Siirry sisältöön

Tampereen metsien hoidon toimintamallin 2021–2030 luonnos nähtävänä

Julkaistu 8.2.2021 10.11

Tampereen kaupunki päivittää metsien hoidon toimintamallin vuosiksi 2021–2030. Metsät 2030 -luonnos on nähtävänä ja kommentoitavana 8.2.–9.3.2021 sivulla www.tampere.fi/metsat2030 ja Tampereen palvelupisteessä (Frenckellinaukio 2 B). Metsät 2030 -toimintamalli ohjaa kaupungin metsien käyttöä ja hoitoa. Päämääränä on monikäyttöinen, monimuotoinen, turvallinen, elämyksellinen ja hyvinvointia edistävä sekä ilmastonmuutosta hillitsevä metsäluonto.

Metsä- ja järvinäkymä, Näsinneula
 

Tampereen metsien hoito ja käyttö on monitavoitteista. Metsien käytön erilaisia tarpeita sovitetaan yhteen metsäalueiden luokittelulla: metsiä hoidetaan metsäluokan mukaisin hoitotoimin eri intensiteetillä, ja osa metsistä on rajattu kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

–Tampereen metsien merkitys kaupunkilaisille on kasvanut viime aikoina niin virkistyksen kuin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Nähtävillä asetettavassa luonnoksessa korostuvat nämä näkökulmat, ja tavoitteena on, että lautakunta pääsee linjaamaan kaupungin metsien hoidon toimintamallista vielä kevään kuluessa. Saatu palaute tullaan ottamaan huomioon niin valmistelussa kuin päätöksenteossa, toteaa apulaispormestari Jaakko Stenhäll.

Metsät 2030 -toimintamalli sisältää useita painopisteitä kuten virkistys, monimuotoisuus, maisema sekä puuston elinvoimaisuus ja uudistuminen. Esimerkiksi elinvoimaisuutta turvataan suunnitelmallisella metsien hoidolla. Virkistysalueilla uudistetaan heikentyneitä kuusikoita ilmastonmuutokseen paremmin sopeutuviksi sekametsiksi.

Virkistysmetsissä suositaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, jolloin metsä säilyy metsänkäsittelyn jälkeenkin aina puustoisena. Myös talousmetsissä lisätään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Kasvatusmenetelmää tärkeämpää on kuitenkin metsänkäsittelyn intensiteetin sovittaminen hoidon ja käytön tavoitteisiin sekä riittävä ja kohdennettu luonnonhoito.

Metsäluonnon monimuotoisuutta edistetään monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan kestävällä metsien hoidolla ja käytöllä, arvokkaiden luontokohteiden suojelulla ja luonnonhoidolla. Kaupungin omistamasta metsäpinta-alasta on suojeltu 17,5 %. Lisäksi arvometsiksi on rajattu runsaasti luonnonarvokohteita.

Luontotyyppien hoidossa painotetaan lehtojen ja paahderinteiden hoitoa sekä kulotusta. Myös soita ennallistetaan yhteistyössä yhdistysten kanssa. Uhanalaisten lajien elinympäristöjä säilytetään ja lisätään. Lahopuustoa jätetään maastoon, kun siitä ei ole haittaa turvallisuudelle ja metsien käytölle. Lahopuustoa myös lisätään aktiivisesti metsiin ja tuotetaan tekopökkelöitä lintujen pesäpaikoiksi. Säästöpuustoa jätetään aiempaa enemmän. Metsänhoitotoimien yhteydessä poistetaan myös vieraslajeja.

Luonnonhoidossa käytetään apuna paikkatietoanalyysia, jolla tunnistetaan maisematasolla luonnonhoitotarpeita. Tätä menetelmää kehitetään vuosina 2021-2023. Tavoitteena on ekologisen verkoston toimivuuden parantaminen.

Metsien kulumista ehkäistään metsänkäsittelyllä

Metsien virkistyskäyttöä turvataan metsänkäsittelyllä. Puustoa ja vesakkoa harvennetaan esimerkiksi reittien risteyksissä, ja vilkkaan virkistyskäytön alueilla metsiä avarretaan. Maapohjan kulumista torjutaan metsänkäsittelyllä, reittien kunnostuksella ja opastuksella. Metsänhoidolla myös ylläpidetään ja parannetaan lähimaisemaa esimerkiksi tuomalla esiin vanhoja mäntyjä ja suosimalla monipuolista puulajistoa. Reiteiltä avataan näkymiä metsään ja järville.

