Asemakaavatyö Juhannuskylän täydennysrakentamiseksi ja suojelemiseksi alkaa

Verkkosivuilla on myös kaavahankkeen esittelyvideo ja lomake tarkentavia kysymyksiä varten. Tarkentavia kysymyksiä voi esittää 7.3. asti ja vastakset kysymyksiin julkaistaan osana kaavan aineistoa 11.3. mennessä.

Kaava-alueeseen kuuluu 12 korttelia sekä katu- ja viheralueita. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 9 hehtaaria. Suunnittelualue on eri aikoina toteutunutta historiallisesti kerroksellista kaupunkiympäristöä.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja, jotka on vahvistuneet pääosin 1980-luvulla. Suunnittelualueella on kaupungin ohella useita yksityisiä maanomistajia.

Asemakaavatyössä sovitetaan yhteen alueen täydennysrakentamista ja kulttuuriympäristöarvojen suojelua koskevat tavoitteet.

Arvokasta ympäristöä

Suunnittelualue on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen länsiosassa sijaitsee arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema, vuonna 1907 valmistunut Keskuspaloasema. Se on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa.

Juhannuskylän maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö ilmentää 1900-luvun alun tamperelaista kaupunkikuvaa ja kaupungin kasvua itään. Jugendtyyli on edustettuna alueen rakennuksissa. Eri aikoina toteutunut ympäristö tekee alueen kaupunkikuvasta vaihtelevan ja kerroksellisen.

Arkkitehti Lars Sonck laati alueelle asemakaavamuutoksen vuonna 1906. Uuden asemakaavan ihanteina olivat vaihtelevat katutilat näkymäpäätteineen sekä ruutukaavasta poikkeava korttelirakenne. Sonck suunnitteli myös alueen keskellä sijaitsevan tuomiokirkon, jonka valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue rajautuu suunnittelualueeseen.

Kehittämisen lähtökohtia

Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnittelualue on asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta, hallinnon ja palvelujen aluetta sekä liikennealuetta. Suunnittelualue kuuluu osittain ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeseen, ydinkeskustan laajenemisvyöhykkeeseen sekä korkeaan rakentamiseen soveltuvaan vyöhykkeeseen.

Satakunnankatu on osoitettu osaksi keskustan kehää. Lapintie sekä osa Rautatienkatu ja Erkkilänkatua on esitetty keskustan pääkatuina. Suunnittelualueelle ja sen rajalle sijoittuu keskustan pyöräilyn pääreittejä sekä tärkeitä jalankulun reittejä. Suunnittelualueen pohjoisosaan, kohti koillista on osoitettu radan yli jalankulun yhteystarve.

Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Suunnittelualue kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen.

Selvityksiä täydennetään

Kaavatyössä käytetään hyödyksi aiempia suunnitelmia ja selvityksiä, joita on tehty muassa keskustan strategista osayleiskaavaa varten. Tarpeen mukaan selvityksiä tehdään lisää, kuten kulttuuriympäristöselvitys ja rakennusinventoinnin täydennys sekä kaupunkikuvaselvitys.

Ympäristöön liittyen tehdään liito-orava- ja lepakkoselvitys, pihasuunnitelmat, viherkerroinlaskelma, yleissuunnitelmia, hulevesiselvitys ja -suunnitelma sekä meluselvitys.

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaa hyödynnetään ja tehdään tarkempi liikenneselvitys sekä pysäköintitarkastelu.

Kaavatyöhön liittyy laaja vaikutusten arviointi ihmisiä, ympäristöä ja elinkeinoelämää koskien.

Kaavatyön eteneminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen alkaa kaavatyön valmisteluvaihe, jolloin laaditaan selvityksiä ja aloitetaan suunnittelu. Tämän jälkeen valmisteluaineisto, kuten kaavaluonnos ja laaditut selvitykset, kuulutetaan nähtäville. Aineistosta voi jättää mielipiteitä ja siitä pyydetään lausuntoja. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä järjestetään yleisötilaisuus.

Valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus. Yhdyskuntalautakunta päättää ehdotuksen nähtäville asettamisesta, ja se kuulutetaan nähtäville. Tuolloin osallisilla on jälleen mahdollisuus jättää palautetta muistutusten muodossa. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan kaupunginhallituksen ehdotuksesta.