Siirry sisältöön

Kohti vesihuollon kiertotaloutta tulevaisuuden kaupungissa

Julkaistu 5.2.2021 11.25

Vesihuollon kiertotaloutta voidaan edistää kaupungeissa erottelevalla sanitaatiolla, jossa käymälävedet kerätään ja käsitellään erillään muista jätevesistä. Näin voidaan tuottaa nykyjärjestelmää vähemmän haitta-aineita ja enemmän ravinteita sisältäviä ravinnetuotteita ja vähentää jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutuksia.

 sellutehtaan vanha vedenpuhdistamo Hiedanrannassa
 

Vanha tehdasalue Hiedanrannassa tarjoaa kiinnostavan kokeiluympäristön, kun kunnallistekniikkaa ei vielä juuri ole.

Tampereen kaupungin koordinoimassa NutriCity-hankkeessa pilotoitiin Hiedanrannassa erilaisia erottelevia käymäläratkaisuja ja ravinteiden talteenottotekniikoita sekä kehitettiin toimintamallia ravinnekiertoa tukevalle sanitaatiolle. Hankkeen keskeinen saavutus oli laaja sidosryhmäyhteistyö ja kaupunkisuunnitteluyksikön, yritysten ja Hiedanrannan kartanon toimijoiden kanssa, joka nosti erottelevan sanitaation kestävän kaupunkikehityksen keskusteluun.

Hankkeen aikana saadut opit on koottu loppuraporttiin, joka on suunnattu kaupungeille työkaluksi edistämään ravinteita kierrättäviä sanitaatioratkaisuja uusilla asuinalueilla sekä soveltuvin osin myös saneerattavissa kohteissa. "Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä 2018-2020"- hankkeessa olivat Tampereen kaupungin lisäksi mukana Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK.

Uusia ratkaisuja erottelevaan sanitaatioon

NutriCity-hankkeessa kokeiltiin erottelevaa sanitaatiota vilkkaassa käytössä olevaan Hiedanrannan kartanoon, jonka huuhtelukäymälät vaihdettiin mustan veden erotteleviin alipainekäymälöihin ja virtsan erotteleviin käymäläistuimiin. Virtsan ravinteiden talteenottoon kokeiltiin kahta menetelmää: ruotsalaista Sanitation360® alkalista haihdutusmenetelmää ja Aalto-yliopistossa kehitettyä NPHarvest-kalvomenetelmää. Mustaa vettä käsiteltiin biokaasureaktorissa yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

Tekniset ratkaisut erottelevan sanitaation toteuttamiseen todettiin valmiiksi, ja käyttäjien suhtautuminen vaihtoehtoisiin käymälöihin oli pääosin myönteistä. Hankkeen pilot-kokeet osoittavat, että opit rohkeista kokeiluista ovat olleet arvokkaita kaikille toteutukseen osallistuville osapuolille ja vastaavia kokeiluja tarvitaan myös jatkossa uusien rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä

Vesihuollon kiertotalous huomioitava kokonaisvaltaisesti

Systeeminen muutos kohti vesihuollon kiertotaloutta on vuosikymmenten prosessi, joka on jo vauhdissa useissa eurooppalaisissa kaupunkikehityskohteissa. Niissä mustat vedet kerätään alipaineella ja käsitellään alueellisissa biokaasulaitoksessa.

Jotta jätevesien ravinteiden kierrättäminen voi tulevaisuudessa ottaa vaikuttavia askelia Suomessa, tulee lopputuotteiden turvallisuus, hyväksyttävyys sekä laatu taata. Olennaista on myös, että rakentamista ohjataan kokonaisvaltaisesti kestävämpään suuntaan. Tässä kokonaisuudessa ravinteiden kierrätys on yksi osa-alue, jonka kytkemistä muihin osa-alueisiin, kuten energian tuotantoon ja asumisen hiilijalanjälkeen, tulee vahvistaa. Tulevat vuodet näyttävät miten Tampereella edetään – nouseeko erotteleva sanitaatio täydentämään keskitettyä järjestelmää soveltuvissa kohteissa.


Lisätietoja

Suomen ympäristökeskus SYKE:
Tutkija
Suvi Lehtoranta
puhelin +358 295 251 362

Tampereen kaupunki, NutriCity-hanke:
Projektipäällikkö
Maarit Särkilahti
puhelin 040 538 6535

Hiedanrannan Kehitys Oy:
Hankekehitysjohtaja
Reijo Väliharju
puhelin 050 388 0901

Projektipäällikkö
Eeva-Liisa Viskari
puhelin 040 846 9452