Siirry sisältöön

Tampereella kehitetään kestäviä ratkaisuja ruuantuotantoon

Julkaistu 7.12.2020 11.21

Urbaanin ruuantuotannon idea on tuottaa ruokaa lähellä kuluttajaa ja luonnonvaroja säästäen. Tampereen kaupungin KIEPPI-hankkeessa on mukana kolme yritystä, jotka testaavat uusia tapoja kasvattaa kaupunkilaisille syötävää kestävästi.

Valaistu vertikaaliviljelykaappi, jonka sisällä yrttejä
 

Tampereen Hiedanrannassa kasvavat tulevaisuuden ruoka ja tulevaisuuden tavat tuottaa ruokaa. KIEPPI-hankkeen yksi tavoitteista on edistää erilaisia kiertotalouden ratkaisuja, kuten urbaania ruuantuotantoa.

Urbaanilla ruuantuotannolla tarkoitetaan kaupungissa kasvatettua ruokaa ja siitä käytetään myös nimitystä kaupunkiviljely. Mukana hankkeessa on kolme paikallista yritystä: Blokgarden, Meluta ja Netled. Kaikki yritykset tekevät kokeilunsa Tampereen Hiedanrannassa kaupungin tarjoamissa tiloissa.

– Urbaani ruuantuotanto on uutta Suomessa. Tarvitsemme alalla edelleen pilotointia, koska liiketoiminnallisesti kannattavia yrityksiä on vähän. Hankkeiden avulla yritykset pääsevät kokeilemaan kannattavan toiminnan edellytyksiä, sanoo KIEPPI-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen.

Blokgarden kehittää palvelua, jossa asiakkaille toimitetaan keväällä valmiiksi istutettu viljelylaatikko, joka haetaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen pois. KIEPPI-hankkeessa yritys kokeilee suljettuun kiertoon perustuvaa kasvualustaa. Toimivassa suljetussa kierrossa ravinteet eivät mene hukkaan, vaan kasvualustaa voisi käyttää seuraavana vuonna uudestaan ja silti sen maaperän viljavuus säilyisi.

Meluta testaa viljelyrobottia Blokgardenin viljelylaatikoissa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva Farmbot automatisoi viljelyn kolme isointa osa-aluetta, sillä robotti hoitaa kylvämisen, kastelun ja rikkaruohojen kitkemisen. Tavoitteena on saada selville, kuinka hyvin robotti toimii ja onko sille kiinnostusta kuluttajien tai ammattiviljelijöiden keskuudessa.

Netled on suunnitellut pieneen tilaan menevän vertikaaliviljelylaitteiston, joka mahtuu esimerkiksi ruokakauppoihin. Vertikaaliviljelyssä viljely tapahtuu monessa kerroksessa ja sen idea on saada suuri sato pienellä pinta-alalla. Hankkeessa yritys testaa palvelukonseptia, jossa kaupunkilaiset ja ravintolat voivat tilata haluamansa määrän kasveja, kuten yrttejä, jotka sitten kasvatetaan asiakkaita varten. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja logistiikan tuottamia ympäristövaikutuksia.

Ruuantuotanto kuluttaa liikaa luonnonvaroja

Nykyiset ruuantuotantomenetelmät kuluttavat liian paljon ehtyviä luonnonvaroja, saastuttavat ilmaa, vettä ja maaperää sekä köyhdyttävät luontoa. Ruuantuotannon osuus ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on noin 25 prosenttia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan hedelmällinen maaperä loppuu maailmasta nykymenolla 60 vuodessa.

Urbaani ruuantuotanto voisi olla yksi tapa siirtyä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Vertikaaliviljely kuluttaa vähemmän vettä ja energiaa kuin perinteinen kasvihuoneviljely. Kaupunkiviljely lyhentää kuljetusmatkoja ja vähentää hävikkiä. Urbaanissa ympäristössä on mahdollista saada paremmin kiertoon ihmisperäiset ravinteet ja biojätteet. Myös ruuan arvostus saattaisi kasvaa, kun ihmiset osallistuisivat enemmän sen kasvattamiseen ja viljelyyn.

– Vielä on mietittävä, mikä rooli kaupungilla tai uusilla kaupunginosilla on urbaanin ruoantuotannon suhteen. Voisiko esimerkiksi maankäytössä tai yritystonttien luovutuksessa ottaa huomioon sen, minkälaista kestävää liiketoimintaa uuteen kaupunginosan halutaan? Tätä ratkomme KIEPPI-hankkeessa, Tuukkanen sanoo.

6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli (KIEPPI) -hankkeessa kehitetään Espoon Kerasta, Tampereen Hiedanrannasta ja Turun Tiedepuistosta kestäviä kaupunginosia, joihin syntyy uutta kierto- ja jakamistalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Järjestämme tarvittaessa tiedotusvälineiden edustajille koronaturvallisen mahdollisuuden tutustua hankkeen pilotteihin esimerkiksi etäyhteyden avulla.


Lisätietoja

Projektipäällikkö
Karoliina Tuukkanen
puhelin 041 730 1710
sähköposti [email protected]

Projektikoordinaattori
Tommi Halonen
puhelin +358444811007
sähköposti [email protected]


Teksti Miika Peltola

Kuvat Karoliina Tuukkanen