Tilikauden tulos oli 58,8 milj. euroa alijäämäinen. Positiivinen tulos on saatu viimeksi vuonna 2010. Tulos oli ensimmäistä kertaa alijäämäinen myös kaupunkikonsernissa. Kaupungin tulot eivät ole riittäneet enää vuosiin menojen kattamiseen.

Kaupungissa on ryhdytty toimiin alijäämän kattamiseksi ja säästöjä on saatu aikaan. Samanaikaisesti verotulot ovat vähentyneet ja väestönkasvu on lisännyt palvelujen tarvetta. Tehdyt säästöt eivät riitä talouden tasapainottamiseen ja vaikeita päätöksiä täytyy tehdä lisää. Tarkastuslautakunta jatkaa talouden tasapainotusohjelman toteutumisen seuraamista.

Väestö kasvaa Tampereella kovaa vauhtia ja vuoden 2018 lopussa asukkaita oli 235 239 henkeä. Tampereella on erityisen paljon asukkaita ikäluokissa 20–34 -vuotiaat. Kaupungissa on noin 50 000 opiskelijaa, joista monet muuttavat muualle valmistuttuaan. Jos nykyistä useampi vastavalmistunut saisi työpaikan Tampereelta, se lisäisi entisestään elinvoimaista kaupungistumiskehitystä.

Kuva: Laura Vanzo

Valtuuston talousarviossa asettamat tavoitteet ovat sitovia siten, että ne on tarkoitettu toteutettaviksi. Kaupunginhallitus antaa tilinpäätöksessä raportin vuositavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteen toteutumattomuus ei johda raportoinnin lisäksi muihin toimenpiteisiin.

Tarkastuslautakunta haluaa nykyistä vaikuttavamman menettelytavan niihin tilanteisiin, jossa valtuustoon nähden sitova tavoite ei toteudu. Jos vuoden aikana huomataan, että tavoite ei todennäköisesti toteudu, lautakunnan mielestä tulisi laatia konkreettinen suunnitelma tavoitteen toteuttamiseksi. Jos tavoitetta ei pystytä toteuttamaan, valtuuston tulisi päättää mahdollisesta tavoitteen muuttamisesta. Näin menettely olisi yhtenäinen talousarvion määrärahoja koskevan menettelyn kanssa.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kaikista vuositavoitteista 60 % toteutui, 30 % ei toteutunut, 7 % toteutui osittain ja 3 %:n toteutumista ei voitu arvioida. Lautakunnille ja konsernihallinnolle asetetuista tavoitteista 60 % toteutui. Lautakuntien ja konsernihallinnon tavoitteet olivat entistä täsmällisempiä ja paremmin mitattavia. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen toteutuneiden tavoitteiden osuus oli heikko, vain 32 %. Vastaavasti osittain toteutuneiden ja arvioimatta jääneiden tavoitteiden osuus liikelaitoksissa ja pelastuslaitoksella oli muuhun kaupunkikonserniin verrattuna korkea (32 %). Toteutuneiden tavoitteiden osuus oli selvästi korkein kehitysohjelmissa (89 %). Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui 60 %.

Kuva: Mirella Mellonmaa

Tampereen kaupungin terveysasemapalveluihin ei ollut viime vuonna aina helppo päästä. Joko terveysasemien neuvontapalveluista ei vastattu yhteydenottoon tai pyydettiin soittamaan myöhemmin uudelleen, kun kaikki hoitoajat oli varattu. Aluehallintovirasto antoi tämän vuoksi määräyksen asian kuntoon laittamisesta. Kuntalaisen on saatava kiireettömässäkin hoidossa välitön yhteys terveysasemalle, jotta hoidon tarve voidaan arvioida. Kuntalaiset olivat kuitenkin tyytyväisiä palveluihin, kunhan olivat niihin päässeet.

Terveyspalvelujen digitalisaatio etenee, mutta sen vaikutuksista palveluihin ei juuri ole tietoa. Omaolo-palvelussa voi tehdä muutamien sairauksien osalta sähköisen oirearvion ja saada hoito-ohjeita ja toimintasuosituksia. Muutoin digitalisaatio lähinnä parantaa vuorovaikutusta ja viestintää.

Tarkastuslautakunnan arvioinnissa terveysasemapalveluista pyrittiin saamaan tietoa tuottavuuden kehittymisestä niin oman toiminnan kuin ulkoa hankitun palvelun osalta. Mittarina oli tarkoitus käyttää asiakaskohtaisen vuosikustannuksen kehitystä. Vertailtavuus ei erilaisten käytäntöjen vuoksi ollut kuitenkaan mahdollista. Ulkoa hankitut palvelut tulevat halvemmaksi, mutta ei voida sanoa, minkä verran. Suuntaa-antavasti tuottavuuden kehittymistä voi tarkastella arviointikertomuksessa olevista oman ja ulkoa hankitun palvelun suorite- ja kustannustaulukoista. Tarkastuslautakunnan mielestä tuottavuutta tulee mitata ja saatua tietoa hyödyntää johtamisessa.

Kuva: Opa Latvala

Tampereen kaupungilla on 52 tytäryhtiötä ja neljä säätiötä. Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana myötävaikuttaa yhtiön toimintaan.

Tarkastuslautakunta teki omistajaohjauksen toimintaa koskevan kyselyn tytäryhteisöjen hallituksille ja toimitusjohtajille. Tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet olivat melko tyytyväisiä omistajaohjauksen ohjeisiin, toimintaan ja sen järjestämään koulutukseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan omistajaohjaus on tältä osin toiminut hyvin.

Kyselyyn saatujen vastausten mukaan omistajan viestimä strategia ei ollut riittävän selkeää. Tarkastuslautakunta pitää tulosta huolestuttavana ja esittää, että omistajaohjauksen tulee viestiä näkemyksensä selkeämmin ja varmistaa, että omistajan viesti menee perille. Omistajaohjauksen kehittämiskohteina nähtiin mm. tarve lisätä yhteydenpitoa omistajaohjauksen ja yhtiön koko hallituksen välillä. Tytäryhteisöihin valittavien hallitusjäsenten riippumattomuuden selvittämisestä ei saatu tietoa ja tarkastuslautakunta kysyykin, miten hallitusjäsenten riippumattomuus selvitetään?

Kuva: Laura Vanzo

Harmaa talous tarkoittaa toimintaa, jossa jätetään lakisääteiset verot ja maksut hoitamatta. Kaupungilla on monta keinoa torjua harmaata taloutta. Rakentamispalveluissa yksi keino on käännetty verovelvollisuus, jossa kaupunki ostajana maksaa myyjän sijaan arvonlisäveron. Uusimpana on veronumeron käyttöönotto. Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava henkilötunnisteessaan veronumero, jonka voi tarkistaa veronumerorekisteristä. Yli 15 000 euron urakoista urakan päätoteuttaja ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain työmaalla työskentelevät henkilöt ja suorituksensaajat sekä kaupunki vastaavat urakkasummat.

Tilaajavastuulain mukaan tilaajan tehtävänä on varmistaa, että sopimuskumppani täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Sopimuskumppanin tulee kuulua ennakonperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverorekisteriin sekä kaupparekisteriin. Sen työntekijöillä tulee olla eläkevakuutus ja työterveyshuolto järjestettynä. Näiden asioiden seurannassa auttaa Tilaajavastuu.fi -palvelu. Arviointiin liittyvässä tarkastuksessa kaupungin rakentamispalvelujen tilille vuonna 2018 kirjatut toimittajat, joilta oli ostettu vähintään 9 000 eurolla, olivat kahta lukuun ottamatta hoitaneet velvoitteensa. Näillä oli puutteita eläkevakuutusmaksujen hoitamisessa.

Tilaajavastuu.fi-palvelua tulisi hyödyntää paremmin. Samalla rahalla on mahdollista saada jatkuva seuranta kaikista niistä yrityksistä, jotka tuottavat palveluja kaupungille. Kaupungin oma harmaan talouden torjunnan ohje olisi viesti siitä, että kaupunki pitää asiaa merkittävänä.

Kuva: Laura Vanzo

Valtuusto asetti joukkoliikenteelle tavoitteen kasvattaa matkustajamäärää 4 %:lla vuonna 2018. Tavoite ei toteutunut, sillä matkustajamäärä kasvoi vuoden 2018 aikana vain 1,2 %.

Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen matkustajamäärään vaikuttaa eniten maankäyttö. Merkittävä vaikutus on myös liikennepalveluihin liittyvillä toimenpiteillä kuten esim. liikennejärjestelmän kehittämisellä ja pysäköintipolitiikalla. Joukkoliikennettä käytetään paljon työmatkoihin, joten yleinen työllisyystilanne vaikuttaa matkustajamäärään. Säätilan vaikutus matkustajamäärään on noin 1−2 % vuodessa.

Palvelutarjonta ja hinnoittelu vaikuttavat osaltaan joukkoliikenteen matkustajamäärään. Joukkoliikenteestä säästettiin vuonna 2018 noin 0,2 milj. euroa supistamalla palvelutarjontaa vähäisen kysynnän linjoilla (Pispalanharjulla, Multisillassa ja Peltolammilla). Lisäksi matkalippujen hintoja jouduttiin korottamaan paljon vuoden 2019 alussa, mikä saattaa vaikeuttaa matkustajamäärän kasvattamista lähivuosina.

Liikenneviraston mukaan Tampereella on valtakunnallisesti vertaillen hyvät kestävien kulkumuotojen osuudet. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan henkilöautolla kuljettujen matkojen osuus on tarpeen saada vielä pienemmäksi, jotta hiilineutraali Tampere 2030 -tavoite toteutuisi. Tampereen merkittävin toimenpide joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvattamiseen on raitiotien rakentaminen. Raitiotien käyttöönotto vuonna 2021 kasvattanee joukkoliikenteen matkustajamääriä huomattavasti.

Kuva: Laura Vanzo

Tampereen Raitiotie Oy:n vuoden 2018 tavoite oli raitiotiehankkeen ensimmäisen osan pysyminen aikataulussa ja tavoitekustannuksessa. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tavoite toteutui esimerkillisen hyvin.

Arvioinnissa tarkasteltiin raitiotien ensimmäisen osan jo toteutuneita kustannuksia ja ensimmäisen osan kustannusennustetta vuoden 2018 lopussa. Raitiotien ensimmäiseen osaan liittyvien kustannusten ennuste oli noin 288 milj. euroa. Kalustohankinta maksaa noin 80 milj. euroa. Rakentamiseen saadaan valtionavustusta noin 58 milj. euroa, joten nettokustannuksen ennuste on noin 310 milj. euroa. Valtuustolle vuonna 2016 esitetyn arvion mukaan rinnakkaishankkeiden kustannus on noin 57 milj. euroa. Raitiotien toisen osan suunnitelmia laaditaan parhaillaan, eikä sen kustannusarvio ole vielä valmistunut.

Raitiotien ensimmäisen osan rakentamiseen liittyy monen tasoisia kustannuksia, eikä raitiotielle voida ainakaan vielä asettaa hintalappua. Raitiotien kustannukset liittyvät mm. infran rakentamiseen, kalustoon ja hallintoon. Näiden lisäksi toteutetaan rinnakkaishankkeita, kuten esim. Hämeensillan uusiminen. Rinnakkaishankkeet eivät sisälly raitiotien kustannuksiin tai toteutukseen.

Kuva: Laura Vanzo

Kaupunki tilaa matkailu- ja tapahtumapalvelujensa toteutuksen Visit Tampere Oy:ltä. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Visit Tampereen asiakkaat ovat matkailijoita, matkanjärjestäjiä ja Tampereen matkailupalveluita tuottavia yrityksiä. Markkinoinnin kohdemaat ovat Saksa, Japani, Kiina (Quangzhou), UK, Venäjä (Pietari), Ruotsi (Tukholma) ja Suomi.

Tampereen tavoite on kehittää matkailutarjontaa aktiivisesti ja vahvistaa kaupungin kansainvälistä saavutettavuutta. Tamperelaisista matkailuyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan ulkomaalaisille matkailijoille suunnatuissa palveluissa ja niiden saavutettavuudessa on vielä paljon kehitettävää. Tilastotietojen perusteella Pirkanmaan ulkomainen matkailukysyntä on vielä maltillista.

Kävijä- ja elämystalous on Tampereen nouseva toimiala. Pirkanmaa on maakuntien kärkijoukossa matkailun työllistävyydessä. Silti Tampereella on edelleen parannettavaa kävijä- ja elämyspalveluiden tarjonnassa. Kaupungin tavoite on olla vuonna 2030 Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki.

Kuva: Kyösti Karila

Särkänniemen asiakastyytyväisyys oli huippuluokkaa: asiakkaiden kokonaistyytyväisyys oli 89 %, kun vastaava luku merkittävimmällä kilpailijalla oli 68 %. Särkänniemen ennestään hyvä asiakastyytyväisyys parani kaikilla eri osa-alueilla vuoden 2018 mittauksessa.

Särkänniemen valtuustotavoitteista kolme viidestä toteutui. Yhtiö maksoi kaupungin edellyttämän 0,5 milj. euron osingon, vaikka yhtiön tilikauden tulos oli vaatimaton 0,2 milj. euroa. Yhtiön tuottavuus ei kasvanut, eikä se saavuttanut sille asetettua tavoitetta. Myöskään kävijämäärä ei yltänyt 5 %:n kasvutavoitteeseen, sillä kasvu oli vain 2 %. Sen sijaan yhtiö toteutti hyvin yhteiskuntavastuutaan palkkaamalla yli 400 kesätyöntekijää, joista noin 250 oli ensimmäisessä työpaikassaan. Särkänniemi valittiin Suomen parhaaksi vapaa-ajan keskukseksi Taloustutkimuksen vuoden 2018 tutkimuksessa.

Tarkastuslautakunta odottaa yhtiön liikevaihdon ja tuottavuuden kasvua lähivuosina. Särkänniemi on pystynyt vastaamaan asiakasodotuksiin erinomaisesti.

Tampereella opetusryhmien koko on suurin verrattuna Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Vuosiluokilla 1–6 Tampereella oli vuonna 2017 keskimäärin 19,8 oppilasta. Vuosiluokilla 7–9 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 20,69. Molemmissa ryhmäkoot olivat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Opetushallituksen tilastoihin. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan tavoitteena on, että ryhmien keskikoko ei kasva ja että ne pysyisivät noin 19 oppilaassa. Tavoite ryhmäkokojen säilymisestä ennallaan ei ole helppo mutta tarkastuslautakunnan mielestä siitä tulee pitää kiinni.

Perusopetuksen oppilasmäärä laski 2000-luvulla lähes 3 000:lla. Määrän laskuun ei reagoitu vähentämällä tiloja tai henkilökuntaa. Nyt oppilasmäärä kasvaa noin 500 oppilaan vuosivauhtia ja se ylittää ehkä jo vuoden kuluttua vuosien 2003–2004 ennätyksen, mikä oli 17 844 oppilasta.

Vuonna 2018 perusopetuksesta tehtiin palveluverkkoselvitys, jonka pohjalta esitettiin neljän koulun sulkemista. Näistä vain Annalan koulu päätettiin lakkauttaa. Tulos on mittavaan valmistelutyöhön nähden vaatimaton. Opetusta halutaan keskittää suuriin 1 000 oppilaan yhtenäiskouluihin ja vähintään 200 oppilaan pienten lasten yksiköihin. Kaupungin linjaus pienten lasten lähikouluista ja suurista yhtenäiskouluista on sekä inhimillinen että tehokas. Palveluverkkotyötä on jatkettava ja luotava kokonaisuuden kannalta parhaita palvelurakenteita.

Kuva: Hanna Leppänen

Vuonna 2017 reilu kolmannes Tampereen kaupungin lukioiden opiskelijoista oli ulkopaikkakuntalaisia. Tampereella lukiota suorittavien ulkopaikkakuntalaisten opiskelusta aiheutuu kaupungille noin 1,6 milj. euroa menoja vuodessa. Suomessa lukiokoulutuksen järjestäjät eivät saa valita opiskelijoita kotipaikkakunnan perusteella, joten kaupunki ei voi vaikuttaa ulkopaikkakunnilta tulevien lukio-opiskelijoiden määrään. Tampereen lukioiden suosio aiheuttaa kustannuksia, mutta toisaalta se vahvistaa kaupungin vetovoimaa suosittuna opiskelukaupunkina strategian mukaisesti.

Lukiokoulutuksen kaikkien tuloksellisuuden osa-alueiden tulokset olivat hyvällä tasolla, mikä on poikkeuksellista tarkastuslautakunnan arvioinneissa. Tampereen lukioiden käyttömenot olivat Suomen kuuden suurimman kaupungin keskitasolla vuonna 2017. Opiskelun negatiiviset keskeytykset ovat vähäisiä. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat alhaiset. Esimiesarvioinnin tulokset ovat yhtä hyvällä ja paremmalla tasolla kuin kaupungissa keskimäärin. Abiturienttien asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin on kuuden Suomen suurimman kaupungin keskitasolla.

Kuva: Veli-Matti Lahdenniemi