Siirry sisältöön

Kantakaupungin vaiheyleiskaavaehdotus eteni yhdyskuntalautakunnassa

Julkaistu 13.4.2021 20.35

Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan tarkistettu ehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnan osalta 13.4.2021. Ehdotusta esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuustokauden 2017–2021 vaiheyleiskaavassa on päivitetty joiltain osin voimassa olevaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040.

Kartta yleiskaavassa olevista aluekeskuksista: Lielahti-Hiedanranta, Tesoma, Ydinkeskusta, Peltolammi-Lakalaiva, Koilliskeskus ja Hervanta.
 

Kaavatyön suunnittelualueeseen kuuluu Tampereen eteläinen osa, pohjoisessa rajana on Näsijärvi ja Näsijärven Hangaslahdesta alkaen alue rajautuu valtatie 9:ään. Ydinkeskustassa on voimassa vuonna 2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, josta Hatanpään Viinikanlahden selvitysalue on liitetty vaiheyleiskaavaan.

Kasvua ohjataan kestävästi

Yleiskaavatyön tärkein tavoite on kasvun ohjaaminen kaupunkistrategian mukaisesti kestävällä tavalla. Kasvun ohjaamiseksi keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille vaiheyleiskaavassa osoitetaan kestävän kasvun vyöhyke, joka perustuu Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen tavoitteeseen suunnata yhdyskuntarakenteen kehitys raiteiseen pohjautuvan joukkoliikenteen äärelle.

Yleiskaavan Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen muodostavat 800 metrin vaikutusalueet lähijunapilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen, Vuoreksen raitiotiehaaran ja seudullisen raitiotien linjojen ympärille. Toisaalta kaupungin tiivistyminen edellyttää viher- ja virkistysverkoston vahvistamista, jotta elinympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät sopeuduttaessa ilmastonmuutoksen tuomiin ilmiöihin.

Valtuustokauden 2017–2021 vaiheyleiskaavan aikaisempaa vahvempi painotus kestävän liikkumisen kehittämiseen on ratkaistu osoittamalla uusia lähijunaseisakkeita sekä raitiotien jatkolinjat naapurikuntiin Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle ja Tampereen sisällä Vuorekseen. Lisäksi vaiheyleiskaavassa esitetään pyöräilyn seudullisen pääreitistön lisäksi myös alueellinen taso.

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin täytyy kasvaa siten, että samaan aikaan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa päästöihin suuntaamalla kasvua kaupunkirakenteen edullisille vyöhykkeille.

Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja tarkistukset

Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 14.1.–15.2.2021. Palautteen perusteella ja viranomaisneuvottelussa sovittujen toimenpiteiden pohjalta kaavaan tehdään/on tehty tarkistuksia ennen hyväksymistä. Tarkistukset eivät edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville laittoa.

Muuan muassa Kaleva–Hakametsän alueen täydentyvän keskustan alueen rajaus ja määräys on tarkistettu, samoin lentomelualueen määräys. Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykettä on täydennetty Vuoreksen raitiotiehaaran vyöhykkeellä. Pyöräliikenteen alueellisen pääreitin kaavamääräykseen on lisätty kehittämistavoitteeksi reittien nopeus.

Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnät on lisätty Pärrinpuiston alueelta Pirkkalan puolelle ja Kolmenkulmasta Nokialle. Särkijärven sillan kupeessa sijaitseva ohjeellinen uimaranta -erkintä on poistettu ja Alasjärven rantaan on lisätty ohjeellinen ekologinen yhteys -merkintä välille Kauppi-Niihama–Takahuhti-Pappila.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja muun kulttuuriperintökohteen määräyksiä on tarkennettu kulttuuriympäristön huomioimisen osalta. Pohjavesialueiden yleismääräykseen on lisätty vesienhoitosuunnitelman huomioiminen ja pilaantuneiden maa-alueiden yleismääräyksestä on korjattu termejä. Lausuntojen perusteella yleiskaavan lähijunaratkaisua ei ole tarkistettu.

Neljä karttaa

Kantakaupungin vaiheyleiskaava esitetään neljällä kartalla. Yhdyskuntarakenne-kartalla esitetään kantakaupungin maankäyttö ja liikennejärjestelmä kehittämiskohteineen sekä kaupunkistrategiasta johdettu kasvun ja elinvoiman vyöhyke ja muut strategisen kehittämisen kohdealueet.

Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut -kartalla esitetään keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät reitit, ekologinen verkosto, luonnonsuojelu sekä kehitettävät virkistyspalvelut. Kulttuuriperintö-kartalla esitetään valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Neljännellä kartalla esitetään kestävän vesitalouden, ympäristöterveyden ja yhdyskuntateknisen huollon varaukset.

Kantakaupungin yleiskaavatilanne on katsottavissa yleiskaavayhdistelmästä, joka on kooste voimaan jäävien Kantakaupungin yleiskaava 2040 merkinnöistä ja määräyksistä sekä nyt hyväksyttävän vaiheyleiskaavan merkinnöistä ja määräyksistä.

Kaava-aineisto on saatavissa kokonaisuutena Oskari-karttapalvelusta perinteisten pdf-karttojen lisäksi. Karttapalvelussa kaavaa voi tutkia saman aikaisesti erilaisten paikkatietoaineistojen kanssa.


Lisätietoja

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Valmistelija
Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Projektiarkkitehti
Anna-Lotta Kauppila
puhelin 040 800 7212


Teksti Anna-Leea Hyry