kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kaupunkiin on tullut myös uusia yleishyödyllisiä rakennuttajia mm. valtio-omisteinen, pääosin pääkaupunkiseudulle rakennuttanut A-Kruunu Oy.

Kaupungin suurimman vuokra-asuntoja tarjoavan yhteisön VTS-kotien tietojen mukaan niillä on ollut enemmän vuokrahakemuksia kuin aiempina vuosina. Vuodenvaihteessa VTS-kodeilla oli 3 309 asuntohakemusta, tammi-maaliskuussa 2020 keskimäärin 2800 hakemusta ja tarjolla oli muutamia kymmeniä asuntoja.

Tarkastuslautakunta pitää valitettavana, että tavoite kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ei ole toteutunut.

Kaupungin väistötilojen kustannukset ovat nousseet kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2018 ne maksoivat viisi, vuonna 2019 seitsemän ja vuonna 2020 arviolta yhdeksän milj. euroa. Väistötiloja tarvitaan tilojen peruskorjauksen ja sisäilmaongelmien vuoksi. Eniten väistötiloja on tarvittu kasvatus- ja opetustoimessa. Vuoden 2020 alussa Tampereella oli väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi 11 koulun noin 2 500 oppilasta. Etelä-Hervannan koulu on näistä suurin ja se on väistänyt Tampereen yliopiston tiloihin Hervannassa.

Väistötilaongelmaa on ryhdytty ratkaisemaan järjestämällä pitkäaikaisia tai pysyviä väistötiloja kunnan omistamaan kiinteistöön Pyynikille. Lisäksi Tredun entisten, Koivistontiellä olevien, tilojen väistötilakäytön mahdollisuutta selvitetään.

Väistötilatarpeen pitäisi tulevaisuudessa hieman vähentyä, sillä sisäilmakohteiden määrä on vähentynyt.

Vuonna 2019 järjestettiin väistötilamoduulit Kämmenniemeen, Messukylään, Hervantaan, Hyhkyyn, Tammelaan ja Peltolammille.

Tarkastuslautakunta pitää sisäilmaongelmien hoitamista ja korjausvelan kuriin saamista tärkeänä. Kuntalaisten ja henkilöstön on voitava toimia turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Väistötiloista maksetaan merkittäviä summia. Kaupungin omistamien pysyvien väistötilojen järjestäminen on järkevä vaihtoehto.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen kaupunki on tehnyt pitkäjänteisesti työtä maanhankinnassa, sillä se omistaa kantakaupungin maa-alasta noin 70 %. Merkittävä osa kaupungin asuntorakentamisesta on voitu toteuttaa kaupungin omistamille tonteille. Kaupungin maanvuokratulot vuonna 2018 olivat 47 milj. euroa, maanmyyntivoitot 23 milj. euroa ja yksityisten maanomistajien sovitut korvaukset kaupungille yhdyskuntarakentamisesta 15 milj. euroa. Kun tähän lisätään maan osuus kiinteistöverosta, päästiin sekä vuonna 2018 että vuonna 2019 yli 100 milj. euron tuottoihin.

Kaupungin maanvuokratulot nousivat vuonna 2019 edellisestä vuodesta lähes viidenneksen. Vuoteen 2010 verrattuna maanvuokratulot ovat nimellisarvoisina yli kaksinkertaistuneet. Kaupungin hyvien maanvuokratulojen kääntöpuoli on se, että uusittavissa maanvuokrasopimuksissa hinnankorotukset ovat olleet suuria.

Maanvuokrat ovat olleet sidottuina elinkustannusindeksiin, mikä on ollut riittämätön kasvavan kaupungin maanarvon nousun osoittaja etenkin keskustan alueella. Kuntalain 130 §:n mukaan maan luovutuksen tulee tapahtua markkinaehtoisesti. Markkinahintatason varmistamiseksi Kiinteistötoimi on teettänyt hintavyöhyketarkastelun, joka on saatavilla kaupungin verkkosivuilla.

Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin maa-alueista saatavat tuotot ovat hyvällä tasolla. On tärkeää pitää maa-alueiden tuotot riittävinä ja asukkaiden ja elinkeinoharjoittajien kustannukset kohtuullisina.

Kuva: Laura Vanzo

Kaupungin kiinteistöissä käytetään pääasiassa uusiutuvilla lähteillä tuotettua energiaa, mikä on kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen kannalta merkittävä asia. Kaupunki on jo vuosia ostanut ainoastaan uusiutuvilla, kotimaisilla energialähteillä tuotettua sähköä. Kaupungin rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä, josta noin 45 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä vuonna 2019. Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kaupungin rakennusten kaukolämmöstä 90 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

Valtuustokauden tavoite on energiankulutuksen vähentyminen 7,5 %. Tästä johdettu vuoden 2019 tavoite oli kaupungin energiankulutuksen väheneminen prosentilla. Tavoite ei toteutunut, sillä kaupungin kiinteistöjen energiankulutus kasvoi 0,9 %. Kasvun pääasiallinen syy oli sisäilmakohteiden ilmastoinnin lisääminen.

Kaupungin kiinteistöjen lämmön, sähkön ja veden kulutus ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Sähkön ja lämmön kulutuksen vähentämiseksi on jo tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä. Vedenkulutusta ja jätemääriä ei pystytä mittaamaan täsmällisesti, eikä niiden vähentämiseksi ole vielä tehty kattavia toimenpiteitä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin energia- ja ekotehokkuuden parantaminen on tärkeää kaikilla näillä osa-alueilla.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen Tilapalvelut Oy on toiminut yhtiönä kaksi vuotta ja tuottanut kaupungille rakennusten ja tilojen rakennuttamis- ja ylläpitopalvelut. Yhtiön vuositavoitteena oli, että se on tehostanut toimintaansa kaksi prosenttia. Tavoitteelle ei ollut yksiselitteistä mittaria, minkä vuoksi tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida. Kaupunki on yhtiön pääasiallinen asiakas, sillä yhtiön n. 100 milj. euron liikevaihdosta 95 % tulee kaupungilta.

Tilapalvelut tuotti kaupungille rakennuttamispalveluja 37 milj. eurolla vuonna 2019. Yli miljoonan euron hankkeissa yhtiö säästi 1,1 milj. euroa verrattuna kustannusarvioihin. Yhtiö hoiti kiinteistöjen ja tilojen ylläpito- ja kunnossapitopalvelut 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmin kustannuksin. Kustannuksia ei verrattu edellisvuoteen, koska purkuja oli enemmän, hoitokustannukset olivat nousseet ja kunnossapitokohteet olivat haastavampia ja niitä oli enemmän. Yhtiön 1,49 milj. euron tulos oli yhtiön mukaan myös osoitus toiminnan tehostumisesta.

Tilapalvelujen 230 hengen työyhteisö onnistui vähentämään merkittävästi sairauspoissaoloja, vaikka henkilöstö on selvästi iäkkäämpää kuin kaupungissa keskimäärin. Tilapalvelut teki yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja paransi työterveyspalveluihin pääsyä, räätälöi työtehtäviä ja käytti korvaavaa työtä sairauslomien sijaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä oli esimerkillistä toimintaa.

Tarkastuslautakunnan mielestä Tampereen Tilapalvelut Oy on pystynyt osoittamaan toiminnassaan kustannussäästöjä, vaikka epäselvien mittareiden vuoksi valtuuston asettamaa tavoitetta ei voitu arvioida.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen Sulkavuoreen rakennetaan kallion sisään seudullinen jätevedenpuhdistamo. Lisäksi rakennetaan toimintaan liittyvät siirtoviemärit, joiden avulla jätevedet johdetaan puhdistamolle. Rakentaminen alkoi vuonna 2018 ja puhdistamo on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024.

Uuden keskuspuhdistamon tavoitteena on jätevedenkäsittelyn tehostaminen nykyisestä ja sitä kautta Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön tilan parantaminen. Puhdistamossa otetaan käyttöön biologisella typenpoistolla tehostettu aktiivilieteprosessi täydennettynä hiekkasuodatuksella ja UV-desinfioinnilla.

Typen poisto tehostuu noin 70 % ja fosforin poisto noin 15 % nykytehoon verrattuna. Kaupungin strategian tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Päätös rakentaa Pirkanmaan suurin biokaasulaitos edistää strategian tavoitetta.

Tampereen lisäksi yhtiötä omistavat Ylöjärven Vesi Oy ja Kangasalan kaupunki sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Hankkeen kustannusarvio on noin 318 milj. euroa. Keskuspuhdistamon valmistumistuttua se käsittelee noin 100 000 m3 jätevettä vuorokaudessa. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan hanke on edennyt aikataulussa ja kustannusarvion mukaan.

Tavase sai lupapäätöksen tekopohjavesilaitokselle vuoden 2019 lopussa. Pälkäneen alueelta lupapäätös saadaan ennakkotietojen mukaan kesällä 2020. Kaikki osakkaat ovat ilmoittaneet, että investointipäätökset on arvioitava erikseen luvan saannin jälkeen. Tarkastuslautakunta seuraa tekopohjavesihankkeen etenemistä.

Tavase Oy:n tavoitteena on rakentaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen harjualueelle ja sen jälkeen valmistaa siellä tekopohjavettä. Toiminta on seudullista ja Tampereen lisäksi yhtiön omistajia ovat Akaa, Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti. Hankkeeseen tarvitaan vesilain mukainen lupa ja yhtiö on jättänyt lupahakemuksen jo vuonna 2003. Rakentamisen kustannusarvio on 57 milj. euroa ja se on vuodelta 2011. Vuoden 2019 loppuun mennessä hanke on maksanut noin 7,8 milj. euroa.

Hanketta on perusteltu mm. sillä, että tekopohjavesi on ympäristöystävällistä, tasalaatuista ja edullista, koska laitoksen käyttöikä voi olla sata vuotta. Laitoksen käyttöön otetaan sekä kaivo-, allas- että sadetusimeytys, mikä lisää veden toimitusvarmuutta. Hanketta on myös vastustettu voimakkaasti. Yksityisten tahojen vastustus on perustunut mm. siihen, että hankkeen tietoja pidetään vanhentuneina ja imeytysaluetta pidetään riittämättömänä. Pelkona on, että imeytettävä vesi kulkeutuisi lähistön teollisuus- ja asuntoalueen kiinteistöihin. Valkeakoski irtaantui hankkeesta vuonna 2017. Alkuvuodesta 2020 Kangasalan valtuusto käsitteli kansalaisaloitetta hankkeesta irtaantumista ja päätti, että asiaa harkitaan siinä vaiheessa, kun lupapäätös on lainvoimainen.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen Sarka Oy järjestää työllistymisjaksoja pitkäaikaistyöttömille. Heitä työllistetään henkilöstövuokrauksessa, siivouksessa ja huoltotöissä.

Sarkassa vietetyn jakson jälkeen työllistyneiden osuus oli 45 % vuonna 2019. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä on vahva tulos vaikeasti työllistettävän, pitkään työttömänä olleen asiakaskunnan kohdalla. Työllistyneiden osalta ei ole saatavilla tilastotietoa työsuhteen pysyvyydestä tai jatkuvuudesta.

Sarka on ottanut tehtäväkseen tarjota asiakkailleen myös työhönvalmennuspalvelua, sillä se kasvattaa työllistyneiden määrää. Palvelun tavoite on löytää koulutus- ja työpolkuja kohti työmarkkinoita. Palvelu tuotetaan Sarkan omalla kustannuksella ja hyvin pienellä henkilöresurssilla. Yhtiön mukaan työhönvalmennukselle on nykyistä suurempi tarve, mutta sen lisäämiseen tarvittaisiin rahoitus kaupungilta. Arvioinnissa jäi avoimeksi kysymys siitä, onko työhönvalmennuspalvelu Sarkan tehtävä ja tulisiko kaupungin maksaa Sarkalle palvelun tuottamisesta.

Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen palvelut ovat kuntouttava työtoiminta ja ryhmätoiminta pitkäaikaistyöttömille. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu noin 350 asiakasta vuodessa. Kuntouttava työtoiminta toteutetaan metalli-, kiinteistö-, media-, tietotekniikka- ja hoivapajalla. Ryhmätoimintaan osallistuu noin 200 asiakasta viikossa. Asiakas osallistuu ryhmätoimintaan yhtenä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Vuonna 2019 järjestettiin oma elämä -ryhmiä, joissa käsiteltiin arkielämää ja hyvinvointia sekä digiryhmiä, joissa harjoiteltiin tietokoneen käyttöä.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Sykkeen toiminta oli tuloksellista vuonna 2019, sillä asiakkaista 53 % eteni Sykkeestä työhön, koulutukseen tai työkokeiluun. Viime vuosina Sykkeestä eteenpäin jatkaneiden asiakkaiden osuus on vaihdellut 48−61 %:n välillä. Sykkeen palveluista saatu hyöty on suurimmillaan, jos asiakas etenee Sykkeestä pysyvästi työmarkkinoille.

Yli 1 000 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden kustannukset Sykkeen palveluissa ovat samaa suuruusluokkaa kuin työmarkkinatuen kuntaosuus. Kaupunki maksaa Sykkeen työhön ja koulutukseen suuntaavan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaasta keskimäärin 510 euroa kuukaudessa. Kunnan osuus työttömän henkilön työmarkkinatuesta riippuu siitä, kuinka kauan henkilö on saanut työmarkkinatukea. Kunnan maksuosuus on 490 euroa kuukaudessa, jos henkilö on ollut työmarkkinatuella yli 1 000 päivää. Näin tarkasteltuna Sykkeen toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa.