Siirry sisältöön

Tampereella alkaa tutkimus digitarinoiden vaikutuksesta lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen

Julkaistu 18.8.2020 10.39

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutetaan syksyn aikana tutkimus, jossa selvitetään digitarinoiden mahdollisuuksia tukea lasten kykyä sanoittaa tapahtumia ja omia tunnekokemuksiaan.

Tutkimuksessa seurataan lasten keskittymiskyvyn ja käyttäytymisen säätelyn kehittymistä. Tarkoituksena on löytää keinoja lasten ja kasvattajien välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Tutkimuksessa selvitetään, onko hoiva- ja media-alan ammattilaisten yhteistyönä suunnittelemilla digitarinoilla erilainen vaikutus vuorovaikutukseen kuin lastenohjelmalla tai millä tahansa muulla ohjelmalla tai digisisällöllä.

Tutkimuksen tekee GettingBetter (ent. Fluente Kumppanit) Oy, ja se toteutetaan loppuvuoden 2020 aikana. Tutkimuksessa ovat mukana Tampereen kaupungin Tampere Junior -kehitysohjelma, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja YLE.

Tampereen kaupungin Tampere Junior -kehitysohjelman toiminnan keskeinen tavoite on lasten eriarvoisuuden vähentäminen. Eriarvoisuuteen liittyvät tunnekokemukset syntyvät lasten arjen eri tilanteissa. On tärkeää, että lasten mahdollisuudet vuorovaikutukseen aikuisten kanssa varhaiskasvatuksessa ja perheen arjessa huomioidaan lapsen näkökulmasta.

Mukana 90 lasta ja 20 kasvattajaa

Tutkimukseen osallistuu 90 Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa olevaa 5-vuotiasta lasta ja noin 20 kasvattajaa kaupungin varhaiskasvatuksesta. Lapset jaetaan kolmeen ryhmään, joista yhdessä ryhmässä lapset katselevat Getting Better™ -digitarinoita, jotka ovat hoiva- ja media-alan ammattilaisten suunnittelemia. Katselutilanteessa mukana oleva aikuinen tukee lasten keskustelua käyttäen apuna tätä varten laadittuja kysymyksiä.

Toisessa ryhmässä lapset katselevat Pikku Kakkosen Jyrkin ja Neposen kommervenkkejä -ohjelmia, ja tässäkin ryhmässä katselutilanteessa mukana oleva aikuinen tukee lasten keskustelua ennalta laadittujen kysymysten avulla. Kolmannen, vertailuryhmän lapset katselevat mitä tahansa tv-ohjelmaa tai digisisältöä internetistä ilman aikuisen aktiivista osallistumista.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalta ja lasten vanhemmilta kerätään palautetta kokemuksista, joita he ovat saaneet hankkeen mahdollisista vaikutuksista.

Millaiset digisisällöt tukevat lapsen kehitystä?

Tutkimuksen oletuksena on, että digitarinat voivat vähentää lasten rauhattomuutta lisäämällä heidän kykyään keskittyä ja käsitellä sanallisesti tapahtumia ja tunteitaan. Tutkimuksen avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, millaiset digisisällöt voivat rikastaa kasvatus- ja hoitotyötä ja miten ne tukevat lapsen kehitystä.

Getting Better™ -digitarinoiden pääosassa ovat usein eläinhahmot pihapiirissä tai luonnossa. Tilannetta ohjaavalla aikuisella on käytössään keskustelun tueksi kysymyksiä, joiden avulla lapset pystyvät kertomaan paremmin tunteista, joita digitarina on herättänyt.

Tutkimusta varten kehitetyt digitarinat keskittyvät kuuteen eri kokonaisuuteen, joissa käsitellään arkisia tapahtumia, esimerkiksi haasteita arjessa ja niiden onnistuneita ratkaisuja. Tarinoiden teemoja ovat muun muassa rohkeus, sattumukset ja vahingot, ystävyys, pelot ja onnistumiset.

Tutkimuksen ytimessä lapsen ja aikuisen vuorovaikutus

Lapsen ja aikuisen välinen keskustelu on tutkimuksen ytimessä.

–Teemme ennakoivaa tutkimustyötä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Tunteista puhuminen edistää lapsen tunnetaitojen kehittymistä ja on olennaista etenkin hankalampien tunteiden, kuten pettymyksen ja kiukun, käsittelyn oppimiseksi, kertoo professori Kaija Puura Tampereen yliopistosta.

GettingBetter Oy:n työryhmä vastaa hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen avainhenkilöiden kanssa. Tutkimusjohdosta vastaa professori Kaija Puura Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja tutkimusta koordinoi toimitusjohtaja, digiarkkitehti Arja Ranta-aho. Digitarinoiden käsikirjoittajana on Sara Salovaara, kuvaajana Arto Jokinen ja teknisenä asiantuntijana DI Jukka-Pekka Pirhonen GettingBetter Oy:stä.


Lisätietoja

Suunnittelujohtaja
Leena Viitasaari
puhelin 050 553 8672
sähköposti [email protected]

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto
Professori
Kaija Puura
puhelin 050 467 7059
sähköposti [email protected]

GettingBetter Oy
Toimitusjohtaja, digiarkkitehti
Arja Ranta-aho
puhelin 044 562 6265
sähköposti [email protected]


Teksti Johanna Toivanen