Siirry sisältöön

Tampereen kirittävä päästövähennyksiä pysyäkseen ilmastobudjetissa

Julkaistu 29.11.2021 13.49

Ilmastobudjetissa esitetään kaupungin kasvihuonekaasupäästöille vuotuiset enimmäismäärät, joilla voidaan päästä hiilineutraaliustavoitteeseen. Tampere on lupaavalla tiellä lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästöjen kanssa, mutta etenkin liikenteen osalta riittää kirittävää.

 

Tampere on edelläkävijänä julkaissut jo kolmannen kerran talousarviossaan ilmastobudjetin, joka auttaa seuraamaan vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitteen etenemistä ja ilmastotoimien riittävyyttä. Ilmastobudjetissa esitetään vuodelle 2022 Tampereen hiilineutraaliustavoitteen mukainen ilmastopäästöjen enimmäismäärä sekä suuntaa antavat enimmäispäästöt vuosille 2023, 2025 ja 2030.

Lisäksi ilmastobudjetti sisältää ilmastotoimien taloussuunnitelman, jossa eritellään kaupunkikonsernin ilmastotoimille suunnatut eurot toimintamenojen ja investointien osalta. Ensimmäistä kertaa toimenpiteille esitetään myös päästövähennysarvioita. Ilmastobudjetin toteumaa seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Ilmastopäästöbudjetissa liikenne laahaa perässä

Päästöbudjetin pohjalta on arvioitu mahdollisuuksia päästä hiilineutraaliustavoitteeseen perustuen Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan päästöennusteeseen ja käynnissä oleviin toimenpiteisiin.

Sähkön kulutuksessa ilmastopäästöt ovat parhaiten hiilineutraaliustavoitteen mukaisella polulla.

Liikenteen päästöt sen sijaan ovat laskeneet hyvin hitaasti verrattuna tavoitteeseen. Mitä pidempään hidas lasku jatkuu, sitä rajumpi muutos tarvitaan, jotta tavoite saavutetaan ajallaan. Uusin tieto liikenteen päästöistä on vuodelta 2020 (231,2 kt CO2e). Liikenteen päästöbudjetti vuodelle 2020 oli noin 15 % pienempi (201 kt CO2e). Nyt päätetty vuoden 2022 budjetti on jo 25 % (184 kt CO2e) vuoden 2020 päästöjä pienempi.

Kaukolämmön päästökehitys ei ole ollut viime vuosina ilmastobudjetin tahdissa, mutta tilanne muuttuu vuoden 2022 aikana valmistuvan Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen myötä. Uuden voimalaitoksen tekniikka mahdollistaa turpeen korvaamisen esimerkiksi puupolttoaineilla, mikä vaikuttaa merkittävästi kaukolämmön ilmastopäästöihin. Lisäksi Tampereen Sähkölaitos on selvittänyt, miten polttoon perustumattomia teknologioita ja hiilinegatiivisia ratkaisuja voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa tulevaisuudessa.

– Lupaavaa kehitystä on tapahtunut myös toistaiseksi liian hitaasti laskeneissa öljylämmityksen tuottamissa ilmastopäästöissä. Valtio kuitenkin tarjoaa uusiutuvaan lämmitysmuotoon vaihtajille energiatukea ja kaupunki neuvontaa. Nyt näyttää siltä, että muutos on vauhdittumassa sopivasti, arvioi energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Vastuullinen kaupunki hyötyy ilmastotoimista

Ilmastobudjetissa oleva ilmastotoimien taloussuunnitelma kattaa toimintamenojen osalta kaupunkiorganisaation ja investointien osalta koko kaupunkikonsernin tytäryhteisöineen. Ilmastotoimeksi luokitellaan sellainen kaupungin tavanomainen toiminta, jolla määritellään olevan merkittäviä hyötyjä myös ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen tai kestävän liikkumisen edistämisen osalta.

Kaupunkiorganisaation ilmastotoimien toimintamenot ovat vuoden 2022 talousarviossa 8,6 miljoonaa euroa ja investoinnit 10,4 miljoonaa euroa. Näin ollen ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistäviin toimiin on suunniteltu käytettävän 0,4 % kaupungin kaikista toimintamenoista ja noin 4 % investointibudjetista. Toimintamenot koostuvat pääosin erilaisista henkilöstö- ja suunnittelukuluista sekä kävely- ja pyöräteiden kunnossapidosta. Investoinneista merkittävimmät erät liittyvät kestävän liikkumisen edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, ulkovalaistuksen LED-vaihtoihin sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa.

Tampereen kaupungin tytäryhteisöt investoivat ilmastotoimiin vuonna 2022 yhteensä 75 miljoonaa euroa, joka on 31 % tytäryhteisöjen kokonaisinvestoinneista. Tästä merkittävä osa koostuu Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 -voimalaitoksen uusimisesta sekä raitiotiejärjestelmästä ja vaunukalustosta.

– Ilmastobudjetti ei suoraan lisää ilmastotoimiin käytettävää rahaa. Sen sijaan tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka paljon kaupunki resursoi päästöjä vähentäviin toimiin. Mikäli päästöbudjetissa on vaikeuksia pysyä, on syytä tarkastella kaupungin ilmastotoimien panostusta, sanoo ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikön kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen ja jatkaa:

– Hiljattain päättyneen YK:n ilmastokokouksen jälkeen on hyvä muistaa kaupunkien tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, josta Tampere on sitoutunut tekemään oman osansa. Ilmastotoimista seuraa usein päästövähennysten lisäksi runsaasti myös muita hyötyjä, kuten kustannussäästöjä, viihtyisyyttä tai terveyshyötyjä. Koko kaupungin tasolla kestävään liiketoimintaan panostaminen voi lisätä houkuttelevuutta rahoittajien silmissä ja näkyä positiivisena työllisyysvaikutuksena.


Lisätietoja

Energia- ja ilmastoasiantuntija
Elina Seppänen
puhelin 040 800 7253
sähköposti [email protected]

Kehittämisasiantuntija
Emmi Nieminen
puhelin 044 423 5136
sähköposti [email protected]


Teksti Emmi Nieminen ja Elina Seppänen

Kuvat Laura Paronen