Siirry sisältöön

Hyhkynlaakson tulevan asuinalueen kaavamuutoksen luonnosaineisto nähtävillä

Julkaistu 6.11.2020 9.35

Kaarilan kaupunginosaan kuuluvan Hyhkynlaakson uuden asuinalueen kaavamuutoksen valmistelu on edennyt siten, että kaavaluonnos ja muut valmisteluaineisto on nähtävillä 3.12.2020 saakka ensi sijaisesti Tampereen kaupungin verkkosivuilla. Muutoksen valmistelu alkoi jo vuonna 2009 hakijan ja kaupungin järjestämällä arkkitehtuurikilpailulla. Sen jälkeen suunnitelmia on kevennetty ja kaava-aluetta on laajennettu.

Hyhkynlaakso lounaasta havainnekuvassa
 

Hyhkynlaakso lounaasta havainnekuvassa

Kaavan 13,35 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella noin 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Aluetta rajaa luoteispuolella Nokian moottoritie, idässä Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simolankatu sekä sen pohjoispuolella olevat pientalot. Suunnittelualueesta noin 4,9 hehtaaria on kaupungin omistuksessa ja loput yksityisessä omistuksessa.

Alueen länsiosassa on puistoa sekä kaupungin taimistoaluetta, muu osa alueesta on peltoa. Suunnittelualue viettää laidoilta alueen keskellä olevaa kosteikkoa kohti. Rakentaminen sijoittuu nykyään viljelykäytöstä pois jääneelle peltoalueelle, alueen alavimpaan kohtaan.

Asemakaavan tavoitteena on laadukkaan ja monipuolisen asumisen elinympäristön rakentaminen. Kaavan tavoitteena on rakentamisen sovittaminen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Voimassa olevan kantakaupungin yleiskaavan mukaisia tavoitteita ovat myös avoimen maisematilan ja viheryhteyksien säilyttäminen.

Suunnittelun edetessä mukaan on tullut tarve tutkia kaupungin taimiston alueen mahdollisuus asumiseen sekä päiväkodin sijoitus alueelle. Vuonna 2011 laadittua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2019 kaavoituksen käynnistyttyä uudelleen. Aiemmissa vaiheissa tullut palaute on otettu huomioon kaavatyössä.

Kaarilan Hyhkynlaakson uuden asuinalueen asemakaavan etäyleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 18.11.2020 klo 16.30 alkaen. Kaava-aineistosta voi jättää mielipiteitä nähtävillä olon aikana kaupungin kirjaamoon.

Tuhat uutta asukasta ja päiväkoti

Hyhkynlaakso laajentaa Kaarilan olemassa olevaa asuinaluetta siten, että se tarjoaa valmistuttuaan kodin noin 1000 uudelle asukkaalle. Asuntojakaumasta tavoitellaan monipuolista. Asemakaava mahdollistaa myös uuden päiväkodin rakentamisen.

Asemakaava-alueelle muodostuu viisi asuinkerrostalojen korttelialuetta sekä kaksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Uutta rakennusoikeutta tulee noin 56 000 kerrosalaneliömetriä.

Kerrostalokortteleihin sallitaan viidestä kuuteen kerrosta. Rakentamista on madallettu aiemmista suunnitelmista. Yksi kaavaluonnoksen pistetalo on kahdeksankerroksinen. Rivitalot ja kytketyt talot ovat kolmekerroksisia. Lisäksi alueen eteläosaan tulee yksi asuinpientalojen korttelialue.

Asuinkorttelialueiden pohjois- ja itäpuolelle tulee autopaikkojen korttelialuetta, jotka jaetaan istutuksin pienempiin osiin. Laajimman paikoitusalueen pohjoispuolelle tulee Mattilankadusta haarautuva uusi Hyhkynlaaksonkatu, jonka kautta suurin osa alueen liikenteestä kulkee.

Moottoriajoneuvoliikenne tulee kaava-alueelle Mattilankatua, joka Nokian moottoritien alituksen kohdalla muuttuu Peurankaduksi. Peurankatu jatkuu Pispalan valtatielle. Nokian moottoritie aiheuttaa melua, mikä on otettu huomioon alueen suunnittelussa.

Kevyt liikenne pääsee kulkemaan alueelle useita reittejä muun muassa Hyhkyn kaupunginosan eteläreunaa pitkin Pispalaan ja edelleen Tahmelan ja Pyynikin kautta Tampereen keskustaan. Alue on joukkoliikennereitin varrella.

Päiväkodille on suunniteltu paikka alueen itäosaan. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat alle kilometrin etäisyydellä.

Simolan talo suojellaan

Kaavaan kuuluu myös kaksi nykyistä erillispientalojen tonttia, joista toinen, Simolan talo, saa kulttuuri- ja rakennushistoriallisista syistä suojelumääräyksen. Hyhky on asutushistorialtaan yksi Tampereen vanhimmista alueista. Simolan talon tuntumassa on ollut asutusta 1500-luvulta alkaen. Historia näkyy myös kaavassa nimettävissä viheralueissa.

Alueen eteläosaan nykyisen pientalovaltaisen alueen ja uusien kerrostalovaltaisten korttelien väliin jätetään puistoalue, jota hoidetaan pääasiassa luonnonmukaisena puistona, jolla puusto mahdollisuuksien mukaan säilytetään.

Alueen pohjoisosan maisemapelto jätetään suojaviheralueeksi ja sitä hoidetaan niittynä niin, että näkymä moottoritieltä Pispalaan säilyy. Noin kolmannes kaava-alueen pinta-alasta jää viheralueeksi.


Lisätietoja

Projektiarkkitehti
Riikka Rahkonen
puhelin 040 801 2724

Tavoitettavissa ma 9.11. alkaen:
Kaavoitusarkkitehti
Timo Silomaa
puhelin 044 486 3497


Teksti Anna-Leea Hyry