Siirry sisältöön

Hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi toimitettiin ympäristöministeriölle

Julkaistu 5.2.2021 8.30

Tampereen kaupunki on toimittanut hakemuksensa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi ympäristöministeriöön. Kaupunginhallitus päätti hakemuksen jättämisestä kokouksessaan 7.12.2020, ja hakemus jätettiin tammikuun 2021 lopulla. Tuleva kansallinen kaupunkipuisto on erityinen, koska se ilmentää Tampereen tarinaa historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan.

Kesäinen Tammerkoski-maisema
 

Kansallinen kaupunkipuisto on rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa yhdistävä laaja aluekokonaisuus. Sen tavoitteena on turvata arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilyminen ja kehittäminen viihtyisänä kaupunkilaisten olohuoneena kestävällä tavalla. Tampereen kansallinen kaupunkipuiston alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joita ovat 1. keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi sekä 6. Lappi-Kauppi-Niihama.

Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Viher- ja suojelualueita aluekokonaisuudesta on 78 % ja vesialueita 63 %. Keskeisenä osana kansallista kaupunkipuistoa ovatkin monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut. Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha liittyvät kaupungin teollisuushistoriaan ja ovat monipuolisia virkistyspalveluja tänäkin päivänä.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3 662 hehtaaria. Suurin osa eli 82 % Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta on kaupungin omistuksessa. Eteläpuisto-Viinikanlahden muutosalueen osuus on 34 hehtaaria. Muutosalueen osalta kansallisen kaupunkipuiston rajaus tarkentuu alueille laadittavien asemakaavojen myötä, ja täsmällinen rajaus esitetään ympäristöministeriön hyväksyttäväksi asemakaavojen tultua voimaan.

Hoito- ja käyttösuunnitelma laadinnassa - myös asukkaat voivat osallistua keväällä

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustaminen käynnistyi tarveselvitystyöllä valtuustoaloitteen pohjalta, joka oli tehty 17.9.2012. Tarveselvitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2017. Samalla päätettiin, että kaupunki etenee kohti hakuvaihetta ja käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on mukana myös Lauri Lylyn pormestariohjelman toimenpiteissä. Myös kaupunkilaiset ovat päässeet vaikuttamaan valmisteluun asukastilaisuuksissa ja -kyselyissä.

Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Valmisteilla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa linjataan kansallisen kaupunkipuiston hoidon, käytön ja kehittämisen yleiset ja alueittaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kevään aikana myös asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta ja toiveita. Kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hoito- ja käyttösuunnitelman, se toimitetaan ympäristöministeriöön. Tavoitteena on, että ympäristöministeriö tekisi päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta vuoden 2021 aikana.

Kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu Suomeen yhteensä kymmenen. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto olisi osa tätä valtakunnallista kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa. Ympäristöministeriön asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus.


Lisätietoja

Suunnitteluryhmän puheenjohtaja:
Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Kaupunginpuutarhuri
Timo Koski
puhelin 050 345 7568

Kaavoitusarkkitehti
Mirkka Katajamäki
puhelin 044 423 5177


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Marko Kallio