Elinvoimaisilla ja kasvavilla metsillä tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutosta hillitsevät ja sopeuttavat toimenpiteet ovat mukana toimintamallissa vahvemmin. Tähän saakka puuston kasvu on ollut suurempaa kuin hakkuiden aiheuttama poistuma, mikä on kasvattanut hiilivarastoa. Kasvu ja hiilinielu tulevat hiipumaan jo lähivuosina, mikä johtuu ikääntyvästä puustosta ja maltillisista toimenpiteistä. Vanhat metsät ovat kuitenkin arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hiilinielua vahvistetaan huolehtimalla puuston elinvoimaisuudesta ja terveydestä sekä uudistamalla puustoa. Myös joutomaiden metsityksillä vahvistetaan hiilinielua.

Uusi metsätiedon palvelu opastaa tutustumaan kaupungin metsiin

Metsiä hoidetaan metsäluokkien hoitoperiaatteiden mukaisesti, ja suunnittelussa hyödynnetään myös paikkatietoanalyysejä ja digityökaluja. Kaupungin metsät on jaettu seitsemään metsäluokkaan: ulkoilumetsiin, suojametsiin, retkeilymetsiin ja talousmetsiin, arvometsiin ja suojelualueisiin.

Metsien asukkaille tuottamia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia edistetään palveluja kehittämällä ja parantamalla osallistumista ja viestintää, jotta Tampereen metsät tulisivat yhä useammalle tutuiksi.

Metsät 2030 -toimintamallissa on mukana metsätiedon julkaisupalvelu, joka esittää metsäluokat kartalla alueina. Palvelussa on metsäluokan kuvaus ja hoidon tavoitteet sekä tietoa metsikön piirteistä ja luonnosta sekä retkeilyreiteistä. Karttapalvelua kehitetään vuosina 2021–2022 saadun palautteen pohjalta. Palveluun lisätään esimerkiksi tietoa metsäkuvioille suunnitelluista toimenpiteistä. Myös vuorovaikutukseen kehitetään työkalua, jonka tavoitteena on helpottaa osallistumista.

Metsätyökohteet valmistellaan 1–3 vuodeksi kerrallaan ja valmisteluvaiheessa tehdään yhteistyötä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Myös asukkaiden ja muiden tahojen metsänhoitotoiveille on palvelupolku.

Uudistustyön pohjaksi kuultiin asukkaiden, sidosryhmien ja päättäjien toiveita

Uudistustyön pohjaksi asukkailta kyseltiin kokemuksia ja ajatuksia kaupungin metsistä sekä niiden käytöstä ja hoidosta. Lisäksi tehtiin maastohaastatteluja metsissä liikkuville ulkoilijoille. Sidosryhmiä kuten yhdistyksiä on kuultu metsäkävelyllä ja työpajassa. Metsäkävely järjestettiin myös asunto- ja kiinteistölautakunnalle. Nykyisen metsien hoidon toimintamallin 2009–2020 arvioi ulkopuolinen alan asiantuntija Tapio Oy.

Kyselyissä ja sidosryhmiltä saadusta palautteesta merkittävä osa koski metsien merkitystä virkistysalueina. Lisäksi oltiin huolissaan metsäalueiden rakentumisesta. Käyttäjille metsät tarjoavat mahdollisuuden virkistymiseen, rauhoittumineen ja elpymiseen. Lähimetsät ovat tärkeä osa alueen identiteettiä. Tärkeitä metsiä on eri puolilla Tamperetta, etenkin Kauppi-Niihama ja Pyynikin alue koettiin saavutettaviksi. Rantametsät ovat virkistysarvoltaan erityisiä. Vastaajat toivoivat lisää tietoa kaupungin metsistä ja niiden käyttömahdollisuuksista.

Metsien hoidon toimintamalli Metsät 2030 viedään nähtävilläolon ja palautekäsittelyn jälkeen asunto- ja kiinteistölautakunnan päätettäväksi kevääseen 2021 mennessä.


Lisätietoja

Metsätalouspäällikkö
Anne Tuominen
puhelin 050 517 7053

Apulaispormestari
Jaakko Stenhäll
puhelin 045 137 8505


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen