Siirry sisältöön

Asiointitutkimus valottaa eri kulkumuotojen yhteyttä keskustan elinvoimaan

Julkaistu 1.12.2021 12.05

Tampereen kaupungin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin kaupunkiseudun asukkaiden asiointia, liikkumista ja kuluttamista Tampereen keskustassa. Tutkimuksen merkittävintä tietoa oli, miten keskustan kokonaiskulutus jakautui eri kulkumuodoilla saapuvien kesken.

Ratikka ja ihmisiä Hämeenkadulla
 

Tutkimuksen mukaan suurin osuus Tampereen keskustan kokonaiskulutuksesta kertyi jalankulkijoille. Ostovoimasta 36 % kulki kävellen, 29 % autolla, 27 % joukkoliikenteellä ja 9 % polkupyörällä.

- Kävelijöiden kertakulutus oli pienempi kuin autoilijoilla, mutta asiointikäyntejä oli huomattavasti useammin. Autoilijoilla kertakulutus taas oli suurempi, mutta käyntien määrä vähäisin, kertoo liikenneinsinööri Katja Seimelä.

Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus oli suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa (49 %), pyöräilijöiden osuus tapahtumissa (17 %), joukkoliikenteen osuus kahvila- ja ravintolapalveluissa (41 %), sekä autoilijoiden osuus erikoistavarakaupassa (36 %).

Eurot virtaavat Tampereen keskustaan suhteellisen tasaisesti kaikilla kulkumuodoilla, mikä vastaa keskustan kehittämiselle aiemmin asetettua strategista tavoitetta; keskustan tulee olla kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista liikkui kohteesta toiseen kävellen, mikä tukee keskustan kävelyolosuhteiden kehittämistä.

Keskusta-alueen asukkaat tärkeitä keskustan elinvoimalle

Koronapandemia vähensi käyntejä keskustan ravintoloissa ja kahviloissa, ostoksia sekä vapaa-ajanviettoa. Keskusta-alueen asukkaat osoittautuivat tärkeäksi asiakasryhmäksi etenkin päivittäistavarakaupalle, kahviloille ja ravintoloille. Keskustan asukkaista yli puolet kävi vähintään kolme kertaa viikossa keskustassa, kun taas kaikista Tampereen kaupunkiseudun asukkaista keskustassa vieraili viikoittain noin 35 %.

- Keskustan elinvoiman ja palvelutarjonnan kehittämiseksi asukaspohjaa kannattaa edelleen vahvistaa täydennysrakentamalla sekä luomalla paikkoja uudelle asuntorakentamiselle keskustassa, sen läheisyydessä tai hyvien kulkuyhteyksien päässä, summaa hankekehityspäällikkö Minna Seppänen.

Viihtyisyys houkuttaisi keskustaan

Kaupunkiseudulta 91 % suuntasi Tampereen keskustaan etenkin erikoistavaraostoksille. Ostosten, ravintoloiden ja hyvinvointipalveluiden lisäksi keskustaan tultiin viettämään myös vapaa-aikaa. Jopa 19 % Tampereen kehyskuntienkin asukkaista saapui Tampereelle pelkästään ajankuluksi.

Parhaat arvosanat tutkimukseen osallistuneet antoivat keskustan joukkoliikenneyhteyksille ja mahdollisuudelle hoitaa useampi asia yhdellä keskustakäynnillä. Lisäksi he arvostivat hyviä kävelyolosuhteita, lyhyitä välimatkoja ja mahdollisuutta nopeaan asiointiin liikkeissä.

Tutkimuksen mukaan keskustassa käytäisiin useammin ja siellä viivyttäisiin kauemmin, jos keskustasta tulisi viihtyisämpi ja siistimpi. Tärkeiksi tekijöiksi nousivat myös lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollisuudet sekä tilan lisääminen kävelylle ja oleskelulle.

Asiointialueen valintaan vaikutti eniten mahdollisuus hoitaa monta asiaa samalla matkalla. Myös hintataso, kauppojen ja palveluiden määrä ja monipuolisuus ratkaisivat.

Heikoimmat arvosanat saivat autoliikenneyhteydet, pysäköintimahdollisuudet ja pysäköinnin hinta, mutta pääosalle vastaajista ne eivät olleet kriittisiä tekijöitä asiointialueen valinnassa. Kehyskunnista saapuville, autoilijoille ja erittäin harvoin keskustassa käyville Tampereen keskustaan autolla saapumisen ja pysäköinnin helppous olivat tärkeitä.

Tavoitteena tutkimuksen toistettavuus

Tampereen ensimmäinen asiointitutkimus aloitti uudenlaisen tiedonkeruusarjan, jonka tavoitteena on tarjota tutkittua tietoa Tampereen keskustassa käynneistä, asioinnista ja liikkumisesta.

Asiointitutkimukseen osallistui 1 148 yli 15-vuotiasta Tampereen kaupunkiseudulta. Vastaajat arvoivat Tampereen keskustassa asiointia ja liikkumista huhtikuuta 2021 edeltäneiden 12 kuukauden ajalta.

Tutkimus toteutettiin koronapandemian aikana ja juuri ennen raitiotieliikenteen käynnistymistä, jotta 2-3 vuoden välein toistettavilla jatkotutkimuksilla voitaisiin selvittää raitiotien ja ajankohtaisten ilmiöiden vaikutuksia keskussa asiointiin.

Tutkimuksen tausta-aineistoina käytettiin eri kulkutapojen liikennemääriä, matkapuhelindataan perustuvia kävijämääriä keskustassa, keskustan seurantajärjestelmää, keskustan elinvoimalaskentaa ja yritysten liikevaihtotietoja. Tutkimuksen toteutti Ramboll Finland Oy.


Lisätietoja

Liikenneinsinööri
Katja Seimelä
puhelin 040 149 3684
sähköposti [email protected]

Hankekehityspäällikkö
Minna Seppänen
puhelin +358 40 150 9857
sähköposti [email protected]


Teksti Noora Kumpulainen

Kuvat Laura Vanzo