Siirry sisältöön

Tampereen kestävää tulevaisuutta rakennetaan katse peruspalveluissa

Julkaistu 19.10.2020 11.56

Tampere haluaa pitää talouden rattaat pyörimässä vaikeinakin aikoina. Tulevaisuutta rakennetaan laajalla yhteistyöllä, sitkeydellä ja inhimillisellä otteella. Talousarvioehdotus vuodelle 2021 kertoo, että Tampere on sitoutunut luomaan investoinneillaan työtä ja toimeliaisuutta talousalueelle.

 

– Keskitymme kestävään koronan jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Kun kriisi väistyy, on edessä uudenlainen arki. Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere, joka on osaamisen kärjessä, painottaa pormestari Lauri Lyly. Hän esitteli ensi vuoden talousarvioehdotuksensa maanantaina 19. lokakuutta. Budjettiesitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 16. päivä.

Talousarvioehdotusta on valmisteltu koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen epävarmojen näkymien keskellä. Pormestari Lylyn mukaan valmistelujen pääpaino on ollut perusarjen ja hyvän elämän elinehtojen, eli välttämättömien ja lakisääteisten palvelujen turvaamisessa.

– On ratkaisevaa, miten hyvin onnistumme huolehtimaan Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen vahvistamisen rinnalla Tampereen tulee vahvistaa mielikuvaa yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina, Lyly painottaa.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät isoina haasteina: Tampereella työttömyyden kasvuna sekä yritystoiminnan vaikeuksina erityisesti tapahtuma-, elämys- ja matkailualalla. Korona on myös lisännyt palvelutarvetta, kun sosiaaliset haasteet kasvavat ja kaupunki jatkaa kasvuaan noin 3000 asukkaan vuosivauhtia.

– Tampereen kaupungin talouteen kohdistuneista koronaiskun vaikutuksista otamme torjuntavoiton. Huolehdimme palveluista ja rakennamme elinvoimaa. Veroprosentteihin ei tule muutoksia eikä henkilöstöä lomauteta. Osaltaan tätä tuskaa on helpottanut valtion oikea-aikaiset koronatoimet, tähdentää Lyly.

Talousarvioehdotuksessa on huomioitu sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponnet, jotka koskivat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja, minimituntien ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä. Samoin on kohdennettu rahoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämiin toivomusponsiin, joka koskivat muun muassa vastaanottopalveluita, ikäihmisten palveluja ja psykososiaalisen tuen palveluja. Lisäksi on nostettu ruokajakelun ja työllisyyspalvelujen määrärahoja.

– Pidämme ryhmäkoot kohtuullisina, remontoimme ja rakennamme kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti, jotta lapsilla olisi kunnolliset oppimisympäristöt. Samalla saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan turvalliset työskentelytilat, toteaa Lyly.

Vuoden 2021 alussa alueellinen työllisyyskokeilu saa jatkoa. Kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluille siirtyy huomattava toimivalta ja vastuu valtion lakisääteisten työllisyyspalvelujen hoidosta. Tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Kaupungin elinvoimaa tuetaan suurilla investointihakkeilla. Vuonna 2021 suurimmat kokonaisuudet ovat talonrakennushankkeet, kunnallistekniikan ja kehitysohjelmien investoinnit. Tampereen ratikka aloittaa liikennöinnin vuoden 2021 elokuussa, ja raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta (Pyynikintori–Santalahti–Lentävänniemi) tehtäneen päätökset lokakuussa 2020. Kaupunkipyörät aiotaan ottaa käyttöön. Tampere jatkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakemista Pirkanmaan kuntien kanssa. Päätös vuoden 2026 kulttuuripääkaupungista tehdään ensi keväänä. Tampere haluaa olla sujuvien ja toimivien arjen palveluiden kaupunki myös pienille tamperelaisille ja heidän lapsilleen. Tampere on hakenut mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöhön; päätökset osallistujista saadaan ensi vuoden alussa.

Panostukset päiväkotien ja koulujen rakentamiseen jatkuvat

Taloussuunnitelmakaudella vuosien 2021–2024 tavoitteena on kääntää kaupungin alijäämäinen talous ylijäämäiseksi ja mitoittaa menojen kasvu verorahoituksen kasvua pienemmäksi. Tavoitteen saavuttamiseksi jatketaan talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa, ja keskitytään erityisesti arvioimaan palvelujen määrää ja laatua kaikissa kaupungin palveluissa.

Vuonna 2021 Tampereen kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan 0,6 prosenttia, eli noin 8 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Matala kasvu johtuu siitä, että maankäyttösopimuskorvauksien ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen arvioidaan ensi vuonna kasvavan noin 29 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Talousarvion vuosikate on 97,9 miljoonaa euroa ja tilikausi päättyy 16,9 miljoonaa euroa alijäämäiseen tulokseen. Verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) arvioidaan kasvavan vuoden 2020 ennusteeseen verrattuna 1,9 prosenttia. Kiinteistöveroprosentteihin ei ole tulossa muutoksia, kuten ei kunnallisveroprosenttiinkaan.

Kaupungin lainamäärä kasvaa ensi vuonna 126 miljoonaa euroa, jolloin asukaskohtainen lainamäärä kohoaa 4295 euroon, kun se vuonna 2020 on noin 3711 euroa. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta.

– Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta voidaan kattaa osittain kaupungin omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja omaisuuden myymisellä sekä vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Vuonna 2021 kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut nettoinvestointimenot ovat 271 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti on 36. Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 107 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit ja yhdyslautakunnan 56,2 miljoonan euron perusinvestoinnit.

– Suuri osa peruskaupungin investoinneista kohdistuu kuntalaisille tärkeisiin palveluihin, kuten päiväkoti- ja koulupalveluverkkoon tai kaupungin kasvusta aiheutuvan infran rakentamiseen, kertoo Yli-Rajala.

Talousarvion laskelmissa ei ole arvioitu sote-uudistuksen vaikutuksia talousarvion lukuihin vuodesta 2023 eteenpäin.

– Mikäli uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta alkaen, on jo ensi vuoden kehittämistyössä keskityttävä vastaamaan kysymyksiin, mikä Tampereen kaupunki on vuoden 2023 jälkeen. Mitä palveluita tarjotaan ja miten Tampereen elinvoimasta huolehditaan, painottaa pormestari Lyly.

Poimintoja talousarvioesityksestä palvelualueittain

Sivistyspalvelujen palvelualueella kehitetään muun muassa päiväkoti- ja kouluverkkoa vastaamaan laajentuviin ja muuntuviin palvelutarpeisiin. Tavoitteena on luopua pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista ja korjata kiinteistöjä ehkäisemällä kunto- ja sisäilmaongelmia. Ensi elokuussa valmistuu Lielahden päiväkoti ja Pellervon pienten lasten yksikkö maaliskuussa, Linnainmaan peruskorjattu päiväkoti ja Näsipuiston päiväkoti otetaan vuoden alussa käyttöön. Lintulammen päiväkodista luovutaan heinäkuussa. Olkahisten koulu valmistuu ensi lokakuussa, ja Pispalan koulun peruskorjaus ensi vuoden lopulla.

Liikuntapaikkoja ja liikunnan olosuhteita kehitetään luomalla omaehtoiseen liikkumiseen edellytyksiä. Esimerkiksi Sorsapuiston valmistuva tekojäärata parantaa keskustan talviliikuntapaikkojen tarjontaa. Myös Kaupin huoltorakennus valmistuu, ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa. Kuntalaisille, järjestöille ja eri yhteisöille tarjotaan mahdollisuuksia käyttää tiloja monipuolisesti. Museoiden tiloja uudistetaan vetovoiman lisäämiseksi, ja museoiden pääsymaksuja korotetaan. Uusi kirjastoauto aloittaa toimintansa ensi vuonna.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella muun muassa ikäihmisten palveluissa kehitetään, tuetaan ja lisätään ennaltaehkäiseviä ja omaehtoisia palvelumuotoja. Digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön; kuvapuhelimien ja lääkeautomaattien asiakasmäärää kasvatetaan. Palvelutarpeen kasvuun vastataan lisäämällä tehostettua palveluasumista ja vahvistetaan kotihoitoa. Kotihoidon ateriapalvelut tarjotaan jatkossa säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Lähitorit ja palvelukeskukset tarjoavat ateriapalveluja muille ikäihmisille.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto Kuusikon perhetukikeskukseen vastaamaan kiireellisten sijoitusten kasvuun. Vastaanottopalveluissa tarjotaan soveltuvia palveluja laajennetuin aukioloin, ja digipalveluja kehitetään ottamalla etäpalveluja käyttöön. Aikuissosiaalityössä valmistaudutaan alueellisen sote-keskus-ohjelman toteuttamiseen lisäämällä lähityötä sote- ja hyvinvointikeskuksissa. Vuoden alussa Tampereen kaupungin tuottama psykiatrinen avohoito liitetään osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella työllisyyskokeilu alkaa vuoden alussa. Maaseutuelinkeinojen Kantri-ohjelmaan osallistuminen tulee osaksi elinkeinopalvelujen toimintaa. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä laskee koko kaupungin hiilijalanjäljen mahdollistaen näin organisaatiotason hiilijalanjäljen seurannan. Palveluiden digitalisoimisella tavoitellaan asiakaspalvelun sujuvoittamista muun muassa maanomistajan lupien käsittelyssä ja kaupunkitilan tapahtumapaikkojen varauksissa. Palvelukäytössä olevien tilojen käyttöasteen kasvattamista edistetään laajentamalla iltakäytön mahdollisuuksia digitaalisen palvelun avulla.

Kaupunkiympäristön palvelualueella pyritään varmistamaan yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja kestävä kehitys koko kaupungissa. Vuorovaikutusta kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa monipuolistetaan digitalisten välineiden avulla. Lipuntarkastus aloitetaan myös seudullisen joukkoliikenteen alueella. Raitiotien rakentamisen painopiste siirtynee keskustan länsiosiin, ja raitiotieliikenteen käynnistäminen vaikuttaa kaikkeen palvelukokonaisuuden toimintaan raitiotiekäytävässä. Kestävä Tampere 2030 -ohjelma keskittyy hiilineutraalisuustiekartan toimeenpanoon ja seurantaan.

Tampereen kaupungin vuoden 2021 talousarvio lukuina

Asukasluku 31.12.2021……………………………… 244 500 asukasta
Tuloveroprosentti……………………………………… 20,25 prosenttia
Toimintakatteen muutos……………………………... 0,6 prosenttia
Verorahoituksen muutos……………………………… 1,9 prosenttia
Vuosikate……………………………………………......... 97,9 miljoonaa euroa
Tulos…………………………………………………………. -16,9 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto)……………………… 271 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas……………………………….. 4 295 euroa

Pormestari Lauri Lylyn talousarvioesitykseen voi tutustua tarkemmin verkossa osoitteessa www.tampere.fi/talousarvio.


Lisätietoja

Pormestari
Lauri Lyly
puhelin sihteeri 0400 780 866
sähköposti [email protected]

Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
puhelin 040 743 6356
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